Ketogeeninen ruokavalio syövän terapiana

Disclaimer

Ketogeeninen ruokavalio ei ole maaginen enkelihoito, joka parantaa kaikki sairaudet. Sen terapeuttinen hyöty perustuu siihen, että KD minimoi sokereiden tarpeen käyttämällä sokerin sijaan rasvaa energian ensisijaisena lähteenä. Kroonisesti korkea verensokeri ja veren korkea insuliinipitoisuus altistavat monille sairauksille. Hiilihydraattien rajoittaminen auttaa elimistöä korjaamaan korkeiden sokeri- ja insuliinipitoisuuksien aiheuttamia vaurioita.

En väitä, että ketogeeninen ruokavalio parantaa syövän. Sellainen väite olisi julkeaa liioittelua, koska parantumisesta ei voi antaa takeita. Tutkimusten perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että ketogeeninen ruokavalio parantaa syövän ennustetta. Ketogeeninen ruokavalio hidastaa syöpäsolujen kasvua ja lisääntymistä. Se vahvistaa immuunijärjestelmää, tehostaa aineenvaihduntaa ja hillitsee matala-asteista tulehdusta.

Ketogeenisen ruokavalion metaboliset hyödyt syöpien ja monien muiden sairauksien terapiana on laajasti tunnustettu ja osoitettu useissa tutkimuksissa. Tieteellinen näyttö ketogeenisen ruokavalion metabolisista hyödyistä lisääntyy jatkuvasti. Avaan joitain aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja selitän, mihin ketogeenisen ruokavalion terapeuttiset hyödyt perustuvat. Ketogeenistä ruokavaliota on käytetty vuosisadan ajan lääkeresistentin epilepsian kohtausten ehkäisyyn. Hiljattain saatiin näyttöä, jonka mukaan niukasti hiilihydraatteja sisältävä ketogeeninen ruokavalio voi toimia lääkehoitoja vahvistavana terapiana Alzheimerin ja Parkinsonin tautien sekä eräiden syöpien hoidossa.

Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa selektiivisesti syöpäsolujen näännyttämiseen estämällä niiden glukoosin ottoa, vaikuttamalla mTOR-signalointireittiin ja sotkemalla pahanlaatuisten solujen energiametaboliaa.

Ketogeenisen ruokavalion mahdollisia terapeuttisia etuja:

• hillitsee matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä

• vahvistaa immuunijärjestelmää

• tehostaa aineenvaihduntaa ja solujen sisäistä signalointia

• lisää kehon antioksidanttien, kuten superoksidaasidismutaasin tuotantoa

• laihduttaa tehokkaasti; lihavuus on syöpien itsenäinen riskitekijä

• laskee veren sokeri- ja insuliinipitoisuutta

• parantaa veren lipidiarvoja

• lisää solujen insuliinisensitiivisyyttä ja vähentää insuliiniresistenssiä

• lisää glutamaatin synteesiä GABA:ksi

• vähentää stressihormoni kortisolia

• muttaa elimistön metabolian sokeripolttoisesta rasvapolttoiseksi

• käynnistää soluja puhdistavan ja kuona-aineita kierrättävän autofagian

• syöpäsolut ovat riippuvaisia glukoosista ja glutamiinista

• tuumorisolut eivät saa energiaa ketoaineista tai vapaista rasvahapoista

• KD estää mTOR signalointireitin

• hillitsee insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF 1) tuotantoa

Syöpäsolut tarvitsevat ravinnoksi glukoosia ja/tai glutamiinia

Ketogeenisen ruokavalion tarkoitus on näännyttää syöpäsoluja nälkään. Ajatus on, että syöpäsolut eivät elä ilman glukoosia tai glutamiinia, eivätkä voi käyttää ketoaineita ja vapaita rasvahappoja energian tuotantoon, kuten melkein kaikki elimistön terveet solut.

Puutteellinen ravinnonsaanti hillitsee ketogeenisellä ruokavaliolla syöpäsolujen aggressiivista kasvua ja lisääntymistä. Ketogeenisen ruokavalion noudattaminen ei kuitenkaan todennäköisesti paranna syöpää. Se voi hidastaa syövän pahenemista eräiden metaboliareittien välityksellä.

Ravintoon perustuvat terapiat kompastuvat herkästi siihen, että syöpäsolut osaavat tuottaa energiaa glukoosin lisäksi myös glutamiinista, joka on eräs yleisimmistä aminohapoista. Pelkkä sokereiden saannin rajoittaminen ei riitä tukahduttamaan syöpäsoluja.

Glutamiinia saa monista arkisista ravintoaineista (liha, kala, munat, monet raa’at vihannekset, palkokasvit jne,..). Glutamiini ei kestä kypsennystä, joten kypsennetyt ruoat eivät juurikaan lisää kehon glutamiinitasoja, mutta koska keho tarvitsee glutamiinia, se valmistaa sitä itse.

Glutamiini on määrällisesti kehon yleisin aminohappo. Elimistö käyttää sitä mm. lihaskunnon ylläpitämiseen. Glutamiini voi toimia glukoneogeneesin lähtöaineena ja solujen polttoaineena. Glutamiini myös ylläpitää suoliston terveyttä ja nopeuttaa lihasten palautumista rasituksesta.

Jos soluille tarjotaan energian lähteiksi ketoaineita ja vapaita rasvahappoja, glutamiinin synteesin tarve todennäköisesti vähenee. Tämä voi olla yksi syöpäsolujen kasvua ja leviämistä hillitsevä mekanismi.

Solut osaavat valmistaa glutamiinia mm. glutamaatista ja ammoniakista. Ketogeeninen ruokavalio lisää glutamaatin synteesiä gamma-aminovoihapoksi (GABA), mikä teoriassa voisi vähentää glutamaatin biosynteesiä syöpäsoluja ruokkivaksi glutamiiniksi.

Hermostoa rauhoittava gamma-aminovoihappo on hormoni ja glutamaatin vastavaikuttaja. Ketogeeninen ruokavalio laskee stressihormoni kortisolin eritystä. Myös tämä metabolinen reitti voi tuottaa myönteisen vasteen kamppailussa syöpäsoluja vastaan. Solutasolla KD lisää elimistön valmistamien antioksidanttin, kuten superoksidaasidismutaasin tuotantoa. Tämä voi vaimentaa syövän leviämiselle otollista matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä.

Lähes kaikki terveet solut veren punasoluja paitsi voivat hyödyntää ketoaineita ja/tai vapaita rasvahappoja energianlähteenä. Tuumorisolut saavat energiaa vain glukoosista ja glutamiinista.

Veren glukoosipitoisuuden laskiessa haiman erittämän insuliinin pitoisuus verenkierrossa vähenee. Insuliini on elimistölle välttämätön anabolinen hormoni, mutta korkea insuliinipitoisuus eli hyperinsulinemia assosioituu vahvasti moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aikuistyypin diabetekseen sekä syöpiin (tutkimuksia insuliinin ja syövän yhteydestä: a, b, c, d, e). On näyttöä siitä, että syöpäsolut voivat valjastaa insuliinin kuljettamaan niille energiaa.

”Endogenous hyperinsulinemia has been proposed as one of the causal factors contributing to the association between obesity, diabetes, and increased cancer risk and mortality. Previous studies have examined the mechanisms through which hyperinsulinemia promotes cancer progression, but it is not understood how hyperinsulinemia contributes to cancer incidence. Disruption of cell polarity is an early event in epithelial cancers, and cells that lose polarity are usually eliminated through tumor-suppressive cell competition. Sanaki and colleagues used Drosophila with scrib (scribble planar cell polarity protein) mutant cell clones in the eye disc to understand the mechanisms underlying tumor-suppressive cell competition. They discovered that hyperinsulinemia gives epithelial cancer cells a competitive advantage. – Hyperinsulinemia and insulin receptor signaling allow cancer cells to evade cell competition.”

Glukagoni ja katabolinen aineenvaihdunta

Rasvaan perustuva ketogeeninen aineenvaihdunta lisää glukagonin (katabolinen hormoni) eritystä. Glukagonia erittyy haiman alfasoluista verensokerin laskiessa.

Yksinkertaistettuna anabolinen (insuliinin ohjaama) aineenvaihdunta rakentaa yksinkertaisemmista molekyyleistä monimutkaisempia molekyylirakenteita (proteiineja, sokerivarastoja ja rasvakudosta), kun katabolinen aineenvaihdunta puolestaan purkaa monimutkaisempia molekyylejä yksinkertaisemmiksi. Insuliini ja insuliinin kaltainen kasvutekijä 1 vaikuttavat syöpään.

Glukagoni purkaa sokeri- ja rasvavarastoja energiakäyttöön. Glykogeenien tyhjennyttyä lipolyyttiset hormonit alkavat purkaa rasvasolujen sisältämiä triglyseridejä energiakäyttöön.

Glukagoni saa aineenvaihdunnan purkamaan ja polttamaan varastoitua energiaa (läskiä). Muiden lipolyyttisten hormonien kanssa glukagoni käynnistää rasvasolujen lipogeneesiin, jossa triglyseridit puretaan vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi verenkiertoon. Niistä elimistö voi tuottaa energiaa (betaoksidaatio) ja energiaravinteita (ketogeneesi ja glukoneogeneesi).

Rasvakudos toimii kuin itsenäinen elin vaikuttamalla kylläisyyshormoni leptiinin erityksen lisäksi tulehduksellisten sytokiinien eritykseen, mikä ylläpitää syövälle otollista matala-asteista tulehdusta.

Lihavuus on itsenäinen syövälle altistava riskitekijä, joka lisää syöpäkuolleisuutta. Matala-asteista tulehdusta ylläpitävän rasvakerroksen haihduttaminen ketogeenisellä ruokavaliolla laihduttaa, parantaa veren rasva- ja sokeriarvoja sekä verenpainetta. KD lisää solujen insuliinisensitiivisyyttä, hillitsee matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä. Insuliiniresistenssi auttaaa syöpäsoluja kaappaamaan verestä glukoosia.

Näiltä osin on runsaasti hyvin perusteltua ja uskottavaa evidenssiä, että ketogeeninen ruokavalio voi parantaa syövän ennustetta.

Hiilihydraattien saannin rajoittamisella glukoosin määrää ei voi täysin nollata, koska elimistö tarvitsee glukoosia ja valmistaa sitä tarpeen mukaan glukoneogeneesissä itse mm. veren punasoluille. Elimistö tarvitsee myös glutamiinia, jota solut valmistavat tarvittaessa.

Kaikki eivät kuitenkaan ketogeenisen ruokavalion hyötyihin usko. Osa tutkijoista suhtautuu ketogeeniseen ruokavalioon hyvin kriittisesti. He perustelevat kriittistä kantaansa sillä, että ketogeeninen ruokavalio voi laukaista ja ylläpitää kakeksiaa, eli sairaalloista laihtumista. Tästä syystä ruokavalioterapian aloittamisesta on hyvä keskustella hoitavien lääkäreiden ja onkologien kanssa.

Kakeksia tarkoittaa vaikeasta sairaudesta tai ravinnon puutteesta aiheutuvaa kuihtumista, väsymistä, lihaskudoskatoa, vaikeaa aliravitsemusta ja laihtumista. Mahdollisia tilaan johtavia sairauksia ovat krooniset infektiot ja syövät.

Tämän tutkimuskatsauksen aineistoon on koottu vuosien 1985 ja 2017 välillä tehtyjä kontrolloituja ihmistutkimuksia. Tutkimuskatsauksessa analysoitiin 10 kriteerit täyttävää tutkimuspaperia. Katsaus koottiin syöpäpotilaiden ihmiskokeiden tuloksista ja se tarkasteli ketogeenisen ruokavalion käyttökelpoisuutta syöpäpotilaiden hoitoa tehostavana ravintoterapiana.

Tulokset osoittivat potilaiden painon ja antropometristen muutosten sekä seerumin veriprofiilien paranemista. Ketogeenisellä ruokavaliolla elimistön laktaattipitoisuus laski. Merkittäviä muutoksia potilaiden elämänlaatua arvioivissa mittauksissa ei raportoitu.

Ketogeeninen ruokavalio on muita onkologisia hoitoja tehostava terapiavaihtoehto tietyissä syövän alatyypeissä, joiden tulokset näyttävät korreloivan elimistön metabolisen tilan kanssa, mutta tulokset eivät ole aivan kiistattomia ja johdonmukaisia. Siksi tämä aihe edellyttää lisätutkimuksia.

Johdanto

Ruokavalioon ja liikuntaan perustuvat interventiot ovat hyödyllisiä syöpään ja sen hoitoon liittyvien haittatapahtumien lieventämisessä. Ruokavalio- ja liikuntainterventiot näyttävät lisäävän syöpään sairastuneen odotettavissa olevaa elinaikaa [3].

Syövän aineenvaihduntaprosessit ovat monimutkaisia ja hyvin säänneltyjä. On yhä enemmän todisteita siitä, että ruokavalion mukauttamisesta voi olla runsaasti hyötyä hoidettaessa syöpää.

Runsaasti rasvaa, maltillisesti proteiineja ja niukasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio [4] tai energiaa rajoittava ruokavalio [5,6] tehostavat syöpään sairastuneen hoitoa. Ketogeeniseen ruokavalioon perustuva pätkäpaasto sekä niukkaenerginen ketogeeninen ruokavalio vaikuttavat hidastavan tehokkaasti syövän leviämistä. Joidenkin tutkimusten mukaan paasto ja pätkäpaasto ehkäisevät tehokkaasti syövän kehittymistä.

Kalorirajoituksen on havaittu vähentävän kasvua edistävää signalointia laskemalla väliaikaisesti glukoosipitoisuutta ja hillitsemällä insuliinin kaltaista kasvutekijää 1 (IGF 1), joka assosioituu vahvasti ikääntymiseen ja syöpään [7].

Molekyylireittien manipulointi kalorirajoituksella tehostaa syöpäsolujen altistumista sytotoksiselle sädehoidolle ja kemoterapialle muun muassa rintasyövän hoidossa. Monet syöpäpotilaat eivät kuitenkaan jaksa noudattaa kaloreiden rajoittamista.

Perinteinen ketogeeninen ruokavalio ei rajoita ravinnosta saatavan energian määrää. Viime aikoina hyvin vähäkalorisen ketogeenisen ruokavalion (VLCKD) ja niukasti hiilihydraatteja sisältävän pätkäpaaston noudattamisen terveyshyödyistä on saatu paljon uutta tietoa. Ketogeenisen ruokavalion tarkoitus on käynnistää energianlähteiksi kelpaavien ketoaineiden (asetoasetaatin, asetonin ja betahydroksibutyraatin) tuotanto ketogeneesissä.

Niukka energiansaanti ja ketoosi käynnistävät solujen puhdistus- ja kierrätysjärjestelmän, eli autofagian. Autofagia tehostaa solujen energiansaantia ja terveyttä kierrättämällä soluihin kerääntyneitä kuona-aineita, kuten vaurioituneita ja keskeneräisiä proteiiniketjuja energiaksi ja uusiksi soluelimiksi. Autofagiaa tutkitaan syövän hoitona.

Ketoosin käynnistämisen tarkoituksena on vähentää syöpäsolujen tarvitseman glukoosin määrää elimistössä tuottamalla elimistön terveille soluille energiaksi kelpaavia ketoaineita ja vapaita rasvahappoja, joita syöpäsolut eivät voi käyttää energianlähteinä.

Vander Heiden et al. [8] havaitsivat, että pahanlaatuiset kasvaimet käyttävät huomattavan suuria määriä glukoosia ympäröivään kudokseen verrattuna ja tuottavat lopulta laktaattia aerobisen glykolyyttisen reitin kautta.

Glukoosin saatavuuden rajoittaminen voi vähentää syöpäsolujen energiantuotantoa ja siten hidastaa syövän leviämistä [9].

Tapaus glutamiini

Aminohappo glutamiini on vähemmän tunnettu ravintoaine, joka vaikuttaa syöpäsolujen kasvuun.

Yhteenveto tutkimuksista

Tässä tutkimuskatsauksessa seurattiin ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia 214 syöpäpotilaaseen. Suurin osa tutkimuksista oli interventiotutkimuksia lukuun ottamatta yhtä kohorttitutkimusta. Tutkimukseen osallistuvien ikä oli enimmäkseen 50-65. Kahdeksan kymmenestä tutkimusraportista toimitettiin Euroopan maista (Saksa ja Italia) ja kaksi Yhdysvalloista.

Ketogeenisen interventiohoidon kesto vaihteli 5 päivästä 2 vuoteen, ja tulosmittaukset keskittyivät pääasiassa painoon, kehon koostumukseen ja veriprofiiliin.

Yksi raportti mitasi elämänlaatua (QOL). Raportoidut ketogeenisen ruokavalion haittavaikutukset olivat suhteellisen lieviä (ummetus, jalkakrampit, ripuli jne.).

Lyhyissä interventiotutkimuksissa ketogeenistä ruokavaliota noudattaneilla ei todettu merkittäviä muutoksia tutkimusmarkkereissa, kuten painossa ja veren lipidiprofiilissa lukuun ottamatta laktaattipitoisuuden vähenemistä kasvainkudoksessa. (2 weeks in the study by Rossi-Fanelli et al.,(12); 1 week in the study by Fearon et al. (11); 5 days in the study by Schroeder et al.(16)).

Ketogeenisen ruokavalion pidempi noudattaminen; 8 viikkoa, ketogeeninen ruokavalio (normaali ateria + rasvaa sisältävä nestemäinen ruokavalio) vaikutti positiivisesti potilaiden energisyyteen ja painoon (13). Ketogeenistä ruokavaliota käytettiin tutkimuksessa esimerkiksi aliravituilla maha-suolikanavan syöpäpotilailla, joille oli kehittynyt syövän etäpesäkkeitä.

Syöpälääkkeiden biomarkkereiden arviointia ei mitattu useimmissa artikkeleissa lukuun ottamatta Jansenin ja Walachin tutkimusta (18); siinä havaittiin, että TKTL1, eli kasvaimen etenemiseen liittyvä markkeri väheni 2 vuoden ketogeenisellä ruokavaliolla.

Erityisesti Fine et al. ., (15) Rieger et al., (17) sekä Klement ja Sweeney (19) osoittivat, että ketoniruokavalio vaikutti merkittävästi painon laskuun. Nämä tulokset osoittivat, että toisin kuin johdonmukaiset ketogeeniset vaikutukset epilepsiapotilailla, ketogeeniset vaikutukset syöpäpotilailla eivät olleet johdonmukaisia tässä katsauksessa.

Ketogeenisen ruokavalion vaikutus eri syöpätyyppeihin

KETOGEENINEN RUOKAVALIO TERAPEUTTISENA STRATEGIANA

Viime aikoina ketogeeninen ruokavalio on nostettu vaihtoehdoksi syövän hoidossa sekä ihmisillä ja syöpähoitojen eläinmalleissa. Jotkut prekliinisistä tutkimuksista ovat osoittaneet ketogeenisen ruokavalion vähentävän kasvaimen kasvua ja parantavan selviytymistä pahanlaatuisen gliooman (21–23), eturauhassyövän (24–26), paksusuolisyövän (27) ja maha-suolikanavan syövän eläinmalleissa (28).

Vähäkalorinen ruokavalio, kuten paaston indusoima ketoositila tehostaa syöpäsolujen reaktiota kemoterapiaan ja parantaa joitain kemoterapian aiheuttamia sivuvaikutuksia normaaleissa kudoksissa (29).

Viime aikoina on julkaistu useita tapausraportteja. Ensimmäinen raportti saatiin vahvistetusta glioblastooman multiformista, jota hoidettiin tavanomaisella hoidolla yhdessä rajoitetun ketogeenisen ruokavalion kanssa; tapauksessa havaittu vaste viittasi kalorirajoitetun ketogeenisen ruokavalion potentiaalisiin hyötyihin (30).

Ketogeenistä ruokavaliota on tutkittu intensiivisesti Euroopan maassa, kuten Saksassa. Näissä tutkimuksissa potilaan fyysistä olotilaa parannettiin onnistuneesti. Kasvaimet kutistuivat ketogeenisellä ruokavaliolla (14).

Tässä käsitellyistä tutkimuksista puuttuu syöpätyypin, syövän sijainnin, syövän vaiheiden ja syövän hoidon kulku, joten tuloksia ei voida yleistää.

Ketogeeninen ruokavalio johtaa yleensä lisääntyneeseen laihtumiseen. Sairaalloinen laihtuminen aiheuttaa syöpäpotilaiden kohdalla huolta, mutta tässä katsauksessa havaitsimme, että ketogeenisellä ruokavaliolla ei ollut merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Se voi johtua siitä, että tutkittavat olivat aikuisia, kun taas lasten pitkäaikainen ketogeeninen ruokavalio voi aiheuttaa munuaisvaurioita, kuten munuaiskiviä (31). Tässä katsauksessa ilmoitetut haittavaikutukset olivat ummetus, ripuli, uupumus jne.

Terveillä lihavilla aikuisilla, hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion ilmoitetut haittavaikutukset kuuden kuukauden jälkeen olivat matalatiheyksisen lipoproteiinikolesterolin (LDL) tason nousu ja jonkin verran vapinaa ja levottomuutta (32).

Tässä katsauksessa kuvatuissa tutkimuksissa arvioitiin ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia syöpäpotilailla. Ainoastaan kymmenen tutkimusta analysoitiin, ja ominaisuudet ja tutkimuksen suunnittelu, ketogeeninen ruokavalio, tutkimuksen pituus, syöpätyyppi ja -vaihe sekä kasvainten sijainti olivat heterogeenisiä, mikä osaltaan johti puutteellisiin johtopäätöksiin. Tällä hetkellä on käynnissä ainakin 62 ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia syöpään selvittävää tutkimusta.
Näistä 13 tutkimuksessa arvioidaan ketogeenistä ruokavaliota syöpähoitoa tehostavana terapiana.

Loppupäätelmiä ja ajatuksia

Katsauksen tavoite oli arvioida ketogeenisen ruokavalion toteutettavuutta ja soveltuvuutta syöpäterapiana sekä arvioida muuttujia, kuten vartalon koostumus, veriprofiilit ja QOL. Tämän tarkastelun perusteella saatiin lisää näyttöä siitä, että ketogeeninen ruokavalio on syöpäpotilailla turvallinen ja hyvin siedetty syöpähoitoja tehostava terapiavaihtoehto.

Jotta luotettavia päätelmiä ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista syövän etenemiseen voidaan tehdä tarvitaan kuitenkin uusia pitkäkestoisia ruokavaliointerventioita, joissa huomioidaan syöpään liittyviä muuttujia ja biomarkkereita laajemmalti.

Johtopäätöksenä on, että ketoniruokavalion tehokkuus ja siedettävyys voi olla parempi eräissä syöpätyypeissä (parempi glioblastoomassa kuin mahasyövässä) .Ketogeenistä ruokavaliota voidaan käyttää turvallisesti syöpäpotilailla, jos sitä seurataan huolellisesti. On tärkeää luoda standardoitu ketogeeniseen ruokavalioon perustuva hoitoprotokolla.

Ketogeenisen ruokavalion arvellaan olevan tehokas syöpäterapia. Pelkästään ketogeenisen ruokavalion vaikutukset vaihtelevat syövän tyypistä riippuen, mutta ketogeenisen ruokavalion ja kemoterapian tai sädehoidon yhteisvaikutus on lupaava.

Toisaalta syöpäpotilaiden ketogeenisen ruokavalion kliinisten tutkimusten tulokset olivat kiistanalaisia. Tämä johtuu siitä, että tiukkoja ruokavalion rajoituksia, esimerkiksi ketonisuhdetta 2: 1 – 4: 1, ei voida jatkaa aikuisilla syöpäpotilailla.

Jos hiilihydraattirajoitus on riittämätön, esimerkiksi glukoosirajoitus 50–70 g:aan päivässä, seerumin ketoaineet eivät indusoidu kokonaan ja kasvainten vastainen vaikutus on epäselvä. Lisäksi ei ole selvää, kuinka kauan potilaiden on jatkettava ketogeenistä ruokavaliota kasvaimen vastaisen vaikutuksen osoittamiseksi.

Ketogeenisen ruokavalion kliinistä vaikutusta syöpäpotilailla on arvioitu myös käyttämällä PET-CT:tä ja pitkäaikaisia havaintoja. Nykyisellä ketogeenisellä ruokavaliohoidolla näyttää olevan myönteinen vaikutus pitkälle edenneiden syöpäpotilaiden elinajan odotteeseen.

Ketogeenisestä ruokavaliosta saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Se vaikuttaa monimutkaisesti aineenvaihduntaan ja solujen signalointireitteihin. On useita mekanismeja, joilla KD voi hillitä syövän etenemistä. Tutkimusten valossa KD näyttää tehostavan kemoterapian ja sädehoidon vaikutuksia ja lisäävän pitkälle edenneitä syöpiä sairastaneiden elinajan odotetta. Tämä hieman laajennettu tutkimuskatsaus on vain pintaraapaisu, joka tarjoaa monimutkaisesta asiasta yksinkertaistetun kuvan.

Tutkimuksia ja lähdeaineisto