SARS-CoV-2, lapset ja immuniteetti

Koulut avataan torstaina 14.5. Se on todennäköisesti virhe, mutta ei sille enää mitään voi. Toivon, että ihmisillä, joilla on selkärankaa tehdä näitä päätöksiä, on myös selkärankaa kantaa vastuu tehdyistä virheistä.

SARS-CoV-2 tunnetaan yhä huonosti. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ympäri maailmaa selvittävät viruksen alkuperää, leviämistä, genomia ja vaikutuksia ihmiseen. Satakunta tutkijaryhmää valmistelee kovalla kiireellä koronavirusrokotetta. Monissa tutkimuslaboratorioissa tutkitaan olemassaolevien lääkkeiden tehoa uuden koronaviruksen vakavampien oireiden hoitoon. Toistaiseksi hyviä uutisia on paljon vähämmän kuin huonoja uutisia.

Ensimmäisessä kuvassa ovat maat, jotka ovat lähes selvittäneet koronaepidemian.

Toisessa kuvassa ovat valtiot, jotka ovat lähes tavoitteessa.

Kolmannessa ovat maat, joiden on tehtävä enemmän koronaepidemian kitkemiseksi. Tämä on viimeksi päivitetty 4.5. Miksi Suomi on huonoimmin selvinneiden kategoriassa? Luultavasti, koska taudin eteneminen ei ole lähtenyt toivotulla tavalla laskuun.  Lähde: End Coronavirus.org

Epidemian vaikutuksia väestöön voidaan hillitä joko hidastamalla tai tukahduttamalla

Nyt olisi erinomainen aika tukahduttaa virus, totesivat arvovaltaiset asiantuntijat vetoomuksessa hallitukselle. Kun tauti olisi mahdollista tukahdutttaa, hallitus päätti THL:n ohjeistuksella avata koulut ja baarit, että infektiomäärät saadaan kasvuun.

Se on toki hallittua hidastamista. Yhteiskuntaa karaistaan vähitellen korona-arkeen. Rajoitteiden purkaminen lisää tartuntoja, mikä johtaa uusiin sosiaalisiin rajoituksiin. Taloudellisesti ja inhimillisesti tällaisesta soutamisen ja huopaamisen mallista on vaikea löytää sitä kantavaa ideologiaa. Minusta siinä ei ole järjen hiventä. Tukahduttaminen olisi mahdollista nyt ja siihen mahdollisuuteen pitäisi tarttua.

Nykyiessa mallissa yhteiskunta pidetään on koko ajan varpaillaan. Poikkeusolot ja ees-taas-veivaaminen voivat jatkua vuosia.

Jos tauti tukahdutetaan koko massa, riittää, että ulkomaan matkailua rajoitetaan vain sellaisiin maihin, joissa virus on niinikään tukahdutettu. Maat voidaan luokitella liikennevaloilla: punaiset maat ovat matkustus- ja maahantulokiellossa, keltaisista maista saapuvat asetetaan valvottuun karanteeniin. Turvalliset maat merkitään vihreällä.

Tukahduttamalla yhteiskunta saadaan jaloilleen parissa kuukaudessa. Ivan Puopolo selittää tukahduttamisen idean selvästi oheisella videolla.

”Tulevat kaksi viikkoa antavat Anderssonin mukaan hyvää aikaa opetella uuden normaalin sääntöjä tilanteessa, jossa koronavirus ei ole nopeasti katoamassa minnekään.– Meidän on löydettävä tapoja päästä normaalimpaan arkeen. Siksi painotan, että kaikki mitä teemme nyt näitä viikkoja varten tehdään myös syksyä varten. Andersson valaa uskoa siihen, että kunnissa ollaan valmiita avaamaan koulut, vaikka opettajien ammattijärjestö OAJ on sitä vastustanut. Ministeri on käynyt asiasta keskusteluja tälläkin viikolla keskeisten tahojen kanssa.” – IS

Rajoitusten varhainen purkaminen lisää tartuntoja

”– Liian aikainen avaaminen tekee tilanteesta vain huonomman. Se johtaa vääjäämättä uusiin tartuntoihin, tehohoitopotilaiden määrän kasvuun ja kuolemiin, molekyylilääketieteen professori Eric Topol sanoi Guardianille. – Suuri osa ihmisistä on menettänyt henkensä turhaan. Miksi haluamme kasvattaa sitä lukemaa?” – IL

Kirjoittaessani tätä Yhdysvalloissa on virallisten tilastojen mukaan kuollut jo yli 80 000 ihmistä. Eric Topol on oikeassa. Rajoitusten avaaminen liian aikaisin johtaa inhimilliseen katastrofiin.

Nebraskassa rajoitusten liian varhainen poistaminen kasvatti tartuntoja heti 57 % ja teki Nebraskasta uuden kriisipesäkkeen. Etelä-Koreassa oireeton tai vähä-oireinen supertartuttaja on tartuttanut mahdollisesti kymmeniä ihmisiä.

Kysymyksiä on edelleen paljon. Monet vastaukset antavat aihetta huoleen

Voinko saada koronaviruksen uudelleen? Miksi jotkut ihmiset ovat sairaampia kuin toiset? Toistuuko epidemiat joka talvi? Kehitetäänkö tähän virukseen rokote? Kuinka hallitsemme virusta pitkällä tähtäimellä?

Yritän tässä laajassa SARS-CoV-2-katsauksessa vastata joihinkin virukseen liittyviin kysymyksiin. Toistaiseksi tiedetään hyvin vähän.

Vetoan hallitukseen, että se harkitsee uudelleen koulujen avaamisen mielekkyyttä. Virus tulisi tukahduttaa Suomessa ja koulujen avaaminen siirtää syksyyn. Ymmärrän, että päätösten peruuttaminen ei oikeasti ole enää mahdollista riittävän nopealla aikataululla. Toivon, että sitä kuitenkin harkitaan seuraavien parin viikon aikana. Etäopetus toimi hyvin ja kahden viikon koulujakso on kaiken kaikkiaan aivan tarpeeton.

sosiaalinen eristys

Taudin tukahduttamien helpottuisi, jos hengityssuojien (myös itsetehtyjen) käyttöön julkisilla paikoilla kannustettaisiin. Hengityssuojien laaja käyttö tekisi yhteiskunnan vaiheittaisesta avaamisesta nopeampaa ja turvallisempaa.

Taudin tukahduttaminen ei estä epidemian toista aaltoa. Näyttöä pitkäaikaisesta immuniteetista SARS-CoV-2-virukseen ei ole olemassa. Suurten populaatioiden sairastamisella ei ehkä saavuteta mitään konkreettista hyötyä. Syksyllä virus voi olla jo muuntunut sen verran, että tähän viruskantaan kehittyvä vastustuskyky ei takaa vastustuskykykyä toisessa aallossa saapuvalle virukskannalle. Kukaan ei varmasti tiedä.

Mielestäni on vahvoja perusteita epäillä pitkäkestoisen immuniteetin kehittymistä. Jos immuniteettia ei synny, opettajat ja oppilaat altistetaan aivan turhaan infektiolle. Se on sikälikin outoa, että jokkokokoontumisia kehotetaan edelleen välttämään. Kouluissa ei ole joukkoja. Kouluissa on lapsia.

Velvoittavatko Espoo ja Lohja opettajia riskeeraamaan terveytensä irtisanomisen uhalla?

”Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tietojen mukaan ainakin Espoossa ja Lohjalla on annettu opettajille ohjeistus, jonka perusteella riskiryhmään kuuluminen ei oikeuta jäämään pois töistä. Näiden ohjeiden mukaan kotiin jääminen katsotaan tällöin luvattomaksi poisjäämiseksi, joka on myös irtisanomisperuste.” – IL

Opettajille suunnatuissa ohjeissa riskiryhmään kuulumista ei pidetä riittävänä poissaolon edellytyksenä. Opettajia ja oppilaita kielletään erikseen myös käyttämästä hengityssuojia. Ehkä näin halutaan luoda illuusio turvallisesta työympäristöstä. Koronaepidemian aikana koulu on kaikkea muuta kuin turvallinen työympäristö.

Kuvaannollisesti riskiryhmään kuuluvat opettajat pakotetaan irtisanomisen uhalla viruksia laukovan yhmään eteen kahden viikon ajaksi. Nyt jännitetään kuinka moni opettaja ottaa osumaa. Jos opettaja kuuluu riskiryhmään, infektio voi tappaa hänet. Pahoittelen kielikuvaa, mutta tässä on venäläisen ruletin meininki.

Lapsi ja ulkona vaaniva virus

Huhtikuun 13. päivänä TIME kirjoitti

Huolestuttavia uutisia kantautuu kaikkialta Aasiasta. Potilaat, jotka olivat sairastaneet koronavirustaudin ja toipuneet siitä, sairastuivat tautiin uudestaan. Etelä-Korean viranomaiset ilmoittivat 111 tällaisesta tapauksesta.

Muiden koronaviruskantojen kohdalla potilaiden tuottamat vasta-aineet kehittävät infektion aiheuttaneelle virukselle kuukausien, ehkä jopa vuosien immuniteetin.

Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä kehittyykö vastustuskyky nykyistä SARS-CoV-2-virusta vastaan. Jos immuniteetti syntyy, kuinka pitkän suojan se antaa? Kysymyksiä, kysymyksiä,..

Asiantuntijat uskovat, että raportit infektiosta toipuneista, jotka sairastuvat uudestaan, eivät ole esimerkkejä saman viruksen uudesta tartunnasta, vaan tapauksia, joissa pitkittynyt infektio ja jäänyt tutkimuksissa havaitsematta.

On epätodennäköistä, että virus voisi uudelleeninfektoida sellaisia ihmisiä, joiden vasta-ainevaste ko. virusta vastaan on käynnistynyt.

Immuunijärjestelmän primaarivaste tutustuu patogeenin ja kehittää patogeenia tuhoavia vasta-aineita. Osa B-soluista kypsyy spesifejä vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja osa erikoistuu B-muistisoluiksi, jotka säilyttävät patogeenin rakenteen. Vasta-aineita tuotetaan yleensä 7-10 päivää tartunnan jälkeen.

Sekundaarivasteessa immuunijärjestelmä reagoi muistisolujen tunnistamaan taudinaiheuttajaan nopeasti ja tehokkaasti.

Positiivisen tuloksen antava testi infektiosta toipumisen jälkeen voi merkitä sitä, että aiemmin otettu testi on ollut väärä negatiivinen, eikä potilas testien välissä ollut täysin toipunut infektiosta. Tämä voisi johtua mm. näytteen laadusta.

Immuunijärjestelmän toiminta on oleellista koronavirusta koskevissa kysymyksissä. Ongelmana on, että tiedämme viruksesta yhä varsin vähän.Kenestä tulee immuuni koronavirusta vastaan ja kuinka se tapahtuu?

Immuunijärjestelmän solut

Immuunijärjestelmä suojaa infektioilta ja se jakautuu kahteen osaan

Luontainen (synnynnäinen) immuunijärjestelmä aktivoituu heti, kun elimistössä havaitaan potentiaalinen uusi taudinaiheuttaja. Luontainen immuunijärjestelmä toimii hyvin yleisellä tasolla ja laajalla alueella. Se ei tunnista spesifejä viruksia ja anna immuniteettia näitä vastaan, kuten adaptiivinen immuunijärjestelmä.

Oppivan adaptiivisen immuunijärjestelmän toiminta perustuu siihen, että osa immuunisoluista ylläpitää patogeenin rakenteen immunologisessa muistissa, niin että sekudaarivaste kyseistä virusta vastaan käynnistyy hyvin nopeasti.

Ero immuunijärjestelmän mekanismien välillä on kuvaannollisesti se, että luontainen immuunijärjestelmä mattopommittaa elimistöä uhkaavia patogeenejä laajalla, mutta ei niin täsmällisellä hyökkäyksellä. Adaptiiivinen immuunijärjestelmä merkitsee spesifit kohteet ja täsmäpommittaa vain merkittyjä kohteita.

Adaptiiviseen immuunivasteeseen kuuluu B-soluja, jotka tuottavat kohdennettuja vasta-aineita (kuten immunoglobuliineja) ja T-soluja, jotka voivat tuhota tartunnan saaneita soluja.

B-plasmasolut levittävät virukselle spesifejä vasta-aineita verenkiertoon ja imusuoniin. B-solut ovat vasta-ainevälitteisen immuunijärjestelmän perusta. T-solujen aktivaatio on soluvälitteinen: T-solut kiinnittyvät infektion saaneisiin soluihin ja tuhoavat ne. Uusi koronavirus pystyy kiinnittymään ja sulautumaan T-soluihin, mikä estää T-solujen toiminnan.

Tehokkaan immuunivasteen kehittyminen vie aikaa. Tutkimusten mukaan tartunnan saamisesta kestää 7-10 päivää vasta-aineiden valmistamisen aloittamiseen. Tämän ns. primaarivasteen aikana adaptiivinen immuunijärjestelmä tallentaa taudinaiheuttajan molekyylirakenteen immunologiseen muistiin.

Vasta-ainevälitteinen immuniteetti suojaa elimistöä viikkoja tai kuukausia, ehkä jopa vuosia. Pitkäkestoinen immuniteetti muodostuu erityisesti sellaisia patogeenejä vastaan, joiden rakenne säilyy immunologisessa muistissa. Joidenkin patogeenien kohdalla immunologinen muisti tarjoaa elinikäisen suojan.

Tyyypit muovipuvuissa

Kukaan ei tiedä kehitttääkö adaptiivinen immuunijärjestelmä immuniteetin ihmisille, joilla on vain lieviä oireita.

Myöskään kehittyvän vastustuskyvyn kestoa tai vahvuutta ei tunneta. Immuniteetti voi suojata infektion sairastanutta muutamista viikoista vuosiin. Immunologinen muisti muistuttaa omaa muistiamme: se muistaa jotkin infektiot hyvin ja unohtaa toiset nopeasti.

Tuhkarokko on infektio, jonka immunologinen muisti muistaa. Sairastettu tuhkarokko ja rokotus antaa elinikäisen suojan tuhkarokkoa aiheuttavalle virukselle.

On kuitenkin monia sellaisia patogeenejä, jotka immunologinen muisti unohtaa hyvin nopeasti. Lapset voivat saada RSV:n (respiratory syncytial virus) useita kertoja saman talven aikana. Pisaratartuntana leviävä RSV kuuluu paramyksoviruksiin ja se aiheuttaa hengitysteiden infektioita.

SARS-CoV-2 on vielä niin uusi virus, että immuniteetti ja sen kesto on täysin arvailujen varassa. Kuusi muuta tunnettua koronavirusta voivat kuitenkin antaa vihjeitä siitä kuinka uusi koeonvirus käyttäytyy.

Neljä ihmisillä leviävistä koronaviruksista aiheuttaa tavallisia jokatalvisia vilustumisia. Immuniteetti näitä vastaan on hyvin lyhytaikainen. Tutkimusten mukaan tartunta voi uusiutua vielä saman vuoden sisällä.

Vilustumiset ovat yleensä lieviä infektioita. Uuden koronaviruksen lisäksi SARS ja MERS ovat koronaviruksia, jotka aiheuttavat vakavamman akuutin hengitysoireyhtymän. Näissä vasta-aineita on havaittu vielä vuosien päästä.

Kysymys ei ole siitä, kehittyykö immuniteetti, vaan kuinka pitkäksi aikaa, sanoi Itä-Anglian yliopiston lääketieteen professori Paul Hunter. Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että immuniteetti SARS-CoV-2-virusta vastaan kestäisi koko elämän.

SARS-vasta-aineetutkimusten perusteella on mahdollista, että immuniteetti kestää vain noin kaksi-vuotta. Mutta tätä ei tiedetä varmasti. Siinäkin tapauksessa, että immuniteetti ei tarjoa täyttä suojaa, on mahdollista, että toinen infektio on ensimmäistä lievempi. On raportteja ihmisistä, jotka näyttävät sairastaneen useita koronavirusinfektioita lyhyen ajan sisällä. On raportteja, joiden mukaan ihmiset ovat todella saaneet Covid-19-tartunnan kahdesti. Erään hypoteesin mukaan virus voi piiloutua elimistöön menemällä ikään kuin horrokseen ja aktivoitua uudestaan myöhemmin.

Tietenkään kukaan ei ole tartuttanut itseensä virusta immuniteetin testaamiseksi. Reesus-apinoilla tätä on testattu. Parille apinalle infektoitiin SARS-CoV-2 vasta-ainetuotannon aktivoimiseksi. Kolme viikkoa myöhemmin apinat infektoitiin toistamiseen. Tämä rajallinen koe osoitti, että apinoille ei kehittynyt uutta koronavirustautia niin lyhyen aikaikkunan sisällä.

ulkoilijat naamareissaan

Jos minulla on vasta-aineita, olenko immuuni?

Tätä ei tiedetä varmasti. Maailman terveysjärjestö on tämän epävarmuuden vuoksi varoittanut useita valtioita ottamasta käyttöön ns. immuniteettipasseja, jotka todistavat sairastetusta Covid-19-infektiosta.

Myös eurooppalaisten ja amerikkalaisten nuorten keskuudessa trendi-ilmiöksi muodostuneita korona-bileitä kehotetaan välttämään, koska immuniteettia ei voida taata ja todennäköisesti infektion saanut tartuttaa muita viruksen itämisaikana ennen omien oireiden kehittymistä.

Immuunipassin idea on, että ihminen, joka läpäisee vasta-ainetestin voi palata turvallisesti töihin. Jos voitaisiin olla varmoja, että immuniteetti muodostuu, tämä olisi arvokas tieto esimerksi vanhusten ja sairaiden parissa työskenteleville ja tehostaisi yhteiskunnan palaamista normaaliin arkeen. Mutta immuniteetin muodostumisesta ja kestosta ei ole riittävästi tietoa, jotta immuunipasseja voitaisiin jakaa.

Vain aika näyttää. Siihen asti sokea luottamus omaan tai muiden immuniteettiin on venäläistä rulettia.

Toisaalta vasta-aineita löydetään monilta potilailta, mutta kaikki vasta-aineet eivät ole samanarvoisia.Neutraloivat vasta-aineet pystyvät kiinnittymään SARS-CoV-2-virukseen ja estämään virusta infektoimasta uusia soluja.

Kiinassa 175 toipuneesta potilaasta tehty tutkimus osoitti, että 30 prosentilla potilaista oli erittäin matala neutraloivien vasta-aineiden pitoisuus. Adaptiivisen immuunijärjestelmän muodostama soluimmuniteetti voi näytellä tässä kriittistä osaa.

On myös tärkeää, että vaikka ihmisellä olisi vasta-aineiden tuottama vastustuskyky, se ei vielä todista, etteikö hän voisi tartuttaa muita. Immuniteetti vaikuttaa siihen, kuinka vakavan sairauden virus aiheuttaa. Epätäydellinenkin immuniteetti lieventää taudin oireita.

Jos pitkäaikaisen immuniteetin hankkiminen on vaikeaa, myös rokotteen kehittäminen voi kohdata haasteita. Immuniteetin kesto vaikuttaa ainakin siihen riittääkö yksi rokotus antamaan elinikäisen suojan vai tarvitseeko ihminen uuden rokotuksen esimerkiksi vuoden välein.

SARS-CoV-2

Mitä SARS-CoV-2:n vasta-ainetestit kertovat meille immuniteetista?

Seeruminäytteistä tehdyt tutkimukset voivat muuttaa käsitystämme Covid-19:n leviämisestä, mutta ei ole lainkaan selvää, mitä vasta-aineet kertovat immuniteetista.

Koronaviruspandemia käynnistyi alle puoli vuotta sitten, mutta terveysviranomaiset eivät vieläkään tiedä kuinka moni ihminen on tosiasiallisesti saanut tartunnan.

Testauskapasiteetti on osoittautunut monissa maissa hyvin puutteelliseksi. Monet ovat saaneet Covid-19-infektion oireita, mutta heitä ei ole testattu. Ihmiset, jotka ovat saaneet oireettoman tartunnan ja levittävät infektiota, eivät näy virallisissa luvuissa, koska oireettomia ei aktiivisesti testata.

Yhdysvalloissa liittovaltio ja osavaltiot työskentelevät kellon ympäri luotettavien vasta-ainetestien kehittämiseksi, jotta SARS-CoV-2-viruksen todellisesta leviämisestä saataisiin luotettava kuva.

Vaikka tapausten diagnosointiin käytetyillä PCR-testeillä havaitaan kohtuullisen varmasti viruksen geneettinen materiaali, vasta-ainetesteillä voidaan seuloa  väestöstä infektion aiheuttamia vasta-aineita. Nämä vasta-aineet pysyvät veressä yleensä melko kauan. Näin voitaisiin selvittää kuinka tauti on populaatiossa levinnyt ja kuinka moni on sairastanut koronavirustaudin lieväoireisena tai oireettomasti.

Saksalaisessa kaupungissa tehtyjen kyselyiden ja vasta-ainetestien perusteella jopa 14 % kaupungin asukkaista oli todennäköisesti sairastanut koronavirustaudin.

Päättäjillä on toinenkin syy harkita vasta-ainetestien käyttöönottoa: jos vasta-aineet osoittavat immuniteetin kehittymisen, yhteiskuntaa voitaisiin avata turvallisesti virukselle vastustuskykyisten ihmisten toimesta. Erilaisten sosiaalisten rajoitusten piirissä on lähes puolet maailman ihmisistä ja paineet paluusta normaaliin kasvavat päivä päivältä.

Immuniteettipassi

Viime viikkoina poliitikot ovat ehdottaneet henkilön vastustuskyvyn todistavan immuniteettipassin käyttöä. Immuniteettipassi vapauttaisi SARS-CoV-2-virukselle immuunin henkilön yhteiskunnallisista rajoitteista.

Saksan, Iso-Britannian, Italian ja Yhdysvaltojen virkamiehet kehittävät tällaista järjestelmää, mutta Maailman terveysjärjestö (WH) kehottaa malttiin, sillä vastustuskyvyn kestoa ei vielä tunneta ja on hyvin mahdollista, että virukselle immuunit voivat kuitenkin levittää tautia.

Tällaisen ohjelman onnistuminen riippuu siitä, kehittääkö jokainen SARS-CoV-2-virukselle altistunut vasta-aineita ja suojaavatko nämä vasta-aineet sekundaarisia infektioita vastaan.

Kuten aiemmin kirjoitin, kiinalaistutkimuksen mukaan vajaalla kolmanneksella neutraloivien vasta-aineiden määrä oli hyvin vähäinen.

Jos vasta-aineet tuottavat immuniteetin – kuinka pitkäksi aikaa?

Toistaiseksi tutkijoilla ei ole varmaa vastausta mihinkään näistä kysymyksistä. Vaikka vasta-aineetutkimukset ympäri maailmaa sijaitsevista yhteisöistä voisivat tuottaa tietoa, joka on välttämätöntä taudinaiheuttajan leviämisen ymmärtämiseksi, jotkut pitävät ajatusta immuniteettitiedoista ennenaikaisina.


Vasta-ainevaste SARS-CoV-2:lle

On saatu vahvaa näyttöä siitä, että Covid-19-potilaat kehittävät vasta-aineita SARS-CoV-2-virukselle. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että vasta-aineita muodostuu toisen ja viidennentoista vuorokauden välillä. Useimmilla potilailla vaste muistuttaa patogeenien aiheuttamaa tyypillistä reaktiota. Ensin verenkiertoon erittyy IgM-vasta-aineita ja myöhemmin pidempään kestäviä ja spesifimpiä IgG-vasta-aineita.

Muut tutkimukset ovat antaneet samanlaisia tuloksia ja viittaavat siihen, että vasta-aineet kiertävät Covid-19-potilaiden veressä vähintään kahden viikon ajan. Tutkimusaineistoon liittyy kuitenkin vinouma. Aineisto on kerätty sairaalahoitoa tarvitsevilta potilailta, mutta se ei kerro kehittyykö lieväoireisille ja oireettomille riittävästi vasta-aineita.

Äskettäin Shanghain Fudan-yliopiston tutkijat analysoivat 175 lievistä Covid-19-oireista toipuvan potilaan plasmaa. Suurimmalle osalle potilaista kehittyi vasta-aineita, jotka kohdistuivat SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiiniin noin 10–15 päivää oireiden alkamisen jälkeen.

Huolta herätti se, että kymmeneltä potilaalta ei löydetty vasta-aineita ollenkaan. La Jolla -instituutin immunologi Shane Crotty rauhoittelee, että nämä potilaat olivat todennäköisesti saaneet Covid-19-testissä väärän positiivisen ja sairastivat aluksi todennäköisesti jotain muuta hengitystieinfektiota.

Ulkoilijoita hengityssuojissa.

On mahdollista, että jotkut potilaat eivät yksinkertaisesti kehitä vasta-aineita

Vuosia sitten lähes kaikki SARS-tartunnat tuottivat vasta-ainevasteen, mutta MERSin suhteen tilanne oli erilainen. Eräät MERS-tutkimukset havaitsivat, että PCR-positiiviset lievät- tai oireettomat infektiot tuottivat vasteita, joita ei havaittu vasta-ainetesteissä.

Monissa virusinfektioissa vasta-ainevasteen vahvuus korreloi hyvin sen kanssa, kuinka vakava infektio on. Immunologinen muisti muistaa paremmin vakavat infektiot. Tämän vuoksi on epäily, että lievät tai oireettomat infektiot eivät kehitä vahvaa immuniteettia.

Potilaiden iän ja vasta-ainepitoisuuksien välillä vallitsee positiivinen korrelaatio. Ikä korreloi voimakkaasti oireiden vakavuuden kanssa. Jos lievemmät SARS-Cov2-infektiot tuottavat vähemmän havaittavia vasta-aineita, mikä hyöty vasta-ainetesteistä on oireettomien tai lieväoireisten seulomisessa väestöstä. Saavatko oireettomat ja lieväoireiset immuniteetin?

Kiinalaiset testasivat 175 lievistä oireista toipunutta. Melkein kaikilla oli selkeitä vasta-ainevasteita ja havaittavia neutraloivia vasta-aineita. Tämä on sopusoinnussa äskettäin makakeilla tehdyn tutkimuksen sekä eräiden muiden tutkimusten kanssa, joissa koronavirustaudista elviytyneiden verestä on uutettu neutraloivia vasta-aineita, eli sellaisia vasta-aineita, jotka pystyvät sitoutumaan virukseen ja estämään sen kiinnittymisen isäntäsoluun.

Nämä kokeet ovat tärkeitä ja tulokset ovat rohkaisevia. Näyttää siltä, että vaikka vasta-aineet eivät olisi neutralisoivia, eivätkä estäisi viruksen pääsyä isäntäsoluihin, vasta-aineet saattavat toimia tärkeässä roolissa muiden immuunijärjestelmän mekanismien aktivaatiossa. On luultavaa, että immuunijärjestelmän auttaja-T-soluilla ja tappaja-T-soluilla on keskeinen vaikutus SARS-CoV-2-viruksen vastaisessa immunologisessa sodassa.

Kaiken kaikkiaan on liian aikaista sanoa, mikä on vasta-aineiden merkitys SARS-CoV-2:lle. Vielä ei tiedetä kuinka merkittävä osuus vasta-aineilla on primaaritaudin kukistamisessa tai suojaavatko infektion aikana tuotetut vasta-aineet sekundaari-infektiolta.

Ja vaikka vasta-aineet olisivat suojaavia, ne eivät välttämättä ole suojaavia kaikille. Vasta-aine-vasteet voivat vaihdella suuresti henkilöiden välillä.

Kuinka kauan vasta-ainepitoisuudet kestävät?

Ihannetapauksessa ihmisen vasta-ainevaste SARS-CoV-2:lle rinnastuisi tuhkarokkoon. Yksi kerta-altistus (tuhkarokkoinfektio tai rokotus) riittää, neutraloivien IgG-vasta-aineiden tuottamiseen. Tuhkarokon vasta-aineet säilyvät koko elämän ajan ja tarjoavat elinikäisen suojan.

Mutta immuunivasteet koronaviruksille näyttävät olevan erilaisia.

Vuoden 2003 SARS-epidemiasta selviytyneiden tutkimukset viittaavat siihen, että neutraloivien vasta-aineiden pitoisuudet kestivät ainakin kolme vuotta. Äskettäin vielä vertaisarvioimattomat raportit ovat löytäneet neutraloivia vasta-aineita SARS-eloonjääneiltä 17 vuotta epidemian jälkeen.

MERS-infektion tuottamien neutraloivien vasta-aineiden tasojen on havaittu heikentyvän kolmen vuoden jälkeen. Vähemmän tappaville, vilustumisia aiheuttaville koronaviruksille neutraloivat vasta-ainepitoisuudet vähenevät kahden tai kolmen vuoden aikana.

Yhdessä vuonna 1990 tehdyssä pienessä tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, jotka olivat altistuneet kahdesti koronavirukselle, kehittyi paljon lievempiä oireita verrattuna ihmisiin, jotka altistuivat infektiolle ensimmäistä kertaa. Tämä viittaa siihen, että uudelleeninfektio voi tapahtua, mutta oireet heikkenevät.

Se, kuinka kauan nämä vasta-aineita tuottavat solut ja niiden tuottamat vasta-aineet pysyvät verenkierrossa, ei ole varma osoitus siitä, kuinka kauan joku on immuuni toissijaiselle infektiolle.

Tämä johtuu siitä, että alkuperäinen infektio ei ainoastaan pakota veressä olevia B-soluja muuttumaan spesifisiä vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi. Se myös stimuloi muisti B-soluja. Nämä B-muistisolut voivat elää vuosikymmeniä piiloutuneen imusolmukkeisiin, pernaan, luuytimeen ja keuhkoihin.

Kun sama taudinaiheuttaja uhkaa elimistöä toistamiseen, vasta-aineita tuottavat solut aktivoituvat. Taudinaiheuttajalle spesifien neutraloivien vasta-aineiden tuottaminen alkaa 2-4 päivässä. On arveltu, että kerran infektion sairastanut henkilö voi saada uuden SARS-CoV-2-tartunnan heti, kun neutraloivien vasta-aineiden vaikutus 1-2 vuodessa heikkenee. Toinen infektio on kuitenkin ensimmäistä lievempi, koska immunologinen muisti voi aktivoida vahvan immuunivasteen virusta vastaan.

Muisti B-solut voisivat toimia vaihtoehtoisena immuniteetin indikaattorina vasta-ainetasojen lisäksi.

Ongelmana on se, että muisti-B-soluja on vaikeampi löytää. Eräässä vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat onnistuivat eristämään SARS-epidemiasta toipuneiden potilaiden muisti-B-soluja. Ryhmä havaitsi, että muisti-B-solut eivät kuitenkaan reagoineen viruksen proteiineihin, mutta 60 prosentilla immunologisen muistin T-solut aktivoituivat.

Mitä tämä tarkoittaa immuniteettipasseille?

Monet tutkijat, mukaan lukien Kansallisen allergia- ja tartuntatautien instituutin johtaja Anthony Fauci, sanovat, että useimmista muista tartuntataudeista olevien tietojen perusteella on todennäköistä, että ihmisille muodostuu ainakin jonkinlainen lyhytaikainen immuniteetti SARS-CoV-2-virukselle.

Faucin mukaan on tärkeää, että SARS-CoV-2:n RNA-genomi näyttää olevan suhteellisen vakaa, mikä tarkoittaa, että immuunijärjestelmällä on paremmat mahdollisuudet kehittää kestävämpi immuniteetti verrattuna esimerkiksi usein mutatoiviin influenssaviruksiin.

Kysymys on kuitenkin siitä, riittävätkö pelkästään vasta-aineet immuniteettiarvioinnissa. Jos immuniteeettipassi määrittelee kenen on pysyttävä karanteenissa ja kuka voi palata töihin, voiko pelkästään havaittavat vasta-aineet muodostaa riittävän luotettavan perustan immuniteetista.

Vaikka voi olla totta, että suurin osa ensimmäisestä altistumisesta vaarallisille patogeeneille johtaa suojaavaan immuniteettiin, on tieteellisesti vaikeaa todistaa, että henkilö on immuuni virukselle.

Usko immuniteetista voi johtaa riskikäyttäytymiseen sekä muiden vaarantamiseen. Ei tiedetä voiko immuuni henkilö kuitenkin yhä tartuttaa muita. Teoriassa henkilö voi saada tartunnan ja levittää virusta muutaman päivän ennen kuin immuunivaste tuhoaa viruksen.

Tässä vaiheessa kaikki vasta-ainetestit auttavat meitä keräämään tietoja. Kun kerättyä tietoa on riittävästi, voidaan tehdä riskiarvioita.

Muuttaako esimerkiksi IgG-vasta-aineiden esiintyminen tartuntariskiä? Nouseeko riski vai laskeeko se? Tämä on perustavanlaatuinen kysymys, johon on vastattava, jotta tiedämme, kuinka vahvan suojan vasta-aineet antavat.

Vasta-ainepositiivisten osuus on pysynyt toistaiseksi matalana, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Se tarkoittaa, että koronavirus ei ole levinnyt Suomessa niin laajalle, kuin on aiemmin luultu. Tämän viikon satunnaisnäytteiden otannassa vasta-ainetta löytyi vain 2,86 prosentilla testatuista. – Neutraloivat vasta-aineet ovat varmin merkki uuden koronaviruksen tartunnasta, mutta on mahdollista, että osalla tartunnan saaneista ei muodostu neutraloivia vasta-aineita, kertoo erikoistutkija Merit Melin.” – IL

Tämä opettajille toimitettu aiheellinen ja hyvää tarkoittava ohje sisältää paljon tyhjiä lupauksia. Tosiasiassa opettajat laitetaan puun ja kuoren väliin. Vaihtoehdot ovat potkut tai oman terveyden vaarantaminen!Vaikean tai keskivaikean infektion riski sairastuneilla lapsilla on 6 %. Se tarkoittaa, että keskimäärin yksi lapsi jokaista luokkaa kohden voi sairastua niin vakavasti, että tarvitsee sairaalahoitoa. Sairaalahoitoa tarvitsevista lapsista osa tarvitsee tehohoitoa ja osa kuolee. Tämä ei ole äärimmäisen harvinaista.
Koronavirus tarttuu pisaratartuntana ja pinnoilta, joihin tartunnan saanut on koskenut. Tarpeettomien fyysisten kontaktien välttäminen ei riitä estämään viruksen leviämistä. Espoossa ainakin osa kouluista jatkaa opetusta kuin koronaepidemiaa ei olisikaan.

Opetuksen porrastaminen ja riittävän väljät luokat kuulostavat erinomaiselta idealta, jonka toteutuksesta ei ole mitään takeita. 20-30 oppilaan luokissa väljyyttä ei juuri ole.


Näissä ohjeissa on aika paljon itsestäänselvyyksiä hygienian osalta. Sitä hämmästelen, että kasvosuojien käyttöä ei suositella. Espoo jopa kieltää hengityssuojien käytön. Ongelma ohjeissa on se, että lapsi voi tietämättään kantaa ja tartuttaa virusta. Jos opettaja sairastaa verenpainetautia, diabetesta, on ylipainoinen tai sydänsairas, hän on hengenvaarassa. Riskiryhmään kuuluvat ihmiset joutuvat infektion seurauksena sairaalaan, osa joutuu viikoiksi hengityskoneeseen ja osa kuolee. Näiden ohjeiden oletuksena on
a) lapset eivät sairastu vakavasti ja
b) lapset eivät levitä tautia
Molemmat oletuksista ovat tutkimustiedon valossa virheellisiä. Siksi koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi juuri ennen kesälomaa on aivan älytöntä.

Covid-19 on helvetin vakava sairaus. Se on tätä kirjoittaessani tappanut virallisten lukujen mukaan 277 477 ihmistä. Todellinen luku on moninkertainen.

Venäjällä koronatartunnan saaneet kuolleet merkitään muihin sairauksiin kuolleiksi, jos kuolleen keuhkoista ei ruumiinavauksessa löydetä koronaviruksen aiheuttamia tuhoja.

Ruumiinavaukset tehdään Venäjällä 2-3 viikkoa uhrin kuoleman jälkeen. Venäjän tilastot eivät ole ajan tasalla. Kuolleiden todellinen määrä Venäjällä on luultavasti monikymmenkertainen.

Samanlaisia huhuja kiertää Ruotsin tilastointimenetelmistä; jos diabeetikko kuolee koronavirustartuntaan, kuolemansyyksi merkitään diabetes. Tämä on tosin vain huhu.

Minun sympatiani on opettajien puolella. Ymmärrän hyvin, jos riskiryhmään kuuluvasta opettajasta tuntuu, että hänet pakotetaan virusmyrskyyn ilman riittäviä suojavarusteita.

Venäjällä Covid-19 on tappanut vähintään 113 lääkäriä puutteellisten suojavarusteiden vuoksi. Sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa virukset leviävät kaikkein tehokkaimmin.


Viruksilla on jälkitauteja

Tiedämme SARS-CoV-2-viruksen pitkäaikaisvaikutuksista vielä aivan liian vähän. Tutkimukset eri puolilta maailmaa tukevat sekä sosiaalisten rajoitusten jatkamista että hengitysuojainten laajempaa käyttöä julkisilla paikoilla.

Oletus siitä, että lapset eivät tartuttaisi virusta, on virheellinen. Usko siihen, että opettajat saisivat immuniteetin SARS-CoV-2-virusta vastaan ei perustu tieteelliseen näyttöön. Sellaista ei tämän viruksen kohdalla ole.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Esimerkiksi Saksan tiedeakatemian näkemyksiä on viisasta kuunnella. Saksan tiedeakatemia suosittaa vaiheittaista koulujen avaamista, mutta tietyin varauksin:

”Kun sulkuja puretaan, oppilasryhmien pitäisi olla korkeintaan 15 lapsen kokoisia, ja välitunnit pitäisi viettää saman ryhmän parissa, tiedeakatemia suosittaa. Lähiopetuksen määrä olisi normaalia pienempi ja koulupäivät lyhyempiä. Lukioihin suositellaan itseohjautuvaa opiskelua.

Päiväkodeissa pitäisi suosituksen mukaan olla vain viisi lasta kerrallaan samassa huoneessa. Pienimpiä lapsia ei rajoitusten purun alkuvaiheessa voisi tutkijoiden mukaan tuoda päiväkoteihin. Syynä päiväkotien hitaampaan avaamiseen on se, että pienimpien lasten hengityssuojaimen käyttö on käytännössä mahdotonta, mutta lapsetkin voivat levittää virusta.

Saksan tiedeakatemia suosittaa koulujen vaiheittaisen avaamisen lisäksi hengityssuojien käyttöä yleisissä tiloissa. Suomessa arvellaan, että lapset, jotka kyllä osaavat solmia kengännauhansa, eivät pukea hengityssuojia.

Saksan lisäksi monissa muissa Euroopan ja Aasian maissa sekä Yhdysvalloissa hengityssuojien käyttö yleisillä paikoilla on, jos ei pakollista, niin ainakin vahvasti suositeltavaa. Miksi ei meillä?

”–Sulkemista ei voi tehdä varmuuden vuoksi tai siksi, että paikallisesti oltaisiin eri mieltä hallituksen kanssa. Kyse ei ole kunnanhallituksen tai opetustoimen vallasta.” – Li Andersson

Koska Covid-19 tartunnan pitkäaikaisvaikutuksista lapsiin ei tunneta, ”varmuuden vuoksi” olisi perusteltu ratkaisu. Ihmiset käyttävät turvavöitä ja kondomeja varmuuden vuoksi.

Lasten ja opettajien tietoinen altistaminen sairastumiselle sisältää riskejä, joita emme tunne ja joihin emme ole varautuneet. Julkisesti ei ole esimerkiksi keskusteltu, Covid-19-infektion mahdollisista jälkitaudeista lapsille vuoden tai kahden vuoden päästä sairastumisesta.

Voi olla, että infektio ei aiheuta jälkitauteja, mutta niin kauan kun olemme epätietoisia, on parempi pelata varman päälle ja välttää turhia tartuntoja.

H1N1 aiheutti narkolepsiaepidemian ja pilasi monen lapsen ja nuoren elämän. Kukaan ei varmasti halua sellaista. Yritetään välttää inhimillisesti raskaat virheet.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan THL:n mallinnuksissa on aliarvioitu koronataudin vakavuutta. Sen lisäksi THL:n mallinnukset ovat epäselviä.

”Aivelon mukaan mallinnukset käyttävät oletuksena huomattavasti matalampaa taudin vakavuutta kuin monissa muissa mallinnuksissa on käytetty. Toisin sanoen koronaviruksen vakavuutta on aliarvioitu. – IS

Kaikkia ei voi suojella, mutta tarpeettomien riskien ottaminen ei ole viisasta

Autoimmuunitaudit kuten multippeliskleroosi ja tyypin 1 diabetes edellyttävät geneettisen alttiuden sairastua sekä yhden tai useamman ympäristötekijän, jotka laukaisevat autoimmuunitaudin.

Vahvana pidetyn hypoteesin mukaan autoimmuunitaudin voi laukaista jokin infektio, kuten Epstein-Barrin virus tai herpes zoster.

Molemmat virukset aiheuttavat hyvin tavallisia infektioita suurella osalla väestöä. Sikainfluenssa laukaisi narkolepsian lapsilla ja nuorilla, joilla oli geneettinen alttius sairastua.

Selkäydinnesteen vasta-aineiden muutokset (oligoklonaaliset immunoglobuliinit) ovat vahva indikaattori virusinfektion ja autoimmuunitaudin välillä. Useimpien autoimmuunitautien syntymekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta.

Entä jälkitaudit? On todennäköistä, että Covid-19 aiheuttaa osalle sairastuneista jälkitauteja

Tunnetuin ja ikävin esimerkki jälkitaudeista on mainitsemani H1N1-sikainfluenssan aiheuttama narkolepsia. Usein uskotaan virheellisesti, että narkolepsian aiheutti Pandemrix-rokote. Se on toisaalta totta ja toisaalta harhaanjohtava tulkinta.

Tutkimukset osoittivat, että narkolepsian laukaisi rokotteen sisältämä H1N1-viruksen tumaproteiini, jota Pandemrix-rokotteessa käytettiin rokotettavan immuunivasteen aktivoimiseksi. Narkolepsia yleistyi rokottamattomilla H1N1-infektion sairastaneilla rokotettuja nopeammin mm. Kiinassa.

Tuhkarokko on paramyksoviruksen aiheuttama koko kehon vakava yleisinfektio, joka voi aiheuttaa erittäin ikäviä jälkitauteja. Yleisimpiä ovat kuumekouristukset, korvatulehdukset, ripuli, keuhkokuume ja hengitysteiden bakteeri-infektio.

Aivojen yleistulehdus eli subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE) on äärimmäisen harvinainen jälkitauti (1:100 000), mutta se voi tappaa tuhkarokon sairastaneen vuosia tai vuosikymmeniä infektion sairastamisen jälkeen.

Vyöruusun aiheuttaa lapsena saadun vesirokkoinfektion elimistöön pysyvästi jättämä herpes zoster-virus. Sama virus on tutkimuksissa liitetty myös tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.

Myös influenssa voi aiheuttaa useita jälkitauteja, joihin sairastuvat erityisesti vanhukset ja pienet lapset. Näitä ovat lapsilla korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Olisi hyvin ajattelematonta ja suorastaan sinisilmäistä olettaa, että Covid-19 kulkisi väestön läpi jättämättä taakseen jälkitauteja.

Aiheuttaako infektio kasvavan autoimmuunitautien riskin? Lisääkö se aivotulehdusten riskiä? Millaisia ovat Covid-19-infektion jälkitaudit? Me emme vielä tiedä.

Niin kauan kuin olemme epävarmoja, on turvallisinta olettaa, että jälkitaudit ovat mahdollisia tai jopa todennäköisiä. Siksi infektion välttäminen on oikeasti järkevämpää kuin sille altistuminen. Lapset ovat jokaisen yhteiskunnan arvokkain voimavara. Ei altisteta lapsia virukselle, jonka pitkäaikaisvaikutuksia lapsille ei vielä tunneta.

Vuoden päästä tiedämme varmasti enemmän, mutta sitten voi olla jo myöhäistä korjata tilannetta. Toistaiseksi tiedetämme, että Covid-19 hyvin todennäköisesti lisää lapsen riskiä sairastua harvinaiseen toksiseen sokkioireyhtymään ja kawasakin tautiin.

New Yorkin pormestari Andrew Cuomon torstaina 8.5.2020 julkaiseman twiitin mukaan New Yorkissa on todettu kawasakin taudin oireita 73:lla kriittisesti sairaalla lapsella, joista yksi 5-vuotias oli menehtynyt.

Nyt toksisen sokkioireyhtymän ja kawasakin taudin oireisiin menehtyneitä lapsia on jo enemmän ympäri maailmaa. On sanomattakin selvää, että yksikään vanhempi ei halua lapselleen toksisen sokkioireyhtymän ja kawasakin taudin oireita, mutta meidän on varauduttava siihen, että osa lapsista sellaisia saa.

”Mysteerinen kawasakin tauti sairastuttaa pääasiassa viisivuotiaita tai sitä nuorempia lapsia. Tauti aiheuttaa valtimoiden tulehdusta, joiden oireina ovat muun muassa kuume, ihon kesiminen ja nivelkivut. Myös Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa on havaittu tapauksia, joissa koronatartunnan saaneella lapsella on toksisen sokkioireyhtymän ja kawasakin kaltaisia oireita. Kawasakin tautiin on olemassa hoito, ja suurin osa potilaista paranee.”

Olennaista on, että suurin osa paranee,.. Osa ei parane.

”New Yorkissa lähes 40 lasta on sairastunut vakavaan tulehdustautiin, jonka epäillään olevan yhteyksissä koronavirukseen. Vastaavia oireita on raportoitu kourallinen myös muualla Yhdysvalloissa. Euroopassa tapauksia on todettu 50, muun muassa Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa.” – IL

Saavatko lapset tartuntoja ja levittävätkö lapset infektiota?

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen muistuttaa kuitenkin, että hallituksen linjaus kouluun paluusta perustuu käsitykseen, että lapset eivät tartuta koronavirusta helposti.HS

SARS-CoV-2 tarttuu lapsiin ja lapset levittävät virusta eteenpäin siinä missä aikuiset. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä, jota käsittelen hieman myöhemmin.

”Valtaosa lapsista sairastaa taudin hyvin lievänä tai kokonaan oireettomana, eivätkä he myöskään tartuta sitä samassa mitassa kuin aikuiset, kertoi THL:n ja STM:n Valtioneuvostolle tekemä selvitys. Suomessa koulut avataan 14. toukokuuta.Maailmalla liikkuu myös tietoa koulujen merkittävästä roolista viruksen levittäjänä. Berliinin Humboldt-yliopiston mallinnusten mukaan korona tarttuisi hyvin kouluissa. Berliinin Charité-sairaalan johtava virologi Christian Drosten julkaisi Twitterissä Saksassa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan lasten kantamat virusmäärät eivät merkittävästi eroa aikuisten vastaavista.Tanskassa koulut avattiin 15.–16. huhtikuuta. Noin kaksi viikkoa sen jälkeen tanskalaistutkijat havaitsivat muutoksen maan R0-luvussa. Tanskan yleisradion DR:n mukaan valtion seerumi-instituutin tutkijat kertoivat tartuttavuusluvun olevan nyt 0,9, kun se ennen koulujen avaamista oli 0,6. Epidemian kiihtymisestä ei kuitenkaan ole merkkejä.” – IS

Lapsilla Covid-19 on lähes poikkeuksetta lieväoireinen tai oireeton ylähengitysteiden tulehdus. Sairastuminen muistuttaa lapsilla oireiltaan tavallista vilustumista. Joskus siihen ei liity edes kuumetta, joten se voi helposti jäädä lapsen vanhemmiltakin huomaamatta. Lievät oireet tai oireettomuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsi voisi levittää virusta vanhempiinsa ja isovanhempiinsa tai luokanopettajiin.

Opettajat ovat välittömässä riskiryhmässä. Niille opettajille, jotka korkean verenpaineen, ylipainon, astman, diabeteksen tai iän perusteella kuuluvat Covid-19-taudin riskiryhmään, koulujen avaaminen on äärimmäisen ahdistavaa.

Seitsemästä tunnetusta ihmisillä leviävästä koronaviruksesta neljä aiheuttaa 10-30 % säännöllisistä nuhakuumeista. Lasten nuori ja yhä kehittyvä immuunijärjestelmä on tutkijoiden arvion mukaan vastustuskykyisempi SARS-CoV-2-infektiolle. On myös mahdollista, että jokin neljästä tavallisista vilustumisia aiheuttavasta koronaviruksesta antaa lapsille ristisuojaa.

Myös sitä pidetään merkittävänä, että lapsilla on vähemmän ACE2-reseptoreita keuhkoissa ja enemmän ylähengitysteissä, eli suussa, nielussa ja nenässä. ACE2-reseptori on se, mihin SARS-CoV-2 kiinnittyy infektoidessaan solun.

SARS-Cov-2 osaa tuhota T-soluja

Eräs pelottavimmista havainnoista Covid-19-taudin osalta on se, että SARS-CoV-2 voi tuhota immuunijärjestelmän T-soluja hieman samaan tapaan kuin HIV. Tämä heikentää potilaiden immuunijärjestelmää, sillä T-solut ovat niitä, joiden tulisi tuhota infektoituneita soluja.

Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kertomukset toistavat samoja pelkoja Kiinasta Yhdysvaltoihin: tämä virus on pahempi kuin kerrotaan. Lääkärit eivät hypi huvikseen ikkunoista Venäjälläkään. Lääkärien itsemurhat kertovat äärimmäisestä pelosta, ahdistuksesta ja stressistä. Monet lääkärit ovat eronneet suojavarusteiden heikon laadun tai puutteiden vuoksi. He ymmärtävät, mitä pahimmassa skenaariossa on odotettavissa.

Vanhempien tehohoitoon päätyvien potilaiden immuunijärjestelmää säätelevät auttaja-T-solut käynnistävät elimistössä sytokiinimyrskyksi kutsutun immuunivasteen, joka voi johtaa monielinvaurioon ja potilaan kuolemaan.

Lasten kypsymätön immuunijärjestelmä ei aiheuta sytokiinimyrskyä. Northwestern Universityn Vadim Backmanin mukaan koronavirustauti ei juurikaan vaikuta lapsiin, koska lasten hankittu immuniteetti ei ole vielä täysin kehittynyt ja lapsilla tärkeimpänä puolustuksena toimii syntymässä saatu luontainen immuniteetti, joka ei synnytä sytokiinimyrskyn kaltaisia immuunijärjestelmän ylireagointeja niin helposti.

Ruumiinavaukset osoittavat, että Covid-19-infektioon menehtyneiden immuunijärjestelmä on täysin romahtanut ennen kuolemaa ja elimelliset vauriot muistuttavat AIDS:iin menehtyneillä havaittavia kliinisiä löydöksiä.

Entäpä jos virus piiloutuu elimistöön samaan tapaan kuin herpes, vesirokkovirus, borrelioosi tai HIV ja aktivoituu vuoden, kahden,.. tai kymmenen vuoden päästä? Sellainen on pelottava skenaario.

Me emme voi tietää ja niin kauan kuin emme tiedä, varovaisuus on viisasta. Tunti sitten uutisoidun kiinalaistutkimuksen mukaan virusta on löydetty kuuden kiinalaismiehen siemennesteestä. Tämän pitäisi soittaa hälytyskelloja. Tutkijat rauhoittelivat, että ei tauti varmaankaan tartu sukupuoliteitse. Eipä tietenkään, miksi tarttuisi, jos se tarttuu pisara- ja kosketustartuntana!

”WHO:n mukaan vielä ei ole varmaa tietoa, miten immuniteetti koronavirusta vastaan syntyy ja kauanko se säilyy. Koronatartunnan saaneet alkavat kehittää vasta-aineita noin viikkoa tartunnan tai oireiden alkamisen jälkeen. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, syntyykö taudista parantuneiden kehossa riittävästi vasta-aineita torjumaan viruksen uusi hyökkäys ja jos, niin kauanko vastustuskyky säilyy.”

Useat merkittävät immunologiaa tutkivat laitokset ja tutkijat ovat varoittaneet, että immuniteettiä ei mahdollisesti kehity. Tämä tarkoittaa, että laumasuoja jää saavuttamatta ja tehokkaan rokotteen kehittäminen ei ehkä ole mahdollista.

SARS ja MERS eivät tiettävästi antanut sairastuneille pysyvää immuniteettia. Tosin molempiin kehittynyt immuniteetti kesti useampia vuosia.

Myöskään tavallisia vilustumisia aiheuttaviin koronaviruksiin ei ole kehittynyt immuiteettia. On siis varauduttava siihen ikävään vaihtoehtoon, että tämä virus kiertää maailmaa vielä vuosia. Ehkäpä virus heikkenee tavalliseksi jokatalviseksi vilustumiseksi. Sitä enen tämä vain on kestettävä. Olen kiitollinen, että joukko arvovaltaisia asiantuntijoita vetoaa päättäjiin taudin tukahduttamisen puolesta.

Epidemia uusiutuu joka tapauksessa syksyllä hyvin suurella todennäköisyydellä.

Lopulta tärkeää on se, että lapsia kuolee koronavirustartunnan seurauksena. Euroopassa on uollut useampia lapsia, joista viimeinen saattoi olla alle vuoden ikäinen lapsi Britanniassa. Ruotsissa tutkitaan alle viisivuotiaan mahdollista kuolemaa koronaviruksen seurauksena.

Lapsia kuolee myös liikenneonnettomuuksiin ja lukemattomiin muihin syihin, eikä niiden vuoksi tarvitse sulkea yhteiskuntaa ja kouluja. Tämä on totta. Vetoan päättäjiin siksi, että taudin todellista vakavuutta ja potentiaalisia jälkitauteja ei vielä tunneta.

Ylimielisyys  ja liika itsevarmuus on kohtalokkainta. Johtajat, jotka eivät uskoneet asiantuntijoita ovat vieneet maansa syvään inhimilliseen kriisiin. Donald Trumpilla, Boris Johnsonilla ja Vladimir Putinilla oli kolme kuukautta aikaa valmistautua epidemiaan. Edes Italian ja Espanjan tilanne ei avannut silmiä. Nyt sitten syytellään kilvan Kiinaa, vaikka olisi syytä etsiä syyllisiä peilistä.

Tältä pandemia näytti Donald Trumpin silmin katsottuna.

Tutkimuksista


Myös lapsille voi kehittyä vakava koronavirusinfektio. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä suurempi riski lapsella on sairastua vakavasti, osoittaa vertaisarvioitu tutkimus, jossa analysoitiin 2000 lapsen saamaa tartuntaa Kiinassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että 4 prosentilla lapsista ei esiintynyt lainkaan oireita. Puolet tartunnan saaneista sai vain lieviä oireita. 6 prosentille lapsista kehittyi vakava tai kriittinen infektio. Vakavat tai kriittiset infektiot olivat yleisempiä pikkulapsilla. Vanhemmilla lapsilla ja teini-ikäisillä vakavat infektiot olivat harvinaisempia.

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa arveltiin, että lapset saattavat olla vähemmän alttiita Covid-19:lle, koska niin harvat näyttivät sairastuvan tai päätyvän sairaalahoitoon.

Joillekin lapsille kehittyy vakava koronavirusinfektio ja nuorimmilla on suurin riski, tutkimus kertoo

Kiinassa tehty uusi tähän mennesä suurin vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että monet lapset saavat infektion usein ilman selviä koronavirusoireita. Pienelle osalle lapsista kehittyy vakava tai kriittinen infektio.

Maailman terveysjärjestö varoitti kehotti suojelemaan lapsiaan koronavirukselta.

Meidän on varauduttava siihen, että lapset voivat myös sairastua vakavasti, WHO:n uusien sairauksien ja zoonoosien yksikön päällikkö tri Maria Van Kerkhove varoitti.

Pediatrics-lehti julkaisi tutkimuksen jo ennen virallista julkaisupäivää, koska piti tutkimusta erittäin tärkeänä.

Tutkimuksessa useiden kiinalaisten yliopistojen tutkijat tarkastelivat tietoja yli 2 000 covid-19-diagnoosin 16.1. ja 8.2. välillä saaneesta lapsipotilaasta seitsemässä Kiinan maakunnassa. Lasten mediaani-ikä oli seitsemän vuotta.

Havaintojen mukaan 90 % lapsista sairasti infektion oireettomana tai lieväoireisena. 39 prosentille lapsista kehittyi lievä ja vähäoireinen keuhkokuume, 50 prosenttia lapsista kuumeili ja heillä esiintyi väsymystä, kurkkukipua, yskää ja hengenahdistusta. 4 prosentilla lapsista ei ollut mitään oireita. Huolestuttavin havainto oli, että 6 prosentille lapsista kehittyi vakava tai kriittinen infektio. Ainakin yhden 14-vuotiaan pojan tiedetään menehtyneen Hubein maakunnassa.

Infektiot olivat vakavimpia nuorimmilla lapsilla: Kiinan tautien torjunta- ja ehkäisykeskus havaitsi vaikeita infektioita hieman yli 10 prosentilla vauvoista, 7 prosentilla 1-5-vuotiaista lapsista, 4 prosentilla 6–10-vuotiaista, 4 prosentilla 11–15-vuotiaista ja 3 prosentilla teini-ikäisistä.

Vaikka lasten Covid-19-tapausten kliiniset oireet olivat yleensä lievempiä kuin aikuisilla, pienet lapset, erityisesti imeväiset, olivat alttiita infektiolle, tutkijat kirjoittivat.

Tutkijat eivät ole varmoja siitä, miksi Covid-19-tartunta on harvinaisempaa lapsilla

Tutkijat arvelivat, että koska lapset altistuvat talvikuukausina useille hengitystieinfektioille, lapsilla voi olla enemmän tartunnalta suojaavia vasta-aineita veressään.

Asiantuntijoiden mukaan tutkimus osoittaa, että on tärkeää ajatella lapsia toteutettaessa viruksen torjuntastrategiaa.

Jos lapsille kehittyy oireita, he levittävät viruksen muille joko prekliinisen ajanjakson aikana tai heti kun oireet alkavat, kertoo Kalifornian yliopiston tartuntatautien osaston lääkäri Lee W. Riley.


Miehillä ja lapsilla on korkeampi riski sairastua vakavasti

Suuri lasten koronatartuntoja tarkasteleva tutkimus osoittaa, että miehillä ja pienillä lapsilla on selvästi suurentunut riski sairastua vakavasti. CDC (Centers for Disease Control) julkaisi Yhdysvalloissa tutkimuksen, jossa tutkittiin yli 2500 alle 18-vuotiaan lapsen tartuntoja 12.2. ja 8.4. välisenä aikana. Toistaiseksi tämä on suurin lasten tartuntoja koskeva tutkimus.

Tiedot osoittivat, että lapsille kehittyy vakavia oireita selvästi harvemmin kuin aikuisille. Rekisteröidyistä tartunnoista vain 1,7 % oli lapsia, vaikka lasten suhteellinen osuus väestöstä on 22 %. Lapsista, joista oli saatavilla eniten tietoa, vain 73 prosentille kehittyi kuume, yskä tai hengenahdistus. 18-64-vuotiailla ikuisilla selviä oireita todettiin 93 prosentilla.

Havainnot tukevat aikaisempaa kiinalaistutkimusta, jonka mukaan infektio aiheuttaa useimmille lapsille oireettoman tai lievän taudin.

Joillekin lapsista kehittyy kuitenkin vakava sairaalahoitoa edellyttävä infektio. Tämän tutkimuksen yli 2500 lapsesta 147 joutui sairaalahoitoon, viisi tehohoitoon ja kolme kuoli.

Yhdysvalloissa vauvojen infektiot edellyttivät useammin sairaalahoitoa kuin infektiot muissa lasten ikäryhmissä. 95 lapsesta 62 prosenttia oli sairaalahoidossa. Arvioitu osuus lapsista 1–17-vuotiailla oli korkeintaan 14 prosenttia.

Lasten immuunivasteet kehittyvät vähitellen, kertoi tohtori Yvonne Maldonado, Amerikan lastentautiakatemian tartuntatautien komitean puheenjohtaja. Ensimmäisenä elinvuoden aikana lasten immuunivaste on vielä hyvin heikko.

Voisiko ”biologiset tekijät” tehdä miehistä alttiimpia Covid-19:lle

Kasvava tutkimusnäyttö osoittaa, että miehet kuolevat Covid-19-infektioon naisia useammin. WHO kertoi 20. maaliskuuta, että Länsi-Euroopassa menehtyneistä potilaista jopa 70 prosenttia oli miehiä.

Roomalaisen lääketieteellisen instituutin yli 25 000 koronavirustapausta koskevasta analyysistä kävi ilmi, että miesten koronaviruspotilaiden kuolleisuusaste oli Italiassa 8 prosenttia, kun taas italialaisten naisten osuus oli 5 prosenttia.

Samassa analyysissä havaittiin, että miehet edustivat 58 prosentin osuudella pientä enemmistöä Italian koronainfektioista. Eräät asiantuntijat ovat ehdottaeet syyksi miesten elämäntapoja. Miehet polttavat ja juovat enemmän, huolehtivat hygieniastaan vähemmän ja sairastavat naisia useammin kardiometabolisia sairauksia.

Mutta miesten tupakointi, alkohlin käyttö, huonompi hygienia ja suurempi kardiometabolisten sairauksien esiintyvyys eivät selitä miesten korkeampaa alttiutta sairastua Covid-19-infektioon.

57 prosenttia CDC-tutkimuksen tartunnan saaneista lapsista oli poikia. Tulos on samansuuntainen kuin miesten osuus tartunnoista. Myös tartunnan saaneista imeväisistä suurin osa oli poikia. Se viittaa siihen, että biologiset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat sairastumisriskiin.

Tutkimus on alustava. Tekijät työskentelivät puutteelliste tietojen varassa. Tutkijoiden analysoimien 2572 lastentartunnasta vain 9,4 prosenttia sisälsi tietoja potilaan oireista ja vain 33 prosentissa tapauksista selvisi onko potilas turvautunut sairaalahoitoon.

Tutkijat kehottavat hoitohenkilökuntaa tarkkailemaan lapsia, joilla voi olla Covid-19. Erityisesti vauvojen ja perussairaiden lasten tarkempi tautiseuranta on tärkeää. Maldonado korosti, että meidän on oltava erittäin varovaisia, sillä me emme oikeastaan tunne tätä virusta.

8.5.2020 kello 4.46 rekisteröityjä Covid-19-tartuntoja oli globaalisti jo 3 915 600. Pandemiaan on kuollut vähintään 270 661 ihmistä. Yhdysvalloissa rekisteröityjä tartuntoja on 1 292 623 ja kuolemantapauksia 75 928. Olen kuullut huhuja, että kaikissa maissa koronavirukseen kuolleita ei rekisteröidä koronavirukseen kuolleiksi, jois potilas on sairastanut esimerkiksi diabetesta tai verenpainetautia. Oli se totta eli ei, lukuihin ei kannata luottaa liikaa. Sairastuneita on mahdollisesti monikymmenkertaisesti enemmän kuin rekisteröityjä tartuntoja. On myös uskottavaa, että ainakin osa Covid-19-infektioon menehtyneistä rekisteröidään muihin kuolinsyihin. Luultavasti Venäjällä toimittiin näin epidemian alussa.

Yhdysvaltojen väestöstä 22 % on alle 18-vuotiaita vauvoja, taaperoita, esikoululaisia, koululaisia ja teinejä. Kiinasta saatujen tietojen perusteella lasten Covid-19-tapaukset ovat yleensä lievempiä kuin aikuisten tartunnat. Lasten oireet ovat myös erilaisia kuin aikuisilla. Lapsipotilaista on ollut hyvin vähän tietoa.

Tämän tutkimuksen tiedot analysoitiin 12. helmikuuta ja 2. huhtikuuta 2020 väliseltä ajalta yhteensä 149 760 laboratoriossa vahvistetusta Covid-19-tartunnasta . Tartunnoista 149 082 (99,6%) potilaan ikä tunnettiin ja 2 572 (1,7%) oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Tärkeistä muuttujista oli saatavilla vain puutteellisia tietoja. Tällaisia puutteellisia muuttujia olivat oireet (9,4 %), perussairaudet (13 %) ja potilaan vointi sairaalassa (33 %). Potilaita, joiden oireet oli kartoitettu kattavasti oli vähän. Potilaskertomusten kirjoittamatta jättäminen kertoo sairaaloiden armottomasta työtaakasta Yhdysvalloissa.

Tiedot tukevat aiempia havaintoja, joiden mukaan Covid-19-lasten oireet ovat usein niin lieviä, että ne eivät rekisteröidy terveydenhuollon järjestelmiin. Tämänkin tutkimuksen mukaan suurin osa lapsista ei saa vakavia oireita, mutta osa lapsista saa niin vakavia oireita, että sairaalahoitoa ja jopa tehohoitoa tarvitaan. Covid-19 tappaa valitettavasti myös lapsia, vaikka onneksi hyvin harvoin.

Tutkimuksen päätelmä on, että sosiaalisten rajoitustoimien jatkaminen ja muut taudin leviämistä ehkäisevät toimet kaikissa ikäryhmissä ovat perusteltuja, koska oireettomat ja lieväoireiset levittävät tautia.


SARS-CoV-2-tartunnat imeväisillä, lapsilla, teini-ikäisillä

Koska tietoa Covid-19-infektioista saadaan hyvin erilaisista lähteistä, kaikki tiedot eivät ole yhteismitallisia tai luotettavia, Bostonin lastensairaalan asiantuntijat haluavat tuoda lukijoille tosiasiat siitä, kuinka lapset ja teini-ikäiset reagoivat tartuntaan.

Viime viikkoina useat arvostetut lääketieteelliset lehdet ovat julkaisseet tutkimuksia ja kommentteja, jotka perustuvat Covid-19-potilaista tehtyihin havaintoihin Kiinassa. Nämä raportit on vertaisarvioitu, mikä tarkoittaa, että muut alan asiantuntijat ovat tarkastaneet ne huolellisesti.

Tähän mennessä suurin Pediatrics-lehdessä julkaistu tutkimus, käsitti 2214 koronavirustautiin sairastuneen lapsen potilaskertomukset ja niistä tehdyt analyysit. Havainnot tehtiin 16.tammikuuta ja 8. helmikuuta välisenä aikana.

Tutkimuksessa todetaan, että koronavirustaudin oireet olivat aikuisiin verrattuna yleensä lievempiä lapsilla ja teini-ikäisillä. 4,4 prosentilla lapsista ja nuorista ei ollut oireita, 50,9 prosentilla oli lievä tauti ja 38,8 prosentilla oli kohtalaisia oireita.

Oireita saaneista lapsista vain 0,6 prosentilla kehittyi akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä tai monien elinten toimintahäiriö (ARDS). On huomattava, että pienillä – etenkin alle vuoden ikäisillä lapsilla – oli suurempi riski sairastua vakavasti. Kymmenellä prosentilla vauvoista oli vakava sairaus, kuin yli 15-vuotiaista vain 3 prosenttia sairastui vakavammin.

On tietenkin aivan liian myöhäistä vaikuttaa tehtyihin päätöksiin. Koulut avataan ja pelkään sen aiheuttavan vakavia tartuntoja osalle opettajista ja oppilaista. Toivon, että olen väärässä. Minusta vain tuntuu, että STM ja THL eivät vieläkään ymmärrä taudin vakavuutta. Nyt olisi oikea aika tukahduttaa tauti. Samalla yleisten matkustus- ja maahantulorajoitusten ja karanteenien käyttöön otto estäisi uutta epidemiaa kehittymästä.

Tartuntojen kiihdyttäminen kesäksi ei todennäköisesti vaikuta mitenkään epidemian toiseen aaltoon. Vaikka immuniteetti on teoriassa mahdollinen, kukaan ei vielä tiedä kuinka vahva vastustuskyky tartunnasta seuraa ja kauanko vahvistunut vastustuskyky säilyy. Hybridimallin tarkoituksena lienee, että mahdollisimman moni olisi syksyyn mennessä sairastanut taudin ja yhteiskunta voitaisiin avata. Toistaiseksi tuo perustuu arvailuihin. Harvardin tutkijoiden mukaan uusien laskelmien perusteella laumasuoja vaatii, että 82 prosenttia väestöstä sairastaa infektion. Sellaiseen on niin pitkä matka, että parasta perustaa jo nyt arkku- ja uurna-tehtaita, koska muuten niistä tulee vastaava pula kuin suojavarusteista, joita Suomella oli riittävästi.

Rakkautta ja terveyttä!

Lähteet:

https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/69/wr/mm6914e4.htm

https://hms.harvard.edu/news/covid-19-children

https://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/early/2020/03/16/peds.2020-0702.full.pdf

https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2005073?query=TOC

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30360-3/fulltext

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fped.2020.00104/full

https://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(20)30282-1/pdf

https://www.worldometers.info/coronavirus/coronavirus-age-sex-demographics/

https://ourworldindata.org/covid-deaths

https://www.businessinsider.com.au/some-children-develop-severe-infections-from-coronavirus-2020-3

http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-emergencies/coronavirus-covid-19/weekly-surveillance-report

https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/tietoa-itse-tehdyista-kasvomaskeista

https://www.bbc.com/news/health-52446965

https://www.the-scientist.com/news-opinion/what-do-antibody-tests-for-sars-cov-2-tell-us-about-immunity–67425

https://www.nature.com/articles/s41577-020-0311-8

https://www.nytimes.com/2020/04/13/opinion/coronavirus-immunity.html

https://time.com/5810454/coronavirus-immunity-reinfection/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7161502/

https://www.smithsonianmag.com/science-nature/can-you-become-immune-sars-cov-2-180974532/

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/04/24/science.abb5793.long

https://www.nature.com/articles/s41467-020-15562-9?elq=03a7e0300359475c8c8458e122634958&elqCampaignId=10607&elqTrackId=3f6d0c397d4d41f6ab5cf222b0f07cd2&elqaid=27834&elqat=1

image_pdfimage_print
Secured By miniOrange