Koronapäiväkirja – perjantai-maanantai 27.3.-6.4.2020

Maaliskuun aurinkoinen sunnuntai vaihtui märäksi ja lumiseksi huhtikuun ensimmäiseksi perjantaiksi. Lauantaina aurinko jo hymyili. Maanantaina taivas on kirkas ja keväinen. Kaikki paitsi sää muuttui menneen viikon aikana astetta huonompaan. Eläke tuli ja eläke meni, mutta se tuntuu nyt aika pieneltä murheelta.

Ikkunasta katsottuna maailma näyttää yhä aivan normaalilta. Liikenne on tasaista. Jotkut ihmiset pyöräilevät ja toiset kävelevät

Kuluneella viikolla aurinko möllötti ja virnuili aina kun taivas ei itkenyt. Lämmin paiste sulatti ohuen lumikerroksen, joka oli satanut maahan vähän yllättäen ja viivellä muistutuksena talvesta, jota ei tullut.

Mikään ei ulkoisesti poikkea tavallisesta. Motivaationi piirtää ja kirjoittaa koronaepidemian kuvia on hukassa. Nämä merkinnät venyvät pitkiksi, polveileviksi ja sattumanvaraisiksi.

Koin itseni muukalaiseksi avaruudesta, kun kävelin eräänä aurinkoisena keskiviikkoaamuna pihan poikki hengityssuojaan piiloutuneena. Se on kevään trendikkäin asuste. Harmi, että kaikki eivät ole vielä muodissa mukana. Naapurit nauttivat kevätauringosta ja pelailivat petankkia aivan kuin maailmassa ei olisi murheenpäivää nähtykään. Pihapöydälle oli katettu ruokaa.

Myönnän, että mieleeni hiipi neuroottisia ja psykoottisia ajatuksia. Entä jos koronaepidemia onkin vain oman pääni sisällä? Vaan ei se taida olla. Hetken häpeä ja häivähdyksenomainen epäilys vaihtui pian itsevarmuudeksi ja ylpeydeksi. Koin olevani koronanvastaisen kamppailun eturintamassa. Minä ja maskini. Näillä mennään.

Juu. Kuva on Pixabaysta – ei minusta.

Maaliskuun viimeisenä perjantaina maailma oli sekaisin kuin seinäkello, eikä se sen paremmalta näyttänyt menneellä viikolla

Tänään on uusi päivä ja uudet kujeet. Torstaina ystävät ilahduttivat nopealla visiitillä. Lauantaina juhlittiin etänä ystäväni digitaalisia syntymäpäiviä.

Olen syönyt koronan innoittamana normaalia enemmän ja lipsuillut aika ajoin ketogeeniselta kuurilta. Painoni sahaa nyt 82,5-83,5 kg välillä. Verensokeri on hyvä, mutta nikotiininvieroitukseen käyttämäni lääke, Champix, kohottaa hieman verenpainetta. 60 mittauksen keskiarvo on rajoilla: 139/86/85.

Uskoin kuuluvani koronataudin riskiryhmään, mutta multippeliskleroosi itsessään ei MS-Societyn artikkelin mukaan kasvata tautiin liittyviä riskejä. Riskiä lisää MS-taudin hoitoon käytettävät lääkkeet ja multippeliskleroosiin kytkeytyvät muut terveyongelmat.

Suhtaudun uhkaan kuitenkin vakavasti. Yritän pitää tartunnan riskin omalla kohdallani mahdollisimman pienenä ja suojella siten myös muita. Riski on olemassa, mutta riskistä huolimatta kaupassa on käytävä pari kertaa kuukaudessa.

Murheellisia uutisia maailmalta

Elmhurstin sairaala taistelee nousevaa koronatsunamia vastaan New Yorkissa. Louisianassa tartunntamäärät lisääntyvät niin nopeasti, etttä osavaltion pelätään ajautuvan Italian kaltaiseen korona-ahdinkoon. Näin oli vielä viikko sitten. Nyt tilanne on huonompi.

Yhdysvalloissa on nyt enemmän tartuntoja kuin missään muussa maassa ja kuolleisuus kasvaa pelottavan nopeasti.

Jännä kuriositeetti on se, että koronavirus laskee kokonaiskuolleisuutta Yhdysvalloissa. Kun liikenne loppui, myös liikenneonnettomuuksien määrä romahti. Tilastollisesti korona näytää säästävän ihmishenkiä.

Olen katsonut sitä (epidemiaa) viimeisen viikon televisiosta, ruumispusseja ympäri käytäviä. He ovat tuoneet jäähdytysrekkoja, sillä he eivät ehdi viemään ruumiita mihinkään. Niitä on niin paljon. Tämä on erityisesti yhteisössäni Queensissa, New Yorkissa. Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen”, Trump kuvaili newyorkilaisen Elmhurstin sairaalan tilannetta.” – HS

On hämmästyttävää, että Donald Trumpin kannatus Yhdysvalloissa kasvaa miltei samaa vauhtia pandemian uhriluvn kanssa.

Boris Johnson antoi vajaat pari viikkoa sitten  koronavirusnäytteen lievien flunsssaoireiden jälkeen. Hänellä todettiin tartunta. Nyt hänet on otettu varmuuden vuoksi sairaalaan, koska oireet eivät helpota. Kello 22.20 päivitetyn uutisen mukaan Boris Johnsonin terveydentila heikkeni nopeasti ja hänet siirrettiin tehohoitoon.

Vain joitain tunteja Johnsonin ilmoitettua tartunnastaan Britannian terveysministeri Matt Hancock kertoi saaneensa koronavirustartunnan. Myös prinssi Charles on sairastunut ja karanteenissa, mutta kertoo sairautensa olevan lievä. Matt Hancock voi jo paremmin. Britanniassa koronavirus on vaatinut tähän mennessä yli 5000 uhria.

Katsaus  synkkiin lukuihin

Sunnuntaina 29.3. Suomessa oli 1218 koronavirustartunnan saanutta. Maanantaina tartuntoja oli 1313. Tiistaiaamuna 1353 suomalaisella oli koronatartunta. Tänään maanantaina 6.4. todettuja tartuntoja on 2176 ja koronaviruksen aieuttamaan tautiin on kuollut 27 suomalaista.

Yhdysvalloissa sairastuneita on jo yli neljä kertaa enemmän kuin Kiinassa, 337 946, ja kuolleisuus koronavirukseen kasvaa hälyttävän nopeasti (9667).

Lauantaina 4.4. sairastuneita on Italiassa jo lähes 120 000 ja kuolleita melkein 15 000. Tänään maanantaina sairastuneita on 129 681 ja 15 950 italialaista on kuollut koronavirukseen.

Espanjassa tartuntoja oli viikonloppuna melkein 120 000 ja kuolleita 11 198. Nyt tartuntoja on 135 032 ja kuolleita 13 055. Hyvä uutinen on se, että uusien kuolonuhrien määrä Espanjassa on laskenut jo neljänä päivänä.

Saksassa todettuja tartuntoja oli viikonloppuna 91 078 ja koronavirukseen kuolleita 1277. Tänään Saksassa on todettuja tautitapauksia jo 100 132 ja uhreja 1584. Ranskassa tartuntoja on 82 165 ja kuolleita 6507.

Ruotsissa koronatartunnan saaneita oli viikonloppuna 6131 ja menehtyneitä 358. Tänään luvut ovat synkempiä: 7206 ja 477. Viimeisin vuorokausi oli Ruotsin epidemian synkin (76 kuollutta).

Itäisen naapurimaamme epidemia on mystinen, mutta todellisesta tilanteesta tihkuu huolestuttavia huhuja. Virallisesti Venäjällä on tänään 6343 tartuntaa ja tartuntaan on kuollut 47 venäläistä.

Tshekissä, jossa kansalaiset on velvoitettu käyttämään hengityssuojia aina ulkona liikkuessaan, tartuntojen leviäminen on ehkä hieman hidastunut (4194) ja kuolleita 56. Tänään maanantaina 6.4. Tshekissä on 4591 tartuntaa ja 72 tartuntaan kuollutta.

Etelä-Koreassa, jossa ensimmäinen tartunta todettiin samana päivänä kuin Yhdysvalloissa (20.1.) sairastuneita oli viikonloppuna 10 156 ja kuolleita 180. Taudin leviäminen on ((hengityssuojien vuoksi?) merkittävästi hitaampaa kuin muualla maailmassa: maanantaina 6.4. tartuntoja oli todettu 10 284 ja kuolleita 189.


Myös Japanissa, jossa ihmiset käyttävät lähes pakkomielteisesti hengityssuojia, tartuntojen määrä on pysynyt äärimmäisen matalana väestön kokoon suhteutettuna ( viikonloppuna oli rekisteröity 3265 sairastunutta ja 78 kuollutta). Tänään maanantaina Japanissa on 4006 todettua tartuntaa ja 95 tartuntaan menehtynyttä.

Lauantaina 4.4. maailmassa oli varmistettuja tartuntoja 1 119 768 ja kuolleita 59 238. Maanantaina todettuja tartuntoja oli 1 286 414 ja kuolleita 70 456.

Talous on syöksykierteessä

Yhdysvalloissa jopa 630 000 liikettä joutuu sulkemaan ovensa epidemian vuoksi, kertoo Financial Times. National Retail Foundation on laskenut, että talouden menetykset seuraavien kolmen kuukauden aikana pelkästään Yhdysvalloissa ovat 430 miljardia dollaria.

Maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana noin 10 miljoonaa amerikkalaista menetti työnsä. St. Louis Fed ennustaa, että työttömyysluvut voivat ylittää yhdysvalloissa 30 %. Suuren laman aikana työttömiä oli 24,9 % työvoimasta. Goldman Sachs ennakoi, että työttömyysaste nousee 15 prosenttiin vuoden puoliväliin mennessä.

Ruotsissa työttömyys lisääntyy ennätysnopeasti; työttömyysaste voi kesällä olla jo 10 % tai korkeampi.

Japanin hallitus on luvannut tukea maan teollisuutta biljoonalla dollarilla, kertoi pääministeri Shinzo Abe. Japanin hallitus saattaa myös julistaa maahan tai joihinkin sen osiin poikkeustilan jo huomenna tiistaina.

Murusia

Johnson & Johnson aloittaa rokotestaukset viimeistään syyskuussa. Rokote voi lääkeyhtiön mukaan valmistua hätäkäyttöön jo alkuvuodesta 2021.

Koronaongelmasta lentotukialuksella valittanut ja sen vuoksi tehtävästään vapautettu kapteeni Brett Crozier on saanut koronavirustartunnan.

Jyväskylässä parikymppinen nainen on koronatartunnan vuoksi joutunut tehohoitoon.

Uusimaa, jossa tartunnat leviävät nopeimmin, on eristetty muusta maasta 28.3. alkaen. Poliisi ja puolustusvoimat valvovat teitä. Juuri tulleen tekstiviestin mukaan liikkumista Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä rajoitetaan 28.3.2020-19.4.2020.

Heti Uudenmaan sulkemisen jälkeen yli kahdeksansataa autoa yritti rikkoa liikkumisrajoituksia Uudenmaan ja muun maan välillä. Viisasta! Ziisus!

Ravintoloiden sulkemisesta päätettiin jo edellisenä lauantaina, mutta heikosti muotoiltu päätös ei mennyt perustuslakivaliokunnan tarkistuksesta läpi. Ravintoloiden sulkeminen astui lopulta voimaan viikkoa myöhemmin lauantaina.

Ravintoloiden sulkeminen oli järkeävä ratkaisu, sillä tärkeät rajoitus- ja karanteenitoimet ovat vuotaneet kuin seula mm. ravintoloiden aukiolon vuoksi. Hidas ja tehoton päätöksenteko koitui Italian ja Espanjan kohtaloksi. Muistutan vain ja toivon, että vältämme täällä vastaavien virheiden seuraukset.

Eräs pahimmista vuotokohdista, joka nyt on tukittu, oli Helsinki-Vantaan lentoasema.

Esimerkiksi Espanjasta saapuneita matkailijoita ei testattu tai ohjeistettu selkeästi karanteeniin ja välttämään muita ihmisiä. Näin tuhannet mahdolliset tartunnankantajat saivat jatkaa lentoasemalta koteihinsa kuka mitenkin, vaikka julkisilla liikennevälineillä.

Viikko sitten lauantaina Thaimaasta palanneita lomailijoita vastassa oli jo viranomaiset hengitysmaskeissa. Enää ei lepsuilla, vaan matkalta palaavat kuljetetaan lentoasemalta kotiovelle valtion tarjoamilla bussi- ja taksikyydeillä.

Karanteenitoimet ja ravintoloiden sulkeminen voivat aiheuttaa kotijuopottelun, eli kalsarikännien lisääntymistä.

Kristillisten Päivi Räsänen on esittänyt kotijuopottelun lisääntymisestä aivan aiheellisesti huolensa. Ankarimpien ehdotusten mukaan alkoholinmyynti pitää kieltää koronavirusepidemian aikana kokonaan. Tämä on ihan perusteltu näkemys, mutta mielestäni siihen liittyy potentiaalinen riski, että kieltoa halutaan jatkaa koronaepidemian jälkeenkin kansanterveydellisten, sosiaalisten ja eettisten syiden nojalla.

Minä en toivo uutta kieltolakia. Huitaisin keskiviikkona henkilökohtaisena protestina koronakalsarikännit, eivätkä ne jääneet ainoiksi.

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi on seurannut koronaviruksen etenemistä tarkasti jo tammikuusta alkaen. Nyt hänen arvionsa on, että koronavirus tappaa maailmanlaajuisesti vähintään miljoonia ja enintään kymmeniä miljoonia. Haarukka on suuri, mutta siihen vaikuttaa se, miten leviämistä onnistutaan hidastamaan. Muuttujia on paljon.

”EU-johtajat ja suurten talouksien G20-ryhmä käyvät videokonferensseja, mutta kukin maa toimii erikseen, koska valta on yhä kansallista, nationalistipopulistien päinvastaisista väitteistä huolimatta, ja nyt valtaa käytetään.

Tällä kansallisen hädän hetkellä, pyydän teitä, pysykää kotona – Boris Johnson

Pandemiaan liittyy surullinen piirre, jota on toistaiseksi käsitelty lähinnä epäsuorasti.

Ihmiset, jotka sairastuvat vakavasti pyritään tietenkin heti eristämään muusta väestöstä. He eivät saa nähdä edes läheisiään – ehkä enää koskaan.

Italiassa ja Espanjassa sairaaloihin eristetyt potilaat eivät saa tavata perheitään, ystäviään tai sukulaisiaan. Jos hengitysterapia ja muut tehohoidon toimenpiteet eivät auta potilasta ja tämä kuolee, hän kuolee yksin muusta maailmasta eristettynä. Kuoleman jälkeen suoja-asuihin pukeutuneet henkilöt kuljettavat kalmon krematorioon, jossa tuhkaus suoritetaan kiireellä ja niukoin hatajaismenoin. Ihmiset katoavat koronaan ja unohtuvat tähän painajaiseen. Tämä on hyvin surullista.

Viruksella ei ole kansallisuutta, ja kärsimys ei pysähdy rajalle – Frank-Walter Steinmeier

Olen kritisoinut suomalaista viranomaistoimintaa ja etenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Mielestäni kritiikki on ollut aiheellista. Suomessa on toistettu Italian, Espanjan ja USA:n tekemiä virheitä. Kriisitoimet ovat laahanneet sekä vuotaneet ja viranomaiset ovat vähätelleet epidemian riskejä alusta alkaen.

Italialaisten, espanjalaisten ja amerikkalaisten suhtautuminen pandemiaan oli myös lepsua, vähättelevää ja ylimielistä. Muiden tekemistä virheistä pitäisi oppia. On parempi varautua pahimpaan, kuin katua myöhemmin tekemättä jääneitä varotoimia.

Viranomaiset tunnustavat vihdoin ja viimein, että oireettomat voivat toimia tartunnan levittäjinä, ja että hengityssuojat antavat edes jonkinasteisen suojan.


Tämä kuva ei ole vitsi. pula suojavarusteista, kuten hengityssuojista on johtanut maailmalla tilanteeseen, jossa hoitohenkilökunta turvautuu mielikuvituksellisiin ratkaisuihin Halloween-naamioista, laskettelulaseihin ja muovikalvoihin, suojatakseen itseään pisaratartunnoilta.

Harvardissa työskentelevän virustutkijan mukaan jopa itse tehty kasvosuoja suojaa pisaratartunnoilta jonkin verran ja on parempi kuin suojattomana olo.

””Suojuksen käyttöä voidaan suositella oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä. Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä”, THL tiedottaa verkkosivustollaan.”

Aasialaiset eivät ole tyhmiä. Lääkärit ja terveydenhoitajat eivät ole tyhmiä. He eivät käytä hengityssuojia vain siksi, että he saattaisivat vahingossa tartuttaa koronaviruksen jo tartunnan saaneisiin. Kyllä he käyttävät hengityssuojia suojellakseen itseään pisaratartunnoilta.

Poliisit ja viranomaiset Helsinki-Vantaalla olivat pukeneet hengityssuojat vastaanottaessaan mm. Espanjasta palaavia matkustajia. Halusivatko he suojella Espanjasta saapuvia potentiaalisia taudinkantajia koronavirustartunnalta?

Itävallassa kasvosuojaimen käytöstä tuli pakolista supermarketeissa asioitaessa ja suojaimia aletaan jakaa kansalaisille keskiviikosta alkaeen. Tshekki on kieltänyt ulkona liikkumisen ilman hengityssuojaa.

”– Paha virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on mielestäni ollut se, etteivät ihmiset käytä maskeja. Tämä virus leviää pieninä pisaroina ja lähikontaktissa. Pisaroilla on hyvin tärkeä rooli. Pitää käyttää maskia, koska suusta lentää puhuessa aina ulos pisaroita, Gao sanoi.”

Mutta THL ei aiheuttanut tätä kriisiä ja se on toiminut niillä resursseilla, jotka sillä on. THL ajettiin jo vuosia sitten alas, ja siitä voimme syyttää vain päättäjiämme.

”Ovi kävi THL:ssä tiuhaan vuosina 2013–2016. Ensin 2013–2014 työsuhde päättyi noin 200 henkilöllä, sitten 2016 irtisanotuksi joutui noin 220 työntekijää. Vuosiksi 2017–2018 THL:n rahoitus supistui lähes kymmenellä miljoonalla eurolla, ja kulukuuri vei työpaikan mm. monilta asiantuntijalääkäreiltä ja yli kymmeneltä kokeneelta tutkimusryhmän johtajalta. THL:n tuolloinen pääjohtaja Juhani Eskola kertoi harmitellen medialle, että epidemioiden seurantaan tarkoitettuja laboratorioita on pakko ajaa alas. Jo aiemmin hän oli linjannut, että ”leikkauksilla on vaikutuksia laitoksen tutkija- ja asiantuntijatoiminnan kykyyn vastata niille asetettuihin odotuksiin”. – THL:ää riisuttiin aseista. Väkisinkin syntyy ajatus, että nyt tämä näkyy jossain määrin koronavirusepidemiataistelussa. THL:ssä on useammassa yhteydessä epäonnistuttu asian todellisuuden ymmärtämisessä, hän linjaa.” – IS

Viime tiistaina Steinmeier ja neljä muuta valtiojohtajaa eri maanosista vaativat kansainvälisten rahalaitosten ja järjestöjen ”globaalia liittoumaa” koronakriisin voittamiseksi. Etiopian pääminsteri Abiy Ahmed vetosi rikkaampien maiden solidaarisuuteen ja muistutti, että jos virusta ei voiteta Afrikassa, se palaa takaisin muuhunkin maailmaan.

Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen – Donald Trump

Se, että Aasiassa Japani ja Etelä-Korea ovat hoitaneet pandemiaa paremmin kuin yksikään muu valtio maailmassa ei ole vielä vaikuttanut suomalaisten tekemiin koronapäätöksiin. Hengityssuojaimia pidetään turhina tai jopa vaarallisina, vaikka kiinalaistutkimukset osoittavat aivan muuta. Nyt vaikuttaa siltä, että THL on heräämässä todellisuuteen.

Suomalaisen viranomaisen usko, että hengityssuojat ovat vaarallisia, koska ihmiset koskettelevat kasvojaan asettaessaan hengityssuojaa on jo itkupotkuraivaritason tyhmä argumentti. Tosiasia on, että ihmiset koskettelevat tavallisesti kasvojaan satoja kertoja päivässä, ja kun kasvoilla on naamari, suuta ja nenää kosketellaan selvästi vähemmän.

Mitä useammat hengityssuojaa käyttävät, sitä heikommin pisaratartunnat pääsevät leviämään. Tämä on osoitettu Aasiassa. Hengityssuojien hyödyn kieltäminen on kuin väittäisi, että käsien pesusta ei ole mitään hyötyä.

126,8 miljoonan ihmisen Japanissa tartunnan saaneita oli hetki sitten noin 4000.Japanissa ei ole vielä ryhdytty poikkeustoimiin, joten ainoa selittävä syy tartuntojen vähäiselle määrälle on japanilaisten aktiivinen hengityssuojien käyttö.

Mikään ei enää ole normaalia, vaikka ihmiset vielä nauttivat kevätauringosta pyöräillen ja ulkoillen.

Tapauskuolleisuudesta

Koronavirus vaikuttaa joissakin maissa vaarallisemmalta kuin toisissa. Italiassa jopa 10 % tartunnan saaneista on kuollut. Iranissa ja Espanjassa sairastuneiden kuolleisuusaste on yli 7 prosenttia. Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa sairastuneiden kuolleisuusaste on alle 1,5%. Saksassa luku on lähellä 0,5 prosenttia. Mistä tällainen voi johtua?

Tilastot ovat epäjohdonmukaisia, koska eri maissa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Kuolleisuuteen vaikuttavien muuttujien lisäksi tilastoja vääristävät monenlaiset muuttujat: kuinka monta ihmistä testataan, väestön ikärakenne, terveydenhoitojärjestelmän kestävyys jne.

”Tapauskuolleisuusluvut ovat olleet hyvin hämmentäviä”, sanoo tohtori Steven Lawrence, tartuntatautien asiantuntija ja lääketieteen assistentti Washingtonin yliopiston lääketieteellisessä korkeakoulussa St. Louisissa.

”Numerot voivat näyttää erilaisilta, vaikka todellinen tilanne olisi sama.”

Joten on todennäköistä, että näennäisesti korkea ero Saksan ja Italian välillä on harhaanjohtava ja ero pienenee, kun tutkijat saavat enemmän tietoja, Lawrence sanoo. Hänen mukaansa tapausten kuolleisuus laskee ajan myötä johtuen siitä, miten maat tilastoivat pandemioita kuten koronavirusta.

Syy: Kun uusi sairaus ilmaantuu, testaus keskittyy yleensä vakavasti sairaisiin ja korkean kuolleisuusriskin ihmisiin. Tartuntojen lisääntyessä testit yleistyvät ja myös oireettomia ja vähäoireisia testataan.

Näin tapahtui Yhdysvalloissa vuonna 1999 havaitun Länsi-Niilin viruksen kohdalla. Alussa, kun tapauksia oli vain muutamia kymmeniä, vaikutti siltä, että kuolleisuus oli korkeampi kuin 10%. Testien yleistyttyä löydettiin lopulta satoja tuhansia tartunnan saaneita, jotka eivät kuitenkaan koskaan sairastuneet niin vakavasti, että olisivat hakeutuneet hoitoon. Tähän päivään mennessä yli kolme miljoonaa amerikkalaista on saanut Länsi-Niilin viruksen, mutta vain 1 % on sairastunut vakavasti.

Jos tämä malli pätee koronavirukseen, Italian kaltaisissa maissa, joissa on testattu vain sairaimpia potilaita, sairauden aiheuttama todellinen kokonaiskuolleisuus on tilastojen antamaa synkkää kuvaa paljon lohdullisempi.

Toisaalta esimerkiksi Saksassa ja Etelä-Koreassa, joissa väestöä on testattu laajasti, tilastot ovat todennäköisesti lähempänä todellista tilannetta, eikä kuolleisuusasteessa tule tapahtumaan dramaattisia muutoksia.

Yhdysvalloissa epidemia vahvistuu hetki hetkeltä. Testit ovat lisääntyneet nopeasti, mutta epidemian alussa testattiin vain harvoja ankarista oireista kärsineitä potilaita.

Sittemmin laboratoriot ovat alkaneet testata myös ihmisiä, joilla on lievempiä oireita.

Tapauskuolleisuusaste (Case Fatality Rate / CFR) lasketaan jakamalla kuolemien lukumäärä (osoittaja) infektioiden lukumäärällä (nimittäjä).

Ongelmana on, että molemmat luvut voivat olla epäluotettavia. Esimerkiksi, kun uusi epidemia alkaa, uutta virusta ei vielä osata etsiä. Monet voivat sairastua ja kuolla kotonaan, eikä heitä koskaan diagnosoida ja tilastoida ko. epidemiaan uhreiksi. Tällaisissa tapauksissa yhtälön osoitin pienenee, mikä johtaa tautikohtaisen kuolleisuuden aliarviointiin.

Todennäköisempi skenaario on, että epidemian puhkeamisen varhaisessa vaiheessa testaus on rajoitettu ihmisiin, jotka ovat niin sairaita, että he hakeutuvat sairaalaan. Tämä tarkoittaa, että vain sairaimmat ihmiset tilastoidaan tartunnansaaneiksi. Nämä ovat myös ihmisiä, jotka muuta väestöä todennäköisemmin kuolevat viruksen aiheuttamaan tautiin. Myös tämä vääristää tilastoja, koska nimittäjästä puuttuu suuri määrä lievän tartunnan saaneita ihmisiä. Näin virus näyttää tilastoissa tappavammalta kuin se oikeasti on.

Tämä on luultavasti yksi syy siihen, että alustava kuolleisuusaste Kiinassa näytti niin korkealta, sanoo Georgian osavaltion yliopiston epidemiologian ja biostatistiikan professori Gerardo Chowell. Chowell on osa ryhmää, joka on käyttänyt tilastollista mallintamista tutkiakseen epidemian puhkeamista ja leviämistä Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Kun ensimmäiset COVID-19-tartunnan saaneet hakeutuivat hoitoon Wuhanin kaupungissa, Kiinan terveysviranomaiset eivät tienneet, minkä kanssa he olivat tekemisissä. Uusi ihmisiin tarttuva koronavirus yllätti lääkärit.

Viranomaisilla ei tietenkään ollut valmiuksia testata kaikkia oireilevia, Chowell kertoo. Niinpä testaus rajattiin vain rajuimmista oireista kärsiville. Wuhanissa hoitoon hakeutui epidemian alkuvaiheessa vain kaikkein sairaimmat. Suuri osa testatuista kuului kovimmista oireista kärsiviin ja osa heistä kuoli. Se vääristi ensimmäisiä laskelmia viruksen tapauskuolleisuusasteesta (CFR).

Todennäköisesti tämä kohotti tilastoissa taudin kuolleisuusastetta suuremmaksi kuin mitä se todellisuudessa oli.

Viime viikolla julkaistu tutkimus arvioi, että koronatartunnan saaneen kuoleman todennäköisyys Wuhanissa oli 1,4%.

Etelä-Koreassa aloitettiin ensimmäisten todettujen tautitapausten jälkeen massiiviset testaukset. Seurannan laajuuden ansiosta Etelä-Korean tilastot ovat luotettavampia kuin monessa muussa maassa. Etelä-Koreassa tapauskuolleisuusaste on pysynyt alle 2 prosentin tasolla.

Koronaviruksen aiheuttamaan kuolleisuuteen vaikuttaa merkittävästi tartunnan saaneen väestön ikä, terveys yms. ominaispiirteet, kertoo Mary Bushman, Harvardin tartuntataudin dynamiikan keskuksen tutkijatohtori ja Wuhan-tutkimuksen kirjoittaja. Bushmanin mukaan Washingtonin osavaltiossa ensimmäiset koronatartunnat todettiin hoitokotien asukkailta. Nämä olivat erityisen alttiita koronainfektiolle. Tämän seurauksena oli hälyttävä määrä kuolemantapauksia, Bushman kertoo. Eräässä hoitokodissa 81 henkilöä sairastui ja heistä 34 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan infektioon.Tämä kohotti tapauskuolleisuusasteen 42 prosenttiin. Mutta kun Washington aloitti virustestauksen hoitokodin ulkopuolella, kävi ilmeiseksi, että tapauskuolleisuusaste oli väestössä huomattavasti alhaisempi.

Ja kun testaus on laajentunut kattamaan nuoremmat ja terveemmät väestöryhmät, Yhdysvalloissa kuolleisuus on laskenut vastaavalle tasolle kuin Etelä-Koreassa.

Ero testaustavoissa ei kuitenkaan ole ainoa syy tapauskuolleisuuden vaihteluun. Joissakin maissa tartunnan saaneet ihmiset ovat kuolleet todennäköisemmin, koska terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut niin, että pelastettavissa oleville ei ole tarjoutunut hoitomahdollisuutta, Chowell kertoo. Hänen mukaansa Wuhanin tapausten korkea kuolleisuusaste jo varhaisessa vaiheessa johtui todennäköisesti osittain siitä, että paikalliset sairaalat eivät pystyneet hoitamaan kaikkia koronavirukseen sairastuneita, koska sairastuneiden tulva yksinertaisesti ylitti sairaaloiden hoitokapasiteetin.

Ylikuormitettu terveydenhuoltojärjestelmä on myös osaltaan vaikuttanut tapausten korkeaan kuolleisuusasteeseen Italiassa.

Terveydenhuoltojärjestelmät voivat kaatua tautiin sairastuneiden korkean määrän vuoksi, jolloin tehohoitopaikkoja, hengityskoneita ja tarvittavaa kriittistä hoitoa tarjoavaa henkilökuntaa ei ole riittävästi potilastulvan hoitamiseen.

Viime kädessä tarvitaan toisenlainen testi sen arvioimiseksi, kuinka tappava koronavirus on ollut, Lawrence sanoo. Suurin osa nykyisistä testeistä havaitsee vain aktiiviset infektiot – kun virusta löytyy edelleen elimistöstä. Mutta nyt kehitteillä on uudenlainen testi, joka voi osoittaa onko testattava koskaan saanut koronavirustartuntaa. Yhdysvalloissa koronaviruksen tapauskuolleisuusaste asettunee 0,5-1 prosentin välille, Lawrence uskoo.

Tämä tarkoittaisi, että koronavirus on 5-10 kertaa tappavampi kuin influenssa., joka USA:ssa tappaa vuosittain 12 000-61 000 ihmistä. Tämä menee oudoksi ja oudompaa on varmasti luvassa.

Tämä jäi epäjohdonmukaiseksi ja sekavaksikin. Motivaationi kirjoittaa on ollut alhainen, joten teksti piti julkaista alkuaan jo yli viikko sitten. Viikon aikana on tapahtunut paljon, joten asiat ovat lomittain ja päällekäin.

https://www.theatlantic.com/health/archive/2020/03/how-will-coronavirus-end/608719/

https://www.nytimes.com/interactive/2020/03/25/opinion/coronavirus-trump-reopen-america.html?action=click&module=TopStories&pgtype=Homepage&utm_source=quora&utm_medium=referral

https://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2763846?guestaccesskey=fc5d5609-8db4-4fc0-bb27-7dc58a07f624&utm_source=quora&utm_medium=referral




Koronapäiväkirja – tiistaista torstaiyöhön 24.-27.3.2020

83., 84. ja 85. päivä: Uusimaa on kiinni ja tiet suljettu!

Yritän välttää uutisten toistoa, joten kommentoin vain lyhyesti median laajasti uutisoimat jutut. Koronaviruspandemia on uutismylly, joka tuottaa taukoamatta masentavaa sisältöä. Katsotaan, jos onnistuisin louhimaan jotain täydentävää ja vähemmän uutisoitua sälää internetin syvyyksistä.

Uutisointi COVID-19-pandemian ympärillä on toistaiseksi melko varovaista ja lepsua. Tällainen vuotava uutisankka voi tarjota vain harmittomia pintasipaisuja maailmasta, joka on lasista tehty.

Kuin akvaariossa

Koronavirus, novel-koronavirus, SARS-CoV-2 ja COVID-19

Nämä käsitteet huutavat huomiota iltapäivälehtien otsakkeissa. Sanoilla on tarkasti rajattu merkitys, mikä säilyi pitkään arvoituksena minulle. Olen käyttänyt tähän asti näitä sanoja kuin synonyymejä, mutta tästä eteenpäin yritän loihtia termit oikeaan kontekstiin.

Ihmisten välillä leviäviä koronaviruksia tunnetaan seitsemän. Näistä tutuimmat ovat SARS ja MERS (ja nyt SARS-CoV-2). Kaikista lievistä kausiflunssista jopa 10-30 % johtuvat ihmisen koronaviruksista (HcoV-229E ja HcoV-OC43).

Tavallista kausiflunssaa aiheuttavia viruksia tunnetaan noin 200 ja muutamat näistä kuuluvat siis coronaviridae-sukuun.

Novel (uusi)-koronavirus on viimeisin tunnistettu ihmisten välillä leviävä koronavirustyyppi. Viruksen virallinen nimi on SARS-CoV-2 (Severe Acute Respiratory Syndrome – Coronavirus-2) ja se voi aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19 (eli Corona-Virus-Disease-19). Numero viittaa taudin tunnistamisvuoteen.

Viruksen nimi, ”korona”, viittaa kruunuun. Elektronimikroskooppien kuvissa virus muistuttaa hieman auringon koronaa eli kruunua. SARS-CoV-2 on osa eläimillä ja ihmisillä yleistä Coronaviridae-virusperheettä. SARS-CoV-2 kuuluu suuriin RNA-viruksiin. Viruksen genomi on 26 000-32 000 emäksen mittainen.

COVID-19 oireet

COVID-19 leviää pisaratartuntana lähikontakteissa tai kosketustartuntana esimerkiksi erilaisilta pinnoilta. Yskä voi levittää virusta jopa 5 metrin säteelle ja aivastus vieläkin pidemmälle.

Ilmassa virus elää kolmisen tuntia, kosteilla pinnoilla sekä teräs- ja muovitasoilla kolme vuorokautta ja pahvissa 24 tuntia. Taudin oireet alkavat keskimäärin 5 päivää tartunnan saamisesta ja kestävät 12-32 vuorokautta. Taudin itämisaika on ihmisestä riippuen kuitenkin 2-14 vuorokautta.

COVID-19 nostaa tavallisesti korkean kuumeen. Kuiva hakkaava yskä, hengenahdistus,painon tuntu rintakehällä, voimakas kurkkukipu, polte kurkussa ja henkitorvessa, sekä päänsärky kuuluvat yleisimpiin oireisiin, Rauhasten turpoaminen, väsymys ja kylmät väreet ovat myös varsin yleisiä. Tavallisesti tautiin ei kuulu vuotava nenä, mutta vuotava nenä ei poissulje COVID-19-infektiota. Joillain sairastuneilla esiintyy muiden oireiden lisäksi ripulia ja oksentelua.

Keuhkokuume ja ARDS

Oireet voivat johtaa keuhkokuumeeseen ja pahimmillaan ARDS-oireyhtymään (Acute Respiratory Distress Syndrome), joka edellyttää tehohoitoa. ARDS on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, eli äkillisesti ilmaantuva keuhkovaurio, jonka seurauksena on vaikea happeutumishäiriö.

ARDS:n syntymekansimina on laaja-alainen keuhkorakkuloiden ja keuhkojen hiussuonten seinämien vaurio, joka alkaa muutamia päiviä kestävällä eksudatiivisella vaiheella, jolloin neste tihkuu vaurioituneista verisuonista keuhkokudokseen ja aiheuttaa keuhkojen turvotusta. Tämän jälkeen seuraa eksudaattien organisoitumista ja keuhkorakkulasolujen proliferaatiota, joka voi kestää joitain viikkoja. Lopulta keuhkovaurio etenee keuhkofibroosiin eli sidekudosmuodostukseen ja keuhkojen arpeutumiseen.

ARDS voi kehittyä esimerkiksi keuhkokuumeesta, mutta myös epäsuorasti elimistön voimakkaan tulehdusvasteen seurauksena, esimerkiksi sepsiksessä.

High risk cases have been squared-in by the presence of high blood pressure, a d-dimer blood test greater than 1, and having an adverse SOFA sepsis score. One is safe 3 days after no fever with resolved respiratory symptoms and also with improved chest CT scan plus two negative PCR tests, separated by one day. Viral shedding can occur for up to 37 days after onset of symptoms. Viral RNA can persist in the blood for up to 29 days and does not correlate with symptoms.”

Diagnoosi

Taudin toteamiseksi potilaan keuhkoista voidaan ottaa röntgenkuva ja/tai tietokonetomografia (CT-scan). Tietokonetomografian avulla keuhkoista voidaan tunnistaa viruksen aiheuttama keuhkokuume.

SARS-CoV-2-virukseen viittaa molemmissa keuhkoissa nähtävät viruksen aiheuttamat solutuhot, joihin ei liity lymfadenopatiaa tai pneumotooraksia. (Toivottavasti meni oikein!). Lievemmissä infektioissa rintakehän kuvat ovat normaalit.

Varsinainen diagnoosi varmistetaan PCR-menetelmällä (Polymerase Chain Reaction), jonka avulla voidaan tunnistaa SARS-CoV-2-viruksen RNA.

SARS-CoV-2 on hitonmoinen örkki

Maailmaan mahtuu monia äkäisiä viruksia. Monet tappavat nopeasti, toiset hitaammin ja kivuliaammin. Jotkut virukset leviävät vikkaammin kuin ilkeät juorut.

Ebola on sotkuinen tapaus. Verenvuotokuume. Ebola tappaa suuren osan tartunnan saaneista niin nopeasti, että tartunnan saaneet eivät tavallisesti ehdi levittää virusta kovinkaan kauas. Tämän vuoksi ebola-epidemiat ovat hirveitä, julmia, pelottavia ja usein hyvin paikallisia. Ebola on myös suhteellisen voimaton kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiä ja hygieenisuutta vastaan. Se menestyy köyhissä ja kehittymättömissä ympäristöissä.

SARS-CoV-2 on virusten ”Alien – kahdeksas matkustaja” ja ”The Thing – Se jostakin”. Se on julma, juonikas, aggressiivinen ja äärimmäisen tarttuva.

Vajaassa neljässä kuukaudessa uusi koronavirus on valloittanut koko maailman kaukaisimpia saarivaltioita myöten. Se kulkee kädestä käteen ja hyppii ihmisestä toiseen liikennevälineissä, konserteissa, kaupoissa, ravintoloissa ja vilkkailla kaduilla.

SARS-CoV-2 odottaa, vaanii ja piileskelee viikkoja ennen kuin se aloittaa eksponentiaalisen leviämisen. Se on mestari keuhkojen vaurioittamisessa; parempi kuin tupakka tai asbesti yhteensä. SARS-CoV-2 on helvetin pätevä siinä, mitä se tekee.

SARS-CoV-2 on paljon pelottavampi kuin mikään, mitä kauhuelokuvissa näytetään. Tartunta voi olla voimakas tai lievä ja se on pelottavaa. Osa ihmisistä voi nimittäin sairastua hengenvaarallisesti vain tunneissa, kun toiset levittävät tartuntaa oireettomina pari viikkoa.

COVID-19 on vaarallinen iäkkäille, verenpainetautia ja sydän- / verisuonitauteja sairastaville, diabeetikoille ja muita kroonisia tauteja sairastaville.

COVID-19-infektio voi olla rajumpi sellaisille, joiden veriryhmä on A, kun O-veriryhmässä oireet ovat tutkimushavaintojen perusteella lievemmät. Mistä tämäjohtuu. Sitä voidaan arvailla. Sattuma? Ehkä.

Olemme saapuneet tuntemattomille vesille

Taivaanrannassa meitä odottaa parvi mustia joutsenia. Avautva maisema on outo, surrealistinen ja unenomainen. Tulevaisuus syöksyy meitä vastaan taivaanrannassa raivoa keräävien myrskyjen voimalla.

Kukaan ei tiedä millaiseen maailmaan saavumme kun tämä on ohi. Onko huomisen maailma ystävällinen vai vihamielinen? Ainakaan se ei ole sellainen, miksi sen kuvittelimme vielä muutama viikko sitten. Kohtaamamme pandemian kokoluokka on ennen kokematon.

COVID-19 muuttaa maailmaa arvaamattomilla tavoilla. Geopolitiikka liittolaissuhteet, poliittiset ja taloudelliset järjestelmät sekä ideologiat menevät uusiksi kun tästä selvitään. Tämä ei tapahdu heti, mutta muutos on jo alkanut.

Moderni maailma ja globaali talous ovat pelottavan haavoittuvia näkymättömien virusten aiheuttaman pandemian edessä.

Ravinnon perustuotanto on monissa maissa jo ajettu alas. Lähes kaikki maailman valtiot ovat riippuvaisia vienistä, tuonnista, toisista valtioista ja globaalista markkinataloudesta. Nyt tämä järjestelmä heikkenee.

Yhdysvalloissa pelätään, että COVID-19 pandemia voi aiheuttaa 40 miljoonan ihmisen suurtyöttömyyden. Pelkästään tämän viikon aikana 3,3 miljoonaa amerikkalaista jäi työttömäksi ja kriisi on vasta alussa.

Tällaiselle maailmaa koettelevalle muutokselle ei löydy vertailukohtia edes historiasta. SARS-CoV-2 voi olla pahempi kuin vuoden 1930 suuri lama ja mahdollisesti kuolettavampikuin maailmasodat yhteensä. Tämä aika jättää maailmaan arven, joka säilyy kollektiivisessa muistissa vuosisatoja.

Pandemia päättyy aikanaan ja talous kääntyy kasvuun. Uusia innovaatioita ja työpaikkoja syntyy nopeasti.

Vuosikymmenen looppu voi jo olla nopean kasvun aikaa. Tulevat vuosikymmenet ovat luultavasti parempia, rikkaampia ja oikeudenmukaisempia kuin pandemiaa edeltäneet vuosikymmenet.

Niin kävi 1930-luvun laman ja maailmansotien jälkeen. Vaikka eihän se tietenkään niin yksinkertaista ja suoraviivaista ole. Jokainen sukupolvi joutuu kohtaamaan omat kipupisteensä ja hasteensa. Niin on ollut ennen ja niin on tulevaisuudessa.

Meistä on tullut statisteja

CNN:n mukaan Phoenixin alueelta kotoisin ollut noin 60-vuotias mies kuoli ja hänen vaimonsa päätyi kriittiseen tilaan, kun pariskunta pyrki hoitamaan koronavirustaan itsenäisesti klorokiinifosfaatilla, jota tyypillisemmin käytetään malarian hoitoon.Yksi arizonalaispariskunta huomasi, että heidän lemmikkikarppinsa akvaarion puhdistamisessa käytetty pesuaine sisältää samaa klorikiini-nimistä ainetta, jota Trump erityisesti ylisti ratkaisevaksi avuksi koronataistelussa.”

Taistelu koronavirusta vastaan akvaarionpuhdistusaineella päättyi tapppioon; mies menehtyi ja nainen on sairaalassa kriittisessä tilassa. Kehätuomareiden tuomio ei ole yksimielinen. Typeryyttä tai ei, mies tappoi keuhkoja tuhoavan viruksen. Kloriini siis toimi, mutta ei toivotulla tavalla.

Omissa akvaarioissamme me olemme pandemian statisteja. Odotamme akvaarionpesunestettä, joka pesisi tämän painajaisen pois ja voisimme jälleen kulkea vapaina ja tavata muita akvaarioistaan vapautuneita ihmisiä ilman näkymättömän tappajan uhkaa.

Näin tämä menee, vaan menköön

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantai-iltana ministeriön avaavan huoltovarmuusvarastot. Näihin on varastoitu huomattava määrä mm. polttoaineita ja lääkintätarpeita. Tällaiseen turvaudutaan, koska suurissa sairaaloissa on jo ollut pulaa mm. reagensseistä, hengityssuojista ja muista suojavälineistä.

Suomen kriisinkestävyyden turvaa ruokahuollon 80-prosenttinen kotimaisuusaste ja lääkealan kuukausien kulutustarpeisiin riittävät velvoitevarastot.

Eeva Ahtisaarella todettiin koronatartunta muutamia päiviä sitten. Nyt varmistui, että myös entinen presidentti Martti Ahtisaari on saanut tartunnan. Hyvin surullinen tilanne, sillä ex-presidenttipariskunta osallistui taannoin Naisten päivän juhlakonserttiin. Tilaisuuden järjestäminen osoitti poikkeuksellista piittaamattomuutta tällaisena aikana. Monet tapahtumaan osallistuneet saivat mahdollisesti tartunnan.

Keskiviikkona 25.3.2020 koronavirukseen oli aamupäivän aikana menehtynyt kaksi potilasta. Torstaina kuolleita on jo viisi. Suomessa viralliset tartuntojen määrät pyörivät keskiviikkona kahdeksansadan korvilla, mutta lienevät jo yli tuhat. Todellisuudessa tartuntoja on monikymmenkertainen määrä. Ruotsissa kuolonuhrien määrä harppasi parissa vuorokaudessa ensin kahdestakymmenestä neljäänkymmeneenneljään ja nyt jo seitsemäänkymmeneenseitsemään.

Tyhjenevät kadut

Monet jännittivät fiktiivisen Walking Dead-sarjan juonenkäänteitä. Tämän päivän maailmassa kuolleet kävelevät ja tartuttavat eläviä viattomasti hymyillen ruuhkabusseissa, työpaikoilla ja kauppakeskuksissa. Tartunta ei edellytä puremista, verta ja kaaressa purkautuvia ruumiinnesteitä. Kaunis romanttinen kohtaaminen kahvilassa riittää. Onneksi nuoret ja terveet ovat tälle vitsaukselle vähemmän alttiita ja kestävät sen yleensä hyvin.

Prinssi Charles on sairastunut. Espanjassa on menehtynyt kuluneiden 24 tunnin aikana 738 ihmistä, eli 200 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellispäivänä. Koronavirus leviää Espanjassa jo nopeammin kuin Italiassa.

Yhdysvalloissa postilaitos uhkaa ajautua konkurssiin, kertoo Politico. Terve teini-ikäinen menehtyi Los Angelesissa ja toinen Panamassa.

”Los Angelesin pormestarin Eric Garcettin mukaan kyseessä oli teini-ikäinen henkilö, jonka terveydentila oli hyvä. Hän haluaa viestittää nuorille, että koronavirus voi osua heidänkin kohdalleen.”

Intia on määrännyt koko kansan, eli noin 1,3 miljardia ihmistä kolmen viikon mittaiseen karanteeniin. WHO:n asiantuntijan mukaan Intian panos oli aivan ratkaiseva isorokon ja polion nujertamisessa. Intia ei vain nyt ole suurin ongelma; suurin ongelma on USA.

Trumpin tviittaillessa poikkeustoimien lakkauttamisesta ja paluusta normaaliin jo pääsiäisenä tartunnat ja kuolemantapaukset tuplaantuvat Yhdysvalloissa kolmen päivän välein. New York ja Washingtonin osavaltio kulkevat epidemian kärjessä, mutta muut osavaltiot seuraavat kehitystä.

Venäjällä Putin antoin kansalaisille viikon loman, mutta on todennäköistä, että tulevan viikon aikana Venäjälle julistetaan poikkeustila. Tämä tapahtuu ennen tartuntojen ja kuolemantapausten todellisten määrien julki vuotamista. Venäjän todellinen koronatilanne selvinnee ensi viikolla.

Trumpin pohdinnat USA:n palauttamisesta normaaliin, kun virus leviää hallitsemattomasti, ovat useiden asiantuntijoiden mielestä vastuuttomia.

Arvioiden mukaan karanteeneista ja rajoituksista luopuminen voisi johtaa jopa 2,2 miljoonan ihmisen kuolemaan tulevien kuukausien aikana. Uhrataanko nämä ihmiset talouden vuoksi? Yhdysvalloissa on nyt jo eniten todettuja tartuntoja maailmassa. Todettuja tartuntoja on jo enemmän kuin Kiinassa ja Italiassa.

Lyhyt katsaus lääkekokeista

Tulokset ensimmäisistä Covid-19-lääkkeitä koskevista organisoiduista tutkimuksista ovat valmistuneet, mutta toistaiseksi parannuskeinoa ei ole löydetty.

Kun COVID-19 lähti leviämään tammikuussa, lääkärit – ensin Kiinassa ja sitten Yhdysvalloissa, Italiassa ja Ranskassa – aloittivat helposti saatavilla olevien lääkkeiden testit COVID-19-tartunnan saaneiden hoidossa.

Ensimmäiset lääketieteellisten tutkimusten tuloksista SARS-CoV-2 viruksen hoitoon sovellettavien lääkkeiden vaikutuksista on julkaistu. Tähän mennessä on valmistunut kolme kliinistä tutkimusta, joissa on käytetty antiviraalisia läöäkkeitä.

Toistaiseksi COVID-19-tartunnan hoitoon ei ole hyväksyttyjä lääkkeitä, joten vakavien tapausten hoitoon ei ole olemassa tehokkaita lääkkeitä. Hoitona annetaan happiterapiaa hengityslaitteilla, sekä hengittämiseen liittyvää tukihoitoa. Jotkut potilaat saavat tavallisia antibiootteja mahdollisiin bakteeritulehduksiin.

Ympäri maailman tehdään lääketutkimuksia vuorokauden ympäri sadoissa tutkimuslaitoksissa. Tutkimukset selvittävät uuden koronaviruksen hoitomuotoina kaikenlaisia vaihtoehtoja C-vitamiinista perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen. CellTrials.org on listannut COVID-19 tutkimukset, joita on jo yli 250. Pelkästään Kiinassa tehdään valtavasti tutkimustyötä lääkkeen ja rokotteen kehittämiseksi. Yksi tuloillaan oleva lääke on Gilead-yhtiön kokeellinen viruslääke Remdesivir, mutta se valmistunee vasta lähitulevaisuudessa.

Jätän kääntämättä nämä selvitykset, koska ne tällaisenaan antavat täsmällisemmän kuvan. Käännöksiin tulee helposti asiavirheitä.

Lähde on MIT

Chloroquine or hydroxychloroquine

The hype: President Donald Trump praised the malaria drug, saying it had shown “tremendous promise” against Covid-19. “I think it’s going to be very exciting,” he said. “I think it could be a game-changer, and maybe not.”

The report: Hydroxychloroquine and azithromycin as a treatment of COVID-19: results of an openlabel non-randomized clinical trial

The data: During early March, French doctors at IHU-Méditerranée Infection in Marseille, France, treated Covid-19 patients with hydroxychloroquine, a version of the 90-year-old malaria drug chloroquine. They tried giving 200 milligrams of hydroxychloroquine three times per day, over 10 days, to 26 patients, and some got the antibiotic azithromycin, too. In their report, treated patients had less virus in their system after six days than other patients at a different center, who didn’t get the treatment. The study’s conclusions aren’t firm because so few patients were involved and the study was not rigorously designed, although chloroquine has also been tried in China with rumors of success.

So does the drug work? Scientists say there’s not enough evidence to say. “Anecdotal reports may be true, but they are anecdotal,” Anthony Fauci, head of the National Institute of Allergy and Infectious Diseases, said during a briefing at the White House. “It was not done in a controlled clinical trial. So you really can’t make any definitive statement about it.”

In the absence of other options, Governor Andrew Cuomo of New York said his state, now a global epicenter of Covid-19, had obtained 70,000 doses of hydroxychloroquine and 750,000 doses of chloroquine, as well as azithromycin (also called Zithromax). “The trial will start this Tuesday,” said Cuomo over the weekend. “There is a good basis to believe they could work. The president ordered the FDA to move and the FDA moved.”

Chloroquine has risks, because it can affect heart rhythm. No one should take it without a prescription.

Favipiravir

The hype: News reports last week claimed Chinese officials had touted this antiviral medicine made in Japan as “clearly effective.”

Patient being discharged from Leishenshan Hospital to observational facility.

AP Images

The report: Favipiravir versus Arbidol for COVID-19: A Randomized Clinical
Trial

The data: While favipiravir, an antiviral made by Toyama Chemical (part of Fuji Film), generated hopeful headlines, the report from doctors at China’s Wuhan University makes more modest claims. They organized a study of 240 “ordinary” patients (meaning they had pneumonia but were not the worst cases) around Hubei province. Half got favipiravir and half got umifenovir (or Arbidol), an antiviral used in Russia, and they were watched to see which group recovered faster. The doctors found that patients’ fevers and coughs went away faster on favipiravir, but similar numbers in each group ended up needing oxygen or a ventilator. On the basis of these findings, they concluded that favipiravir is the “preferred” of the two drugs.

Favipiravir, which is known by the trade name Avigan in Japan, inhibits viruses from copying their genetic material. It was originally discovered while searching for drugs to treat influenza.

Lopinavir and ritonavir

The hype: Doctors reached into the cabinet of advanced anti-HIV medications, hoping for a quick success.

NIAID

The report: A Trial of Lopinavir–Ritonavir in Adults Hospitalized with Severe Covid-19

The data: This is the largest, best-organized study of a treatment for Covid-19 so far, but it didn’t find a benefit. In January, doctors in China randomly assigned 199 patients with pneumonia either to get the HIV medicines lopinavir and ritonavir twice a day for two weeks, or to receive only standard care. Then they watched to see who improved or got discharged from the hospital. Unfortunately, no benefit was seen from the treatment. Nearly 20% of the patients died. The team wonders if the drug combo, sold in the US by AbbVie to treat HIV infection under the trade name Kaletra, could still prove beneficial for less sick patients.

The key drug here is lopinavir, a protease inhibitor, which has been shown in lab and animal tests to have effects against Middle East respiratory syndrome coronavirus, or MERS. Ritonavir acts to increase the first drug’s availability in the body.


Kolmannes koronatartunnan saaneista on ”hiljaisia kantajia”

Kiinassa yli 43 000 oireetonta ihmistä oli antanut positiivisen koronavirusnäytteen helmikuun loppuun mennessä ja asetettu karanteeniin. On epäselvää, mikä rooli oireettomalla leviämisellä on globaalissa pandemiassa kirjoittavat Josephine M, Linda Lew ja Lee Jeong-ho South China Morning Post -lehdessä (SCMP).

Kiinan viranomaistilastojen mukaan”hiljaisten kantajien”, eli ihmisten, joilla on todettu koronavirustartunta, mutta jotka ovat oireettomia tai hyvin vähäoireisia – määrä voi olla jopa kolmannes kaikista tartunnan saaneista.

Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä rooli oireettomien kantajien tartunnoilla on taudin leviämisessä. Potilaalla ilmenee oireita yleensä viidessä päivässä, vaikka inkubaatioaika voi olla joissain harvinaisissa tapauksissa jopa kolme viikkoa.

Ongelma oireettomien tartuttajien kohdalla on se, että eri valtiot ja järjestöt tilastoivat vahvistetut tapauksensa eri tavalla. Maailman terveysjärjestö (WHO) luokittelee kaikki positiivisen testin omaavat ihmiset vahvistetuiksi tapauksiksi riippumatta siitä, kokevatko he mitään oireita. Samoin toimii Etelä-Korea. Kiinan hallitus muutti luokitteluohjeitaan 7. helmikuuta ja laski vahvistetuiksi tapauksiksi vain potilaat, joilla oli oireita. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Italia, Suomi ja monet muut valtiot eivät edes testaa ihmisiä. Poikkeuksena ovat terveydenhuollon työntekijät, jotka altistuvat jatkuvasti infektiolle.

.Kiinan ja Etelä-Korean tapa testata kaikki, joilla on ollut läheinen yhteys tartunnan saaneen kanssa – riippumatta siitä, onko henkilöllä oireita – saattaa selittää miksi nämä kaksi maata ovat tarkistaneet viruksen leviämistä myös oireettomien tartunnankantajien kautta. Hong Kong laajentaa testausta kaupungin lentokentälle saapuville, vaikka matkustajilla ei olisi oireita. Useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa testataan vain oireista kärsiviä ja infektioiden määrä kasvaa nopeasti.

Yhä useammat tutkimukset kyseenalaistavat WHO:n raportin, jonka mukaan oireeton leviäminen on ”erittäin harvinaista”. Alkuaan Maailman terveysjärjestö raportoi Kiinaan suuntautuneen kansainvälisen valtuuskunnn matkan jälkeen, että oireettomien infektioiden osuus on vain 1-3 % kaikista tapauksista. Tämä on ollut Suomessa THL:n lähestymistapa. Se on osoitettu vääräksi. Oireeton leviäminen on 10-30 kertaa tavallisempaa, kuin WHO:n raportti olettaa.

”Uusien koronavirus (Covid-19) -tapausten lukumäärä lisääntyy nopeasti koko maailmassa. Kiinassa uudet tapaukset eilen saattavat viitata epidemian toiseen aaltoon.

Kiinan viranomaistilastojen ja Kiinan ulkopuolisten tapausten tilastollinen ero osoittaa, että huomattava osa tapauksista on alidiagnosoitu”, Hokkaidon yliopistossa työskentelevän epidemiologian tutkijan Hiroshi Nishiuran johtama asiantuntijaryhmä kirjoitti helmikuussa International Journal of Infectious Diseases -lehteen.

Tutkimuksensa perusteella Nishiura laski Wuhanista evakuoitujen oireettomien japanilaisten potilaiden osuudeksi 30,8 prosenttia, mikä on samansuuntainen Kiinan viranomaistietojen kanssa.

Myös Etelä-Korean tilastot tukevat päätelmää, jonka mukaan oireettomat tartunnan kantajat levittävät koronavirusta.Yli 20 prosenttia Korean tautien torjunta- ja ehkäisykeskuksille ilmoitetuista oireettomista tapauksista pysyi oireettomina myös karanteenissa vietetyn ajan.

”Etelä-Koreassa esiintyy huomattavasti enemmän oireettomia tartunnan saaneita kuin muissa maissa. Tämä voi selittyä laajalla testauksella”, Etelä-Korean CDC: n johtaja Jeong Eun-kyeong kertoi lehdistötilaisuudessa 16. maaliskuuta.

Yksi kiinnostava havainto perustuu tietoihin, otka on kerätty Diamond Princess -risteilyalukselta. Karanteenissa Jokohaman edustalla olleen aluksen kaikki matkustajat ja henkilökunta testattiin koronaviruksen varalta. 712 laivalla olleella ihmisellä todettiin koronatartunta, mutta näistä 334 oli oireettomia.

EU:n raportin mukaan oireettomien tartunnansaaneiden osuus Italiassa on 44 %, mutta suurimmassa osassa maata oireettomia ei testata. Hong Kongissa 14.3. tilastoiduista 138 vahvistetusta diagnoosista 16 oli oireettomia tai vähäoireisia, kertoo Hong Kongin yliopiston mikrobiologian laitoksen professori Ho Pak-leung.

Luvut viittaavat merkittävästi suurempaan asymptomaattisten tapausten määrään kuin Kiinan toistaiseksi julkistamat tiedot osoittavat. Kiinan viranomaisten mukaan 11. helmikuuta 44 672 vahvistetun tapauksen joukossa oli 889 oireetonta potilasta. WHO arveli, että oireettomien kantajien merkitys taudin leviämisessä on epäselvä, mutta ei pitänyt merkitystä suurena. Monet tutkijat arvelevat nyt, että oireettomien ja presymptomaattisten taudin kantajien merkitystä on aliarvioitu.

WHO: n mukaan oireettomien leviämisten merkitys taudin leviämisessä ei ollut selvä, mutta kantajat, joilla ei ollut oireita, eivät todennäköisesti ole keskeinen tekijä yleisesti.

Jotkut tutkijat kysyvät kuitenkin, onko oireettomia ja presymptomaattisia tartuntoja aliarvioitu.

Texasin yliopiston tekemässä tutkimuksessa arvioitiin, että ihmiset, jotka eivät oireilleet, tartuttivat noin 10 prosenttia tutkituista 450 tapauksesta 93 Kiinan kaupungissa. Hong Kongin yliopiston Ho:n mukaan eräillä oireettomilla potilailla esiintyy näytteissä saman verran viruksia kuin oireilevilla potilailla.

Hongkongin yliopiston epidemiologian ja biostatistiikan professori Benjamin Cowling sanoi, että on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että tartunnan saaneet henkilöt voivat välittää tartunnan ennen oireiden ilmenemistä. ”On raportteja tartunnasta noin kaksi päivää ennen oireiden puhkeamista”, hän sanoi.

Njooh. Katsellaan kuin tämä pandemia tästä selviää. Tämä teksi jäi sekavaksi koosteeksi, mutta tehdään seuraavasta parempi. Ohessa jotain kiinnostavia linkkejä.

https://www.technologyreview.com/collection/coronavirus/

https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56

https://www.scmp.com/news/china/society/article/3075567/people-blood-type-may-be-more-vulnerable-coronavirus-china-study

https://www.latimes.com/world-nation/story/2020-03-13/china-japan-korea-coronavirus-reinfection-test-positive?utm_source=quora&utm_medium=referral

https://dynamic.hs.fi/a/2020/usatalous/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=2c927277a2b1a0e25f47fc9570d4c39a

https://www.forbes.com/sites/brucelee/2020/03/21/how-does-the-covid-19-coronavirus-kill-what-happens-when-you-get-infected/?utm_source=quora&utm_medium=referral#7da80e546146




Koronapäiväkirja – maanantai 23.3.2020

Korona on tullut taloon. Ainakin luulen niin. Heräsin kesken unien ja jossain naapurissa lapsi yskii rajusti. Lapsen yskäkohtaukset jatkuvat pitkään, sitten on lyhyt hiljainen tauko ja kohtaus alkaa uudestaan. Tätä on jatkunut tunnin verran. Olen surullinen lapsen ja koko perheen vuoksi. Tuo ei kuulosta ollenkaan mukavalta.

Masentavaa maanantaita!


Jos tästä masentavasta maailmanajasta pitäisi jotain hyvää keksiä, niin ainakin Stranger Thingsin neljännen kauden traileri on vihdoin julkaistu ja sarja tulee katsottavaksi joulukuussa. Stranger Things palauttaa meidät yksinkertaisempaan aikaan.

Uskon, että neljäs tuotantokausi paljastaa, mitä Tsernobylissä oikeasti tapahtui. Kaikki oli helpompaa, kun amerikkalaiset olivat hyviä ja kommunistit pahoja. Nyt selkeitä jakolinjoja ei enää ole. Sovitaanko, että COVID-19 on perseestä. Vihataan sitä yhdessä. Ihan täysillä.

Johns Hopkins -yliopiston tilastojen mukaan kuolleiden määrä yli kaksinkertaistui viikon aikana. Viime sunnuntaina uhreja oli kuutisen tuhatta ja eilen yli 13 000 Italiassa menehtyneitä on jo 5500. Tahti on hirvittävä.

– Elämässä tulee hetkiä, jolloin joudutte tekemään uhrauksia ei vain itsenne, vaan myös ympäristönne, kanssaihmistenne ja maanne vuoksi. Sellainen hetki on nyt, Stefan Löfven vetosi ruotsalaisiin.

Ruotsi varautuu nopealla aikataululla ankarampiin toimiin koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Angela Merkel hoitaa tehtäviään kotikaranteenissa mahdollisen virusaltistuksen vuoksi. Espanjalainen oopperatähti Placido Domingo on sairastunut koronaan.

Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannattajiin kuuluva senaattori Rand Paul on myös sairastunut. Hän on ollut näkyvästi mukana julkisen talouden menojen leikkaamiseen tähtäävässä ja Obamaa halveksivassa oikeistoradikaalissa teekutsuliikkeessä.

Rakkaudella Venäjältä

Kaiken tämän keskellä Venäjä lähetti eilen yhdeksän lentokoneellista armeijan kalustoa ja noin sadan virusekspertin ryhmän Italiaan. Tuo on jotenkin äärimmäisen hämmentävää. Yhdysvalloissa senaatin demokraatit kaatoivat kahden biljoonan dollarin apupaketin riittämättömänä.

Pikatesteistä ei ole käytännössä mitään hyötyä

Suomalaistutkimuksen mukaan koronaviruksen vasta-aineet kehittyvät 4-9 vuorokautta tartunnan jälkeen. Koska pikatestit mittaavat vasta-aineita verestä, ne antavat suurella todennäköisyydellä virheellisen tuloksen. Pikatesti näyttää positiivista vain, kun vereen on kehittynyt vasta-aineita. Näin varoittaa Tyksin laboratoriotoimintojen ylilääkäri Pentti Huovinen. Pikatestistä ei näin ole apua taudin diagnostiikassa, vaikka siitä voi olla apua kun varmistetaan sellaisia tautiin sairastuneita, joilla oireet ovat kestäneet kauemmin. Huovisen mukaan pikatesti ei ole niin luotettava kuin nyt käytössä oleva PCR-testi.

”Mitä tämä sitten merkitsee? Sitä, ettei akuuttia koronavirusta epäiltäessä pikatestiä juuri kannata tehdä. Virheellinen negatiivinen tulos johtaa harhaan. Testiä voi kuitenkin käyttää osoittamaan, onko potilas jo sairastanut koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin. Se on hyödyllinen tieto esimerkiksi tutkittaessa viruksen laukaisemaa immuunivastetta.” – IS

Ongelmana ovat myös väärät positiiviset. Melkein kaikkien veressä on tavallista kausiflunssaa aiheuttavien koronavirusten vasta-aineita, joihin pikatestit voivat reagoida.

Toivon pilkahdus

Lainaan Berkeleyn yliopiston fysiikan professoria, Richard Mulleria.

Koronavirukseen on olemassa mahdollinen parannuskeino. Tästä ei juuri vielä puhuta, koska ihmisissä ei haluta herättää aiheetonta toivoa. Seuraava kaavio on julkaistu viisi päivää sitten arvovaltaisesssa lääketieteen ammattilaisille suunnatussa Antimicrobial Agents -lehdessä.

Taulukko kuvaa kontrolloitujen lääketestien tuloksia (kokeessa testattiin hydroxychloroquine- ja azithromycin-lääkkeiden vaikutuksia koronaan sairastuneilla). Vihreä käyrä on jännittävä: Kun mainittuja lääkkeitä käytettiin yhdessä vakavaan koronatartuntaan sairastuneiden potilaiden hoidossa, kahdeksan potilaan kaikki oireet paranivat viidessä päivässä. Ylin käyrä kuvaa kontrolliryhmää. Tutkimus on kokonaisuudessaan täällä.

Molempia lääkkeitä on käytetty pitkään ja turvallisesti mm. malarian hoidossa, joten myös niiden sivuvaikutukset tunnetaan hyvin. Yhdysvaltojen johtava terveysviranomainen Anthony Fauci pohtii näinä päivinä näiden lääkkeiden hyväksymistä koronaviruksen sairastuttamille potilaille. Trump painostaa Faucia hyväksymään lääkkeet, mutta hyväksyntä koronatartuntojen hoitoon tarvitaan myös FDA:lta. Lääkärit voisivat toki Yhdysvalloissa määrätä näitä lääkkeitä koronapotilaille jo nyt, mutta ilman FDA:n hyväksyntää, he altistaisivat itsensä mahdollisille oikeustoimille.

Fauci totesi tiedotustilaisuudessa, että lisää kokeita tarvitaan. Tutkimuksen tilastollisen luotettavuuden kannalta tämä ei ole totta. Kahdeksan ihmistä parani viidessä päivässä, kun vain yksi kontrolliryhmän henkilö parani spontaanisti. Todennäköisyys, että tämä tapahtuu sattumalta, on pienempi kuin 1%.

Suurempia ryhmiä ei tarvita lääkkeiden tehon osoittamiseksi. ”Pienet otannat” voivat olla pätevä kritiikki marginaalisiin tuloksiin, mutta nämä tulokset eivät ole marginaalisia. Positroni löydettiin yhdellä havainnolla; nähtiin vain 1 positroni, mutta se riitti. Anderson sai Nobel-palkinnon yhdestä havainnostaan. Jos sinulla on yksi positroni, se riittää osoittamaan, että se on olemassa. Pienet luvut eivät välttämättä tarkoita heikkoa tilastoa. Toivon, että tohtori Fauci ymmärtää tämän.

Varovaisuuteen voi olla syynä talidomidin varhaisen hyväksymisen aiheuttamat kauhistuttavat synnynnäiset epämuodostumat 1950-luvulla. Talidomidin jälkeen lääketieteellinen yhteisö on ollut varovaisempi uusien lääkkeiden hyväksymisessä.

We therefore recommend that COVID-19 patients be treated with hydroxychloroquine and azithromycin to cure their infection and to limit the transmission of the virus to other people in order to curb the spread of COVID-19 in the world.”

Mutta tietenkään tämä ei ole näin helppoa

Viikonloppuna
Trump puolestaan säikäytti lääkärit, kun hän ehdotti koronan hoitamiseksi kahden sellaisen lääkeaineen yhteiskäyttöä, joiden yhteiskäyttö voi pahimmillaan pysäyttää sydämen.

Trump twiittasi, että hydroksiklorokiini ja atsitromysiinin yhteiskäyttö voisi olla yksi suurimmista käänteistä lääketieteen historiassa.

Hydroksiklorokiinia käytetään muun muassa nivelreuman hoitoon, atsitromysiiniä puolestaan infektioiden, kuten keuhkoputkentulehduksen, hoitoon.

Niiden yhteiskäytöstä on saatu lupaavia tuloksia koronaviruksen hoitamisessa, mutta Trump vetää lääkäreiden mukaan mutkia suoraksi.

Moni lääkäri onkin muistuttanut, ettei lääkkeiden yhteiskäytön toimivuudesta ole vielä suuren kokoluokan kliinisiä kokeita, mutta sen sijaan lääkeaineiden yhteisvaikutus synnyttää vakavia rytmihäiriöitä, jotka voivat olla pahimmillaan kuolettavia. Lähde: IS


Planeetan kirkkaimmat aivot työskentelevät kellon ympäri


Tämän vuoden ensimmäisten 80 päivän aikana julkaistiin 1245 tieteellistä artikkelia koronaviruksesta (SARS-CoV-2).

Vielä ei tiedetä saavatko koronaviruksen sairastaneet immuniteetin virusta vastaan, ja jos saavat, kauanko immuniteetti kestää, kertoo koronavirusta tutkiva Matt Frieman (Marylandin yliopiston lääketieteellinen koulukunta).

I think there’s a very likely scenario where the virus comes through this year, and everyone gets some level of immunity to it, and if it comes back again, we will be protected from it — either completely or if you do get reinfected later, a year from now, then you have much less disease.”

Frieman kertoo, että jos virus palaa vuoden päästä, ei voida mitenkään tietää olemmeko sille immuuneja vai emme. Kausittaiset koronavirukset aiheuttavat 10-30 prosenttia lievistä flunssista ja niille ei ole kehittynyt immuniteettia tai laumasuojaa.

Rochesterin yliopiston Ann Falsey kertoo, että melkein kaikilla on neljän tavallisen koronaviruksen vasta-aineita veressä. Kun ihminen sairastuu koronavirukseen, vasta-aineiden määrä kasvaa, mutta tartunnan jälkeen vasta-aineiden määrä laskee ja sairauden jälkeen ihminen altistuu jälleen virukselle.

Falseyn mukaan useimmat hengitysteiden virukset tuottavat vain lyhytkestoisen immuniteetin. Kokeissa on osoitettu, että jopa ihmiset, joiden veressä on koronaviruksen vasta-aineita, voivat sairastua.

”Tutkimme eräitä yleisiä koronaviruksia. Meillä on näytteitä 30 vuoden ajalta, kantoja, jotka on otettu talteen 30 vuotta sitten, ja ne eivät ole kovinkaan erilaisia kuin ne, jotka kiertävät nyt”, sanoo virologi Vineet Menachery Teksasin yliopistosta.

Mutta myös kausittaiset koronavirukset todennäköisesti mutatoituvat ajan myötä kehon puolustuskyvyn välttämiseksi, Frieman kertoo. Sitä, miltä nämä muutokset näyttävät, ei tiedetä, koska tutkijat eivät tee koronavirusten vuosittaisia seurantoja.

On mahdollista, että jostain syystä kehon immuunivaste kausittaisiin koronaviruksiin ei vain ole vahva tai jokin infektion vaikutus estää kehon kykyä kehittää pitkäaikaista immuniteettia.

”Ehkä vasta-aineet eivät ole suojaavia, ja ehkä siksi, vaikka niitä veressä onkin, ne eivät toimi kovin hyvin”, Frieman sanoo.

Tunnetut ihmisen koronavirukset, kuten vaikea akuutti hengitysoireyhtymä (SARS) ja Lähi-idän hengitysoireyhtymä (MERS), voivat aiheuttaa vakavampia sairauksia, ja periaatteessa ei tiedetä, voiko kyseisiin infektioihin sairastua uudestaan. Toisaalta ainakin osalle SARS:in sairastaneista kehittyi pitkäkestoinen ja vahva immuunivaste.

Toinen vakava koronavirus, MERS, kehittyi Lähi-idässä vuonna 2012. ”Meillä ei ole käytännössä mitään tietoa reinfektiosta, koska kahdeksan vuoden aikana on ollut vain 2500 tapausta”, kertoo Iowan yliopiston Stanley Perlman, joka toteaa, että todennäköisyys saada uusi infektio samasta viruskannasta ei ole suuri, koska 35 % sairastuneista kuoli ja selviytyneille kehittyi immuniteetti kyseiselle virukselle.

Stanley Perlman sanoo, että tämä pandemia on todella suuri juttu. Hän on varma, ettei nykyinen COVID-19-virus tartuta ihmisiä toistamiseen, mutta ei uskalla arvella kauanko immuniteetti kestää. (1)

Ei hyvältä näytä


On kyllä ärsyttävää olla pahan ilman lintu, mutta olen hyvin huolissani siitä, että tuudittaudumme aiheettomaan turvallisuudentunteeseen. Oheinen inhottava taulukko todistaa, että Britanniassa kuolleisuusmäärät seuraavat varsin läheisesti Italian kuolleisuustilastoja, mutta pari viikkoa jäljessä.

Vaikka monet seurasivat koronaviruksen leviämistä ympäri maailmaa kuukausien ajan välinpitämättöminä, viime viikolla suurin osa meistä vihdoin tajusi, että se vaikuttaa väistämättä elämäämme. Imperial College:n äskettäinen analyysi sai monet amerikkalaiset, mukaan lukien monet asiantuntijat, paniikkiin. Raportissa ennustetaan, että 2,2 miljoonaa ihmistä voisi kuolla Yhdysvalloissa. Mutta analyysi antaa myös aihetta toivolle.

Jatketaan huonoilla uutisilla. Hyviä uutisia kun  ei tahdo enää löytyä.

Imperial College -ryhmän raportissa selvitelläään niiden toimenpiteiden vaikutuksia, joita voimme toteuttaa tartuntakäyrän tasoittamiseksi ja COVID-19-viruksen sairastuttamien potilaiden määrän vähentämiseksi.

Jos emme tee mitään ja annamme viruksen riehua vapaasti, kuolemantapauksia voi tulla jopa kolme kertaa niin paljon kuin sydän- ja verisuonitautit tappavat vuosittain. Lisäksi raportissa arvioidaan, että tartuntojen huippu osuu kesäkuun puoliväliin. Raportin hätkähdyttävin ennuste on, että kesäkuun puolivälissä SARS-CoV-2 voi tappaa jopa 55 000 ihmistä päivässä.

Koska teemme jotain, tätä ei todennäköisesti tapahdu. Suljemme koulut ja yritykset ja sitoutumme sosiaaliseen (todella, fyysiseen) eristäytymiseen, etätöihin jne. Mutta tämä ei raportin mukaan riitä. Jopa sen jälkeen kun olemme tehneet nämä asiat, analyysissä ennustetaan, että virus sairastuttaa enemmän ihmisiä kuin sairaalat pystyvät hoitamaan. Analyysin mukaan kaikkien toimien jälkeenkin SARS-CoV-2 voi tappaa yli miljoona brittiä.

Miksi Imperial College ennustaa näin rajua tilannetta länsimaihin, kun epidemia näyttää helpottavan Aasiassa? Olemme erilaisessa vaiheessa. Aasian maat ovat ryhtyneet taudin tukahduttamiseen; länsimaat ovat aloittaneet taudin leviämisen hillitsemisen.

Tukahduttamisella tarkoitetaan toimia, jolla vähennetään pandemian tarttuvuutta. Tätä asiantuntijat kutsuvat R0: ksi (R-nollaksi). COVID-19:n R0 on välillä 2 – 3, mikä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi tai kolme muuta. Alle yhden R0 osoittaa, että jokainen tartunnan saanut henkilö levittää tartuntaa vain yhdelle tai harvemmalle. Näin taudin eteneminen pysähtyy ja kääntyy vähitellen laskuun.

Tukahduttaminen voidaan toteuttaa vain testaamalla riittävän monia ihmisiä, jopa sellaisia, joilla ei ole oireita. Testaus antaa mahdollisuuden eristää tartunnan saaneet, jotta he eivät voi tartuttaa muita. Meidän on oltava täsmällisiä ja valmiita tiukkoihin karanteeneihin ja liikkumisen vapauden rajoituksiin. Tällä hetkellä ei ole olemassa valmiutta testata riittävän monia. Testausinfrastruktuuri on puutteellinen. Siksi vaihtoehtona on hidastaa taudin etenemistä. Sen pysäyttämiseen ei ole olemassa keinoa. Hidastamalla taudin etenemistä myös taudin tarttuvuutta kuvaava R0 laskee.

Ensisijainen lähestymistapamme on sosiaalinen etäisyys – ihmisten pyytäminen pysymään erillään toisistaan. Tämä on tarkoittaa myös koulujen, ravintoloiden ja baarien sulkemista. Ihmisten on pyrittävä työskentelemään kotoaan käsin ja välttämään suuria ihmisryhmiä. Jotta tämä onnistuu, ihmisten on toimittava järkevästi ja vältettävä kaikkia ylimääräisiä kohtaamisia muiden kanssa.
Tartuntojen leviämisen hidastaminen parantaa terveydenhoitojärjestelmän mahdollisuuksia.

Nämä toimet eivät auta sairastuneita. Koska tartunnan saaneiden oireiden ilmeneminen voi kestää jopa kaksi viikkoa ja toisille ei tule oireita ollenkaan, tämän menetelmän toimivuus välittyy viiveellä.

Imperial College -raportti antaa aiheen varovaiseen optimismiin. Analyysissä todetaan, että skenaariossa, jossa taudin etenemisen hillitsemiseksi ei tehdä mitään,m monet ihmiset kuolevat ja kuolevat nopeasti. Tehokkaalla tartuntojen etenemisen hillitsemisellä sairastuneiden ja kuolleiden määrät laskevat merkittävästi.

Todellinen kauhu alkaa syksyllä ja lannistaa meidät ensi talvena, kun COVID-19 palaa

Se on mahdollista, ehkä jopa todennäköistä. Näin tapahtui Espanjan taudin kanssa vuonna 1918. Kevät oli huono. Kesällä sairaiden lukumäärä väheni ja aiheutti väärän turvallisuuden tunteen. Sitten seuraavana talvena helvetti pääsi irti. Vuoden 1918 lopulla kymmeniä miljoonia ihmisiä kuoli.

Jos samanlainen toinen aalto toistuu COVID-19:n kanssa, olemme pulassa tai sanalla sanoen kusessa. Ei sitä voi kauniimmin määritellä. Tilanne on humanitäärisesti ja taloudellisesti jo nyt hirvittävä, mutta tilanne pahenee päivä päivältä, emmekä ole vielä lähelläkään pohjaa.

Jos toinen aalto pyyhkii ylitsemme ensi syksynä, kun olemme jo tuhlanneet käytettävissä olevat resurssit ja voimavaramme, uhrien määrä voi nousta kymmeniin miljooniin. Kuten aiemmin kerroin, virologit eivät usko, että ihmisille kehittyisi pidempiaikainen immuniteetti koronavirusta vastaan. Se pn suuri huolenaihe. Ehkä tässä kuitenkin kannattaa elää päivä ja ongelma kerrallaan. En tiedä.

Tämä perkele jatkuu mahdollisesti puolitoista vuotta (18 kk)! On todennäköistä, että kesällä epidemia helpottaa ja kerää voimia syksyä varten. Tämä on brittiläisten asiantuntijoiden kanta. Jos siis palaudumme arkeen kesän jälkeen, vaarassa on, että virus virkoaa ja tartuttaa 40-70 prosenttia väestöstä. Huokaus.

Ennen rokotetta ja tehokasta lääkitystä on vain huonoja vaihtoehtoja. Asiantuntijoiden mukaan tämä karanteenivalmius pitää ylläpitää jopa 18 kuukautta. Se tuhoaa talouden ja monia yhteiskunnan perusrakenteita. Vaihtoehtona on, että miljoonat kuolevat.

Hitto. Ihan kuin kirjoittaisin jotain scifi-dystopiaa, mutta ikävä kyllä Imperial College on arvovaltainen ja luotettava asiantuntijalähde. Jos arviot eivät ole täsmälleen oikein, ne ovat varmasti suuntaa antavia. Voimme toki toivoa ja rukoilla, että tämä epidemia ei herää syksyllä.

Vai olisiko sittenkin kolmas vaihtoehto? Jos onnistutaan kehittämään nopeita ja luotettavia testejä, jotka ovat kaikkien saatavilla, voidaan väestö seuloa säännöllisesti. Näin tartunnan saaneet voidaan eristää ja useimmat ihmiset voivat elää täysin normaalia elämää. Kouluja ja ravintoloita voitaisiin avata – meillähän baarit eivät ole kiinni.

On varauduttava ja rakennettava terveysasemia, jotka voivat aikaisessa vaiheessa seuloa väestöstä infektion saaneita ja eristää heidät karanteeniin. Tämä ehkäisisi tehokkaasti sairauden leviämistä sairastuneiden välityksellä esimerkiksi sairaalasta toiseen.

Pelkästään nämä vaiheet eivät vieläkään riitä

Lääketieteellistä infrastruktuuria pitää vahvistaa. Tarvitaan enemmän lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Tehtaiden on valmistettava suojavarusteita, kumihanskoja, hengityssuojia jne., jotta terveydenhuoltohenkilökunnan turvallisuus voidaan taata. Tähän on investoitava sekä älyllisesti että taloudellisesti, että tutkijat saavat sellaisen rokotteen kehitettyä, joka päättää tämän painajaisen. Tarvitaan rokote, joka päättää pandemian ja suojelee miljardeja ihmisiä.

Lähteenä käytin paljolti Aaron E. Carrollin (pediatrian professori, Indianan yliopisto) ja

Ashish Jha’n (globaalin terveyden profesori, Harvardin yliopisto) kirjoittamaa Atlantic-lehdessä 19.3.2020 julkaistua artikkelia.




Koronapäiväkirja – perjantai-lauantai-sunnuntai 20.-22.3.2020

Liityin kymppikerhoon. Eieiei! Lentokoneet eivät tietenkään lennä. Sellainen ajatus on ihan hullu. Liityin kymppikerhoon vaa’alla. Olen pudottanut painoa ketogeenisellä ruokavaliolla tasan kymmenen kiloa joulukuun 2. päivän jälkeen. Tätä pitää juhlia. Saatan tempaista hampurilaisen ja kalsarikännit.

Olo on mainio. Aivojen toiminta ei romahtanut glukoosinpuutteen seurauksena, kuten eräät vääräleuat informaatioverkossa varoittelivat. Aivojen kirkkaudesta voi kiistellä, mutta tuotteliaisuuteni on varmasti lisääntynyt. Sen voi todeta kirjoitusaktiivisuudestani Ruokasodassa. Jutut ovat yhtä debiilejä, kuin aiemmin, mutta ainakin niitä syntyy tavattoman nopeasti.

Suomi on maailman onnellisin maa kolmatta kertaa peräkkäin. Kuka olisi uskonut? Eivät ainakaan suomalaiset. Mutta kuka ei olisi onnellinen, kun ihmisiä ei enää tarvitse enää kohdata kasvokkain ja kaduilla näkee vain nuoria, terveitä ja kauniita ihmisiä?

Poislukien hertsikka, jossa kauppakeskuksen avajaiset veti paikalle puolet Herttoniemen asukkaista. Mahdollisuus ilmaiseen ämpäriin kumoaa kaikki suomalaisten pelot. Mikään ei tapa suomalaisten jonottamisen halua. Edes keuhkorutto, korona, ydinonnettomuus ja sota yhdessä ei meitä estä, jos on olemassa pienikin mahdollisuus saada ilmainen ämpäri.

Vain jääkiekon maailmanmestaruuskisat pitävät meidät kotona. Nyt kun lätkän MM-skabat, futiksen EM-skabat ja viisut on peruttu, suomalaiset villiintyivät köhimään koronoissaan karaokebaareissa. Hyvä pössis!

Kun Masa on koronassa yskinyt kolme neljännestä keuhkoistaan olohuoneen lattialle, Masan olo on vielä melko hyvä ja työkuntoinen. Stindekin rimpuili letkuista 41 asteen kuumeessa hoitohenkilökuntaa harhautellen radalle, kun oli ihan pakko vetää Moottoritie on kuuma. Kikan skidit makaa kuumeisina ja hallusinoi lämpimästä ruoasta ja äidin rakkaudesta, mutta onneksi korkeaa verenpainetta sairastava isoäiti-Pirkko vahtii muksuja aina, kun Kikka vetää Populuksessa Sukkulan Venukseen. Se pitää laulaa kahdesti illassa. Arkisin ja viikonloppuisin. Koronan kanssa tai ilman koronaa. Aivan sama.

Se on suomalaista sisua se. Me suomalaiset voidaan olla maailman onnellisin kansa, mutta kyllä me ollaan myös helvetin dorkia. Ehkä tyhmät ovat onnellisimpia? Intiakin on aika onnellinen, kun bussiraiskaukseen syyllistynyt nelikko teloitettiin pitkän odottelun jälkeen, mutta ei puhuta siitä nyt. Torilla tavataan! Yläfemmat, halitaan ja pussaillaan.

Tähän loppuu iloiset asiat. Olen helppoheikki ja huithapeli tuuliviiri. Ei minua kiinnosta ennakoida ongelmia. Elän päivän ja ongelman kerrallaan. Siksi minulla ei olisi varaa huudella puskista, mutta huutelen kuitenkin. Olen melkein aina väärässä kun haluaisin olla oikeassa ja oikeassa silloin kun haluaisin olla väärässä. Nyt pelkään, että olen oikeassa.

Leidit lavalla

Suomen hallitus pelaa tällä hetkellä yhtä suurella itsevarmuudella ja luottamuksella kuin jääkiekon maailmanmestaruusjoukkueet 1995, 2011 ja 2019. Tämä kasvattaa varmasti markkinoiden ja kansalaisten luottamusta hallituksen kykyihin. Pelinä on upporikas ja rutiköyhä.

Ikävä kyllä hallituksen kyvykkyys on vain osittain totta. Demarit ja vasemmisto eivät halunneet ryhtyä aggressiivisiin toimiin koronatartuntojen hillitsemiseksi. Hallitus otti härkää sarvista vasta, kun poliittinen paine kasvoi liian suureksi. Ilmeisesti myös tasavallan presidentillä oli arvovaltansa pelissä. Se on hyvä, koska kriittisinä aikoina kansa tarvitsee poliittista johtajuutta.

Valmiuslakia ennen demareiden ja vasemmiston luottamus asenneilmapiiriltään pölyttyneeseen, kekkoslovakialaiseen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseen oli järkähtämätöntä laitoksen toistuvista arviointivirheistä huolimaatta.

THL ei tietenkään periydy viime vuosituhannelta tai taistolaisuuden kultakaudelta. Se jatkaa siitä mihin Kansanterveyslaitos ja Stakes jäivät.

Kyse on Posti-Itella-Posti tyylisestä snadisti harhauttavasta strategiasta, jonka idea on, että toimivat järjestelmät ajetaan alas, palveluja heikennetään, rahoitusta leikataan ja hikoillaan velvoitteista aivan liian vähäisellä työvoimalla ja budjetilla. Tämä onnistuu vain korottamalla johdon palkkoja ja viemällä johto kannustushenkiselle virkistysmatkalle vaikkapa Amerikan Ihmeellisiin Yhdysvaltoihin.

Postin menestystarina olkoon kaikille opiksi hyvästä omistajaohjauksesta ja laadukkaasta johtamisesta. Hoidetaan tämä koronahomma yhtä hienosti!

THL on toki parantanut otteitaan, mutta pohjalta ei pääse alemmaksi.

THL:n ennusteet ja arviot ovat kriisin alusta lähtien menneet rankasti  penkin alle. Sellainen ei ole hyväksyttävää viranomaistoimintaa. Vastuu on suuri.

Turha ja perusteeton optimismi maksaa ihmishenkiä.

On painotettava, että syy THL:n epäonnistumisiin johtuu suurelta osin asiantuntijoiden määrän vähennyksistä ja rahoituksen leikkauksista. Ne ovat olleet poliittisia valintoja. Näistä valinnoista kannamme koko kansana vastuun nyt. Kiitti Juha!

Tämän kriisin jälkeen THL tarvitsee kipeästi uudistuksia. Laitos pitää siivota ja tuoda tälle vuosituhannelle. Lääketiede on kehittynyt ja tieto on lisääntynyt, mutta THL on jätetty vanhan maailman vangiksi.

Tietenkin epidemiaa voi hoitaa myös rukoilemalla, kuten Yhdysvalloissa tehdään.

 Me emme enää elä maailmassa, jossa totuuden määrittelee suuri johtaja tutkimusten ja faktojen sijaan.

”– Olemme pyörittäneet skenaariota myös Imperial Collegen arviolla, joka tarkoittaisi noin 40000:ta kuollutta. Meistä ei kukaan usko siihen. Arviomme mukaan Suomessa esiintyy paljon enemmän lievää tautimuotoa, sanoi THL:n ylilääkäri Tuija Leino STT:lle torstaina.” – IS

Aivan niin. THL on pelannut lottoa luottavaisesti väärillä numeroilla ja hävinnyt koko ajan. Demari-Vasemmisto-THL-ketju elää fantasioiden maailmassa, jossa ikäviä asioita ei tapahdu ja kaikki on harasoo. Ongelmat eivät kosketa meitä suomalaisia, koska meillä on lievempi tautimuoto. Onko? Ihan oikeasti! Mistä helvetistä te sen tiedätte? Sen kun näkisi.

Muistatteko vielä, miten Neuvostoliiton virallisen linjan mukaan Tsernobylin onnettomuus ei ollut vakava ja onnettomuuden hoito oli hyvin hallinnassa? NL muutti tiedottamistaan vasta, kun säteily havaittiin Ruotsissa asti. Suomalaiset eivät uskaltaneet mainita säteilystä mitään, vaikka havaitsivat sätelyn ennen ruotsalaisia.

Toivon, että pian päästään informaation osalta samalle kartalle muun maailman kanssa. Italia pelasi venäläistä rulettia jahkailemalla ja lepsuilemalla. Italia hävisi. Lähes 800 italialaista on menehtynyt pelkästään viimeisten 24 tunnin aikana. Perjantaina Italiassa kuoli muistaakseni noin 670 ihmistä. Espanjassa päivittäinen kuolleisuus lasketaan sadoissa.

Koska virheistä opitaan? Tilanne pahenee Suomessakin. Ehkä selviämme paremmin kuin Italia ja Espanja, mutta THL:n ennusteet 0,05-0,1 % kuolleisuudesta eivät ikävä kyllä taida olla tästä maailmasta. Tehohoidon kapasiteetti luultavasti ylittyy, vaikka tehohoitopaikkojen määrä on kolminkertaistettu.

”Viikonlopun hirvittävät uutiset lähes 800 ihmisen kuolemasta yhdessä vuorokaudessa Italiassa todistavat väkevästi, että valittu tie on oikea. Italia viivytteli rajoitustoimissa, teki niitä tipoittain. Lombardian katastrofi oli valmis.” IS



Kaksi strategiaa


Lieventäminen: hidastetaan mutta ei välttämättä pysäytetä epidemiaa.

  • Kun kaikki eivät sairasta samaan aikaan, hoitoresurssit riittävät paremmin.
  • Tehokkailla toimilla voidaan vähentää hoitohuippua 2/3 ja vähentää kuolematapaukset puoleen.

Tukahduttaminen: pyritään kääntämään epidemian kasvu laskuun, vähentämään tapausten määrää alhaiseksi ja pitämään tilannetta määräämättömän ajan.

  • Vaatii koko väestön sosiaalista eristämistä, sairastuneiden eristämistä kotiin ja joko heidän perheidensä karanteenia tai koulujen sulkemista tai molempia.
  • Toimia pitää jatkaa kunnes on rokote, mihin voi kestää puolitoista vuotta.
  • Jos toimia höllätään, virus voi palata ärhäkkäämpänä.

Mahdolliset rajoittamiskeinot

1. Epäiltyjen sairastuneiden eristäminen kotiin
Kotikontaktit +50 %, ulkomaailmakontaktit -75 %. Oletus että puolet noudattaa.
3. Ikäihmisten ja muiden sairaiden sosiaalinen eristäminen
Vähentää kontakteja 50 % töissä, kotikontaktit +25 %, muut -75%. Oletus että 75 % noudattaa.
4. Koko väestön eristäminen
Vähentää kontakteja -75 % työn, kodin ja koulun ulkopuolella. Työkontaktit -25 %. Kotikontaktit +25 %.
5. Koulut ja yliopistot kiinni
Kotikontaktit +50 %, muut +25 %. Voi johtaa isovanhempien lapsikontakteihin ja vanhempien työpoissaoloihin, myös terveydenhoidossa.
6. Yleisötapahtumien kieltäminen
Ei pidetty raportissa tehokkaana keinona, koska kontaktit ovat melko lyhytaikaisia, jolloin tartuntariski on pienempi.

Kontaktit

  • Raportissa arvioidaan, että kolmasosa tartunnoista syntyy kotona, kolmasosa koulussa tai töissä ja kolmasosa muualla yhteiskunnassa.
  • Huom! Koululaisilla on koulussa arviolta tuplasti kontakteja verrattuna muihin.
  • Huom! Britanniassa vietetään enemmän aikaa pubeissa kuin Pohjoismaissa, joten ruotsalaistutkijat ovat todenneet ettei jaottelu päde Ruotsiin, mikä lienee sama meilläkin.

Tarttuvuus ja hoito

  • Itämisaika 5,1 päivää
  • Wuhanin epidemian varhaisen leviämisen perusteella oletetaan, että kukin tartunnan saanut tartuttaa 2,4 ihmistä.

  • 81 % saa tartunnan. 40–50 %:a tapauksia ei tunnisteta (oireettomia tai lievät oireet).

  • 2/3 tapauksista voidaan eristää.

  • Tapauksista 80 % lieviä. 4,4 % vaatii sairaalahoitoa (keskimäärin 8 vrk), ja sairaalahoitoa vaativista 30 % vaatii tehohoitoa (16 vrk). Tartunnan saaneista kuolisi 0,9 prosenttia.

Lähde: IS

Italialaislääkärien viesti on selkeä: sulkekaa kaikki, kun vielä ehditte!

Vuodenvaihteessa maailma katsoi epäuskoisena Kiinan kamppailua mysteerivirusta vastaan. Kiinan toimet tuntuivat äärimmäisiltä, jopa totalitaristisilta. Viesti viranomaisilta oli rohkaiseva: ei se tänne tule ja jos tulee, niin vain yksittäisiä tapauksia.

Kaksi kuukautta myöhemmin tilanne oli muttunut merkittävästi. Kiinan rajut vastatoimet, karanteenit ja ihmisten eristäminen käänsivät epidemian kurssin. Nyt Kiinassa uusia tapauksia todetaan harvakseltaan, mutta epidemia tasoittui ja on hellittämässä.

Tänään suuri osa maailmasta turvautuu Kiinan esimerkkiin. Tätä virusta vastaan voidaan taistella vain hillitsemällä sen leviämistä. Maaliskuun 15. päivä jää ylimielisyyden ja typeryyden merkkipaaluksi. Koronavirukseen sairastuneiden määrä Kiinan ulkopuolella ylitti Kiinassa todetut tartunnat.

Sellaiseen ei uskottu, eikä täällä pohjolan perukoilla uskota vieläkään. Karaokebaareissa syljetään lauluja samaan mikkiin. Hiihtokeskusten afterski-bileissä tartunnat leviävät samaa tahtia kumottujen oluiden kanssa. Oireet tulevat, mutta vasta 2-14 päivän kuluttua.

Tutustukaa oheiseen malliin, joka on ladattu Visual Capitalist.com -verkkosivulta. Meidän käyrämme Suomessa kulkee pelottavan samansuuntaisesti Italian käyrän kanssa. Me olemme pari viikkoa jäljessä, mutta tilanteen vakavuuteen olisi aika herätä. Italiassa ei herätty ja nyt siellä kuollaan massoittain. Ylimielisyys ja typeryys: eihän meillä täällä kehittyneissä pohjoismaissa voi noin tapahtua. Kyllä voi.

Oheinen kaavio mallintaa viruksen leviämistä 39 valtiossa, jossa on todettu yli 100 tartuntaa. Maita vertaamalla nähdään, että joissain maissa koronaviruksen hillitsemisessä on onnistuttu paremmin ja toisissa huonommin.

Suomen kehityskaari noudattaa pelottavan läheisesti Italian ja Ranskan jo toteutunutta viruksen leviämistä. Tilanne näyttää erityisen huolestuttavalta Yhdysvaltojen, Espanjan ja Saksan kohdalla.

Kiinassa ja Etelä-Koreassa taudin leviäminen on saatu aisoihin ja Japanissa, jossa elää karkeasti 22 kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, tartunnan saaneita on vain noin tuplasti enemmän kuin Suomessa.

Kertokaa taas, että, että hengityssuojat ovat hyödyttömiä. Kiinalaisen tutkimuksen mukaan hengityssuojat eivät ole hyödyttömiä.Harvardin yliopiston virustutkijan mukaan jopa kotitekoiset suojat suojaavat pisaratartunnoilta.Miksi terveet lääkärit käyttävät hengityssuojia, jos niistä ei heille ole hyötyä?

Vastaus on: Hengityssuojat ovat kevään muoti-ilmiö. Uudet mallit esitellään Milanon muotimessuilla kevään aikana. Syksyllä siirrrytään koko pään peittäviin kypäröihin, kaasunaamareihin sekä kumiin, lateksiin ja kokomuovisiin asusteisiin. Vakavasti: aasialaiset eivät ole tyhmiä. Eikä ole tyhmää käyttää hengityssuojaa, vaikka se ei sataprosenttista suojaa takaa.

Tartuntojen nopea tuplaantumistahti tarkoittaa ongelmia myös rikkaille valtioille. Mitä nopeammin tartunnat lisääntyvät, sitä kovemmalle koetukselle terveydenhuoltosektori joutuu.

Toivottavasti taudin torjuntaan tähtäävät toimet otetaan pian vakavasti. Valmiuslakien käyttöönotto ei tarkoita ylimääräistä lomaa. Vastuu epidemian vastaisessa kamppailussa on meillä kaikilla.

Silti toukokuun puolessa välissä sairastavia voi Suomessa olla satoja tuhansia. Se on massiivinen haaste suomalaiselle terveydenhuollolle. Lombardiassa tartuntojen määrä tuplaantui noin kolmen päivän välein, sairaalat ylikuormittuivat ja tehohoitoa tarvitsevien määrä kasvoi 10 prosenttiin. Kuolonuhreja on useita satoja vuorokaudessa. Tietenkin tätä kirjoittaessani luvut muuttuivat. Nyt Suomessa on jo 626 vahvistettua tartuntaa.

Vaikka kaikkia tämän seurannan maita yhdistää yhteinen tavoite, jokaisella maalla on oma lähestymistapansa ja ainutlaatuiset haasteensa väestön turvallisuuden takaamiseksi. Tärkeintä on saada tartuntojen määrä hidastumaan, jotta sairaalat eivät ylikuormitu.

Lopuksi toivoisin hallitukselta jotain järkeä koulujen käytäntöihin. Opettajia ei voida velvoittaa tarjoamaan samanaikaisesti lähi- ja etäopetusta. Se, että varhaiskasvatuksessa lapset yhä ovat koulussa (1-3 luokka) tai päivähoidossa, ja että tähän annetaan jatkuvasti ristiriitaisia ohjeita, vetää mattoa muiden toimien alta.

Ei myöskään pitäisi väittää, että oireettomat kantajat eivät tartuta muita. Kyllä tartuttavat tutkimusten mukaan. Myös se, että koronatartunnan saaneet ja sairastaneet palaavat liian aikaisin töihin on todellinen riski (1). Mitä hyötyä on paikata vuotavan veneen pohjasta muutama reikä, kun paikattujen reikien tilalle porataan uusia. Me olemme uppoavassa veneessä.

”People infected with the novel coronavirus are mainly contagious before they have symptoms and for about a week after symptoms start. That’s the finding of a new study. It followed nine people in Germany who contracted COVID-19.”





Koronapäiväkirja – keskiviikko ja torstai 18-19.3.2020

77. ja 78. päivä

Eksyin keskiviikkona uutisiin. Oli vaikea valita, mistä kirjoitan, joten en lopulta kirjoittanut mitään. Paperille piirsin muutaman typerän huomion. Pandemiauutisten läpi kahlaaminen on oikeastaan aika surullista ja vastenmielistä.

Teen tätä tätä nyt tahdottomasti ja velvollisuudesta itseäni kohtaan. Tarkoitukseni oli rykäistä päivittäin ajatuksia ja havaintoja kronologiseksi ja rehelliseksi muistirungoksi. Jatketaan siis.

Toivon, että voitte hyvin! COVID-19 ei enää ole teoreettinen, uutisten epidemia, vaan todellinen ja hyvin vakava sairaus. Lukujen ja numeroiden takana on ihmisiä. Median luettelemilla numeroilla on kasvot, perheitä, ystäviä ja sukulaisia. Ajatuksissani on erityisesti läheisten ja rakkaiden hyvinvointi. Lämmin halaus Eevalle, Emmalle ja pojille. Pikaista paranemista kaikille sairastuneille!

Raastava matka pimeyteen ja yön valtakuntaan on vasta alussa. Meidän on kuljettava tämä tie yhdessä, mutta se ei ole helppo tie. Kauhukuvilla pelottelu ei ole aiheellista, mutta uutiset eivät anna aihetta optimismiin. Nyt tiedämme, mitä on odotettavissa ja millaisen perkeleen kanssa tässä painitaan.

Suomen hallitus ja viranomaiset ovat oikeastaan tehneet sen, mitä tehtävissä on. Jotain hienosäätöä saatetaan vielä tehdä. Luotan terveydenhuoltoon, josta minulla on paljon hyviä kokemuksia. Uskon, että yhteiskuntamme selviää tästä, vaikkakaan ei ilman kärsimystä. Jokainen meistä ottaa varmasti iskuja vastaan enemmän kuin ansaitsee.Sitä tuskin voi välttää.

THL julkaisi ennusteen

THL:n mallinnuksen mukaan edessä voi olla 188 vaikeaa päivää. Tuon verran epidemian lasketaan kestävän keskiviikkona voimaan astuneen valmiuslain vaikutukset huomioonottaen. Kouluja joudutaan pitämään kiinni todennäköisesti koko kevät. Kukaan ei tällaista toivo, mutta tämä on vain siedettävä ja kannettava yhdessä.

Ennusteen mukaan 42 % suomalaisista voi sairastua koronaviruksen aiheuttamaan hengityselinten sairauteen tulevien kuukausien aikana. Tautihuippu osuu näillä näkymin toukokuun puolivälin tuntumaan.

Tämä on se optimistisin arvio. Poikkeusolojen toimet laskevat tautihuippua, mutta venyttävät epidemian kestoa. Jos mitään ei olisi tehty, epidemia päättyisi ehkä jo 95 vuorokaudessa, mutta sairastuneita olisi jopa 65 % suomalaisista.

Maailmalta tulevien tietojen perusteella tiedetään, että noin 10 % sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa ja jopa 5 % tehohoitoa. Tarttuvuuden laskeminen matalammalle tasolle ehkäisee sairaaloiden ja terveydenhuoltosektorin ylikuormittumista. Kun tartuntahuippu laskee, sairastuneiden määrä tasaantuu pidemmälle ajalle ja vakavammin sairastuneille riittää hoitopaikkoja. Tämä on ainakin tavoite.

Tavallisesti epidemia kulkisi Suomen läpi noin kolmessa kuukaudessa, mutta tehdyillä ratkaisuilla epidemian vauhti hidastuu ja se voi kestää jopa puoli vuotta tautihuipun jäädessä matalammaksi ja paremmin hallittavaksi. Tällainen on hyvin poikkeuksellista.

Myös Britanniassa julkaistiin ennusteita

Boris Johnsonin hallituksen rohkea ajatus laumaimmuniteetista on kokenut täydellisen tieteellisen tyrmäyksen. Tosiasiat kumoavat kauniitkin teoriat.

Imperial College London latasi rumat tosiasiat raporttiin. Tutkijoiden ankaran varoituksen seurauksena brittihallituksen oli muutettava koronastrategiaa. Aluksi valittu laumaimmuniteettiin nojaava strategia olisi todennäköisesti kaatanut koko Britannian terveydenhuoltosektorin (NHS) ja esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti olisi ylittynyt ainakin kahdeksankertaisesti.

Imperial College Londonin analyysin mukaan Iso Britanniassa koronavirusepidemia voi ilman sosiaalisia rajoituksia aiheuttaa jopa 510 000 ihmisen kuoleman ja Yhdysvalloissa jopa 2,2 miljoonan ihmisen kuoleman.

Britanniassa toimitaan nyt laaditun koronastrategian mukaan kuten kaikissa vastuullisissa valtioissa Euroopassa. Sosiaalisen eristäytymisen, karanteenien, yleisten tilojen sulkemisen ja liikkumisen rajoittamisen avulla tautihuippua venytetään niin, että terveydenhuoltosektori ei ylikuormitu ja mahdollisimman monet vakavasti sairaat saavat tarvitsemansa hoidon. Myös Britannia sulkee koulut perjantaista alkaen. Lontoossa valmistaudutaan samanlaisiin toimiin, joihin ollaan turvauduttu jo monissa Euroopan kaupungeissa. Kaupat, ravintolat, museot, nähtävyydet jne. suljetaan ja ihmisiä kehotetaan pysymään kotona. Britanniassa ainakin kolmella parlamentin jäsenellä on todettu koronavirus.

Imperial College Londonin analyysi on aiheuttanut vipinää myös Yhdysvalloissa, sillä sen mukaan kuolonuhrien määrä USAssa voi nousta pariin miljoonaan, jos taudin etenemistä ei hillitä.

Facebook ja Twitter ovat aloittaneet koronauutisoinnin tiukan moderoinnin, jotta sosiaalisessa mediassa leviävän disinformaation määrä saadaan laskuun. Samaan aikaan EU kertoo, että Venäjä on aloittanut massiivisen disinformaatiokamppanjan Euroopassa. Myös suomalaisilla keskustelupalstoilla on viestejä, joiden tarkoitus on aiheuttaa epåluottamusta ja epäsopua. Ovatko ne viestejä Pietarista, en tiedä. Valko-Venäjän presidentin mukaan koronavirusepidemia on eurooppalainen psykoosi, johon paras lääke on raskas työ pelloilla.

Facebook tarjoaa Maailman terveysjärjesötlle (WHO) ilmisia tiedonantoja alustallaan. Näin viralliselle ja tutkimusten tukemille tiedoille luodaan kanavia myös sosiaaliseen mediaan.

Italialaisille toivon jaksamista. Keskiviikon aikana Italiassa menehtyi 475 ihmistä koronavirukseen. Italia on tällä hetkellä pimeyden ydin. Espanjan tilanne pahenee hyvin nopeasti. Kiinassa ankarat toimet kantavat nyt hedelmää. Keskiviikkona Kiinassa ei todettu yhtään uutta sairastumista. Suomessa koronatartunnan saaneita oli keskiviikkona 359 ja torstaina nelisensataa.

Taudin eteneminen maailmalla

Mitä tekee Euroopan unioni?

EU on valtavan kritiikin kohteena, koska se vaikuttaa kokoaan heikommalta toimijalta tämän kriisin suhteen. Tähän liittyy eräs olennainen virhearviointi. EU on lähinnä sopimuksiin perustuva lakia säätävä kaupallisen yhteistyön organisaatio, jolta puuttuu oma armeija, poliisi ja terveydenhuoltosektori. Jäsenmaat ovat halunneet säilyttää terveydenhoitoon liittyvät asiat osana omaa suvereniteettiaan, joten EU:lle ei ole rakennettu valmiuksia tällaisen kriisin ratkaisuun.

Keskiviikkona Ranska suunnitteli 345 miljardin euron tukipakettia taloudelle. Yhdistynyt kuningaskunta kertoi 350 miljardin punnan avustuspaketista. Tshekkien on käytettävä hengityssuojainta yleisillä paikoilla. Serbia julisti ulkonaliikkumiskiellon ilta kahdeksan ja aamu viiden väliselle ajalle. Belgia suljettiin 18. maaliskuuta ja 5. huhtikuuta väliseksi ajaksi. Britanniassa julkinen liikenne voidaan palauttaa yksityisomistuksesta valtion omistukseen, jotta liikennöinti voidaan kaikissa tilanteissa turvata.

Kasvava joukko vaikutusvaltaisia eurooppalaisia on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa toivotaan EU:n ottavan suuremman vastuun koronavirusepidemiasta:

A EUROPEAN ANSWER TO THE CORONAVIRUS THREAT
TO PROVE THAT THE EU IS A TRUE COMMUNITY WITH A SHARED FUTURE

We European citizens understand that Covid-19 is a common threat, that may hurt one country sooner than another, but will eventually hurt us all, and can impact our daily life and economy almost like a war.

We European citizens denounce the current EU as an incomplete Res Publica, thus ill-equipped to face this challenge, with little competences and powers to face the pandemics. We welcome the timely decision by the Commission to provide 25 billion euro and financial flexibility to cope with this threat. Maybe it is the most it can do, but it is not enough.

We call upon the European Commission and Parliament to propose, and on the national governments to adopt (starting with the Eurogroup meeting of March 16, and a following extraordinary European Council to be called soon after) the following urgent measures, also using the Lisbon Treaty passerelle clause and simplified Treaty revision provisions:

  1. Make public health and the fight against epidemics a shared competence of the EU, subject to the ordinary legislative procedure, and provide the Commission with extraordinary powers to coordinate the response to the epidemics, as a federal government should do.

  2. Enlarge the scope of the European Stability Mechanism to finance the immediate strengthening of the European and national health systems to cope with the pandemics, which threatens the lives of European citizens, and thus also the economic and financial stability of the EU.

  3. Abolish the compulsory balanced budget provision for the EU and create a EU Safe Asset to be issued to finance an EU-wide plan to promote EU economic recovery and social cohesion during and after the emergency.

  4. Move fiscal issues to the ordinary legislative procedure and provide the EU with fiscal powers to adopt new own resources – such as the carbon tax (and carbon tariffs), the digital tax, the financial transaction tax – to finance the EU budget (or the Euro-area Budgetary Instrument, if the decision could be reached only at the Euro-area level).

  5. Turn the planned Conference on the future of Europe into a fully-fledged European Convention to draft a new Constitutional Pact among the EU citizens and Member states.

We European citizens believe this is the defining hour for the EU. Social perception of the EU will be shaped for years by its response to this crisis. This is the time to prove the EU is a community of values with a shared destiny, a life-line for its citizens and member states in the face of a turbulent global world with political, economic and health threats. It is time for bold common steps to overcome fear. It is time for European unity, not for national division.

EU kuitenkin työskentelee koronakriisin taltuttamiseksi. Se on josopinut ulkorajojen ja Schengen-alueen rajojen sulkemisesta ainakin 30 päiväksi. Euroopan unioniin kohdistuva kritiikki on lähtöisin EU:n huonosta tiedottamisesta ja ihmisten tietämättömyydestä. Seuraavassa katsaus EU:n toimiin epidemian terveydellisten ja taloudellisten haittojen lieventämiseksi.


ECDC, EU ja SARS-CoV-2


Koronavirustyöryhmä

Euroopan komissio koordinoi puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla EU-maiden toimia koronavirusepidemian torjunnassa. Koronavirustyöryhmä pyrkii lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Työn koordinointiin osallistuu kahdeksan

  • Johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis – vastuualue: ihmisten hyväksi toimi
  • Johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager – vastuualue: Euroopan digitaalinen valmius talous
  • Paolo Gentiloni – vastuualue: makrotalous
  • Thierry Breton – vastuualue: sisämarkkinat
  • Stella Kyriakides – vastuualue: terveys
  • Ylva Johansson – vastuualue: rajavalvonta
  • Janez Lenarčič – vastuualue: kriisinhallinta
  • Adina Vălean – vastuualue: liikenne ja matkustaminen


Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) antaa teknistä tukea EU:n tasolla toteutettaville toimille, joilla reagoidaan tautiuhkiin. ECDC tuottaa riskiarviointeja ja päivittää epidemiologisia tietoja. Euroopan komission kanssa se voi tukea eri maita ja kansainvälisiä järjestöjä sekä toteuttaa vastatoimia epidemian leviämisen estämiseksi.

Komissio koordinoi EU-maiden kanssa toimintaa EU:n tasolla valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista annetun päätöksen mukaisesti kolmen mekanismin avulla

  1. varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä
  2. terveysturvakomitea
  3. terveysturvakomitean tiedotusverkosto

Näillä mekanismeilla tuetaan yhteistyötä, tietojenvaihtoa, tautien seurantaa sekä covid-19-epidemiaan liittyvien valmius- ja vastatoimien koordinointai.

Euroopan komissio perusti 17.3.2020 covid-19-asiantuntijaryhmän, joka koostuu epidemiologeista ja virologeista. Ryhmän tehtävänä on laatia EU:n suuntaviivat tieteeseen perustuviksi koordinoiduiksi riskinhallintatoimenpiteiksi. Ryhmän puheenjohtajana toimii komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Covid-19-asiantuntijaryhmä antaa komissiolle neuvoja:

  • miten muotoillaan kaikille jäsenvaltioille osoitettavat vastatoimet
  • miten tunnistetaan ja korjataan huomattavia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia toimissa, joilla hillitään koronaviruksen leviämistä, sekä kliinisessä hallinnassa ja kliinisessä hoidossa
  • priorisointi terveydenhuollossa, pelastuspalvelussa yms. sekä EU:n tasolla järjestettävissä tai koordinoiduissa tukitoimenpiteissä
  • ja suosittelee poliittisia toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua COVID-19:n pitkän aikavälin seurauksiin ja lievittää niitä.

Valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia koskevassa päätöksessä säädetään lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnan mahdollisuudesta. Koska rajat ylittäviin terveysuhkiin on voitava valmistautua asianmukaisesti, EU-toimielimet ovat yhdessä yhteishankintasopimuksen allekirjoittaneiden maiden kanssa käynnistäneet yhteishankintamenettelyn hankkiakseen:

  • viruslääkkeitä
  • rokotteita
  • lääketieteellisiä vastatoimia rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia vastaan.

Euroopan komissio on käynnistänyt henkilönsuojaimia koskevan nopeutetun yhteishankintamenettelyn 20 EU-maan kanssa. Asiaa koskeva tarjouskilpailukutsu on lähetetty usealle markkina-analyysin perusteella valitulle yritykselle. Näin pyritään parantamaan EU-maissa tarvittavien henkilönsuojainten tasapuolista saatavuutta ja minimoimaan mahdolliset puutteet. Hankintasopimus voitaneen allekirjoittaa huhtikuun alussa.

Pandemia ja talouden tukitoimet

Euromaiden valtiovarainministerit sopivat maanantaina käydyssä videokokouksessa tukitoimista koronaviruksen horjuttamalle taloudelle. Kokouksessa sovittiin, että euromaiden sallitaan poiketa velka- ja alijäämätavoitteista sallituissa joustorajoissa, kun valtioiden on rahoitettava ja lainoitettava yrityksiä koronaviruksen vuoksi.

Jäsenmaat voivat ohjata rahoitusta viruksen torjuntaan ja hoitoon. EU siis sallii yrityksille verohelpotuksia, vientitukia ja valtion takauksia. Kokouksessa hyväksyttiin 37 miljardin euron investointirahasto, josta tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työmarkkinoita. Tämän lisäksi Euroopan rakennerahastoista vapautetaan 28 miljardia euroa uudelleen suunnattavaksi samaan tarkoitukseen.

Komissio ja Euroopan investointipankki suuntaavat kahdeksan miljardia euroa sadantuhannen eurooppalaisen yrityksen lainoittamiseen. Tavoitteena on nostaa tämä summa 20 miljardiin euroon, jolla voitaisiin lainoittaa jopa 250 tuhannen eurooppalaisen yrityksen toimintaa. Investointipankin kautta vapautetaan lisäksi 10 miljardia euroa pk-yritysten investointeihin ja nopeutetaan EU-budjetin takaaman toisen 10 miljardin käyttöönottoa.

Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen, kertoo pankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto. Pankki alkaa ostaa markkinoilta sekä y ksityisen että julkisen sektorin lainoja. Ohjelma kestää siihen, että pandemia päättyy, mutta vähintään vuoden.

”EKP ilmoitti edellisen kerran viikko sitten koronaviruskriisin aiheuttamista poikkeustoimista. Pankki kertoi, että arvopapereita ostetaan 120 miljardilla eurolla lisää, kun syksyllä ilmoitettu määrä oli 20 miljardia kuussa. EKP pyrkii vahvistamaan myös yritysten lainahanojen pysymisen avoimena.

Epidemia on tuonut epävarmuutta varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuspankki paransi sen takia kohdennettujen ja pidempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioidensa ehtoja pankeille. Samalla pankkien vakavaraisuussäädöksiä löysättiin.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vaati eilen Helsingin Sanomien haastattelussa EKP:tä ottamaan käyttöön kaikki sen toimivallan sallimat keinot, jotta koronaviruspandemian taloudellisia vaurioita voidaan vähentää.” YLE

Lopuksi

Joidenkin tutkimusten mukaan koronaviruksen itämisaika on keskimäärin 5,1 päivää. Yhdysvalloista tulevien tietojen mukaan oireettomat levittävät sairautta. Huolestuttavin tutkimus julkaistiin arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa, Lancetissa. Sen mukaan ihminen voi levittää virusta keskimäärin 20 vuorokautta, vaikka sairauden oireet helpottaisivat. Pahimmissa tapauksissa jo parantuneilla oli viruksia vielä 37 vuorokautta tartunnan jälkeen. Jos näin on, sairauslomalta töihin palaavat ihmiset levittävät yhä virusta ja tällainen skenaario olisi todella pelottava. Täytyy seurata millainen debatti aiheesta syntyy. Tutkimus oli melko pieni, joten siitä ei ehkä tarvitse vetää kovin rajuja johtopäätöksiä. Pysykää terveinä!

Keskiviikko


Torstai




Koronapäiväkirja – tiistai 17.3.2020

76. päivä

Vuosia sitten horjuin. Kompuroin aivan kirjaimellisesti. Unohdin kuinka juostaan. Huono tasapaino sai minut tanssahtelemaan vain pysyäkseni jaloillani. Etenin aina harha-askelin. Nyt otan toisenlaisia harha-askelia.

Sain tammikuussa 2008 multippeliskleroosidiagnoosin. Aivojen magneettikuvat, verikokeet ja selkäydinnestenäytteet tukivat diagnoosia. Elimistöni oli sairastunut, mutta mieli janosi elämää ja kokemuksia. Henkinen matka multippeliskleroosiin oli vasta alkanut.

Kompuroin ja kaaduin uudestaan ja uudestaan. Keho turtui kipuun ja vammoihin. Ihminen on hyvin sopeutuvainen. Kun maailma supistuu semihermeettiseksi kuplaksi, mieli rakentaa kuplaan kokonaisen maailmankaikkeuden, jossa se elää omaa taianomaista elämäänsä.

Löysin sisältäni tarkkailijan. Rakentamassani kuplassa maailma näytti toisenlaiselta. Opin katsomaan elämää ulkopuolisen silmin ja etäältä. Jokainen päivä avautui kuin kirjan sivu – täynnä jännittäviä tapahtumia, suuria ihmeitä ja ihmeellisiä seikkailuja. Ahmin maailmaa kuin jännittävää romaania, jossa tapahtumat muodostavat mutkikkaita toisiinsa kytkeytyviä juonirakenteita. Tällaisena näen maailman vieläkin. Tutkimukset ja uutiset ovat johtolankoja: paloja elämän suuressa palapelissä.

Luen maailmaa ja piirrän siitä karttaa, joka täyttyy merkeistä, vaikka se on yhä yhtä tyhjä kuin aloittaessani. Jokainen kirjoittamani sana on merkintä tähän kartaan. En tiedä, mitä merkit tarkoittavat ja mihin maailman suuri tarina minua vie, mutta yritän pysyä kartalla. Reaalimaailmasta on tullut abstraktio, mutta ymmärrykseni sen suhteen ei ole syventynyt.

COVID-19

COVID-19 pakottaa katsomaan maailmaa etäältä, sarjana toisiinsa kytkeytyviä tapahtumia

Maailmasta tulee peili. Se näyttää kuvia, joita katsoja peiliin heijastaa. Ahdistunut näkee ahdistusta ja surkeutta, optimisti onnistumisia ja kauneutta. Olen siinä siunatussa asemassa, että olen saanut harjoitella tätä pitkään. Minä näen maailman vähitellen avautuvana jännittävänä kertomuksena, jossa on sankareita ja konnia, kauneutta ja rumuutta, rakkautta ja vihaa. Me olemme osa tätä kertomusta, joka avautuu meille vähitellen.

Eristäytyminen ja etäisyys voivat ahdistaa. Aluksi loma omasta elämästä ja arjesta voi tuntua iloiselta ja mahtavalta, mutta pian oleminen muuttuu tylsäksi. Kun häiriötekijät ympärillä vähenevät, ihmisen on kohdattava itsensä. Omasta kokemuksesta tiedän, että ei se aina helppoa ole.

COVID-19 pakottaa meidät perusasioiden äärelle. Mikä elämässä on tärkeää?

On mieletön ajatus, että tuo paljain silmin näkymätön pieni auringon koronaa muistuttava muukalainen on melkein ratkaissut päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet tämän vuoden osalta. Koronavirusepidemia on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä valtavasti jo nyt: lentokoneet eivät lennä, risteilyalukset pysyvät satamissa, joukkoliikenne on pysähdyksissä, suuri osa Kiinan tehtaista on kiinni jne. Maailma on ottanut hengähdystauon ja Greta Thunberg on hetkeksi kadonnut maailman mediamaisemasta.

Valoa on tunnelin päässä, mutta tunneli on pitkä ja ahdas

Asioilla on tapana järjestyä, ja siksi epätoivoon ei ole syytä vajota. Asiat ovat mitä ovat ja niiden kanssa pitää oppia elämään. Tapahtumat tapahtuvat ja tämä kestää sen mitä se kestää. Pyörät pyörivät yksittäisen ihmisen huolista ja ahdistuksesta riippumatta.Nyt tämä on täallaista ja huomenna jo toisenlaista.

Minusta on mahtavaa, että ensimmäisen kerran ihmiskunnan historian aikana kaikki ihmiset kamppailevat samaa vihollista vastaan. Jossain vaiheessa pandemian selkä taittuu ja virus kesytetään. Maailmassa on suuria ajattelijoita ja kirkkaita aivoja. Monet näistä aivoista työskentelevät tämän ongelman parissa vuorokauden ympäri.

Jos olisin valaistunut hengellinen opettaja, opettaisin, että nyt on oivallinen aika aloittaa pitkä romaani, ahmia pari sarjaaa njetflixistä, pelailla perheen lasten kanssa korttia ja lautapelejä, opiskella jokin kiinnostava juttu, tehdä kevätsiivous tai lopettaa tupakointi. Mutta minä vain arvailen. En kirjoita vakaumuksella ta varmuudella, vaan kaikella puutarhatontun kokoisen multippeliskleroottisesti orientoituneen idiootin epävarmuudella. Toinen harkinnan arvoinen vaihtoehto on vetää pää täyteen ja odottaa, että taivas huomenna putoaa niskaan.

Minä luotan, että maailma pelastuu ja hyvä voittaa. Kevät koittaa ja aurinko nousee varmasti vielä huomennakin. Mikä pahan tappaisi?

Warning: Coronavirus

COVID-19 kertaus

Koronavirus alkoi olemassaolevien tietojen mukaan joulukuussa 2019 Wuhanissa, Kiinassa.COVID-19 tulee sanoista Corona virus disease sekä vuodesta, jolloin virus havaittiin.

Viruksesta käytetään myös täsmällisempää nimeä, SARS-CoV-2, joka tulee sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome-Corona Virus Disease-2. Kaikki hyvin tähän asti.

Mitä koronavirus aiheutta?

Koronavirus tunkeutuu hengityselinten epiteelisoluihin, monistuu niissä ja infektoi uusia soluja. Yleensä oireet ovat lieviä, mutta riskiryhmään kuuluvilla, iäkkäillä ja tupakoivilla keuhkojen hapenottokyky voi romahtaa.

Virus valtaa solun ja valjastaa sen kopioimaan virusta. Näin solun normaali toiminta loppuu. Solut reagoivat infektioon erittämällä sytokiinejä, jotka kutsuvat paikalle kehon oman immuunijärjestelmän. Tulehdusreaktion seurauksena keuhkojen toiminta heikkenee ja keuhkoihin kerääntyy nestettä.

Nykyiseen koronaviruspandemiaan on sairastunut vähintään 190 tuhatta ihmistä ympäri maailman. Todennäköisesti tartunnansaaneita on monikymmenkertainen määrä, sillä monet tapaukset eivät koskaan tule terveysviranomaisten tietoon.

Sairauteen on kuollut viimeisten tilastojen perusteella ainakin 7533 ihmistä.

Kiinan jälkeen Italia, Iran ja Eespanja ovat kohdanneet rajuimman iskun. Eurooppa on taudin keskus. Kiinassa epidemia on osoittanut laantumisen merkkejä ja tänään todettiin vain yksi uusi tapaus.

Epidemian kestosta on esitetty valistuneita arvauksia, mutta on luultavaa, että se kestää ainakin neljä kuukautta. Synkimpien arvioiden mukaan epidemia jatkuu pari vuotta.

Suomessa ja Euroopassa tilanne pahenee päivä päivältä. Hallitus ja viranomaiset päättivät eilen ottaa valmiuslain käyttöön: tämä antaa hallitukselle tarvittavia työkaluja koronavirusepidemian taloudellisten ja inhimillisten vaurioiden minimoimiseen. Koulut suljetaan huomisesta alkaen. Rajat menevät kiinni. Ihmisten liikkumista ja kokoontumisia voidaan tarvittaessa rajoittaa. Luvassa on ainakin alkuun 5 miljardin ensiapupaketti talouden toiminnan turvaamiseksi. Etlan edustajan mukaan todellinen tarve on kolminkertainen ja pitää suotavana, että Suomi ottaa edullista lainaa taatakseen yhteiskunnan ja talouden toimivuuden sekä ehkäistäkseen konkursseja ja suurtyöttömyyttä.

Taudin tarttuvuutta ja leviämistä määrittävä ns. serial interval on keskimäärin neljä päivää. Se asettuu jokseenkin samalle tasolle kuin useimmat influenssaepidemiat. Tämä tarkoittaa, että taudin tartuttua menee keskimäärin neljä vuorokautta oireiden alkuun. Tästä syystä koronavirus leviää hyvin tehokkaasti.

Eilen todettiin ensimmäinen koronavirustartunta Grönlannissa.

Tietenkin tästä tulee helvetin tylsää ja kamalan vaikeaa

Haluttomasti arvaan, että taloudellisesti hyvin monet joutuvat tämän kriisin seurauksena hyvin ahtaalle. Tilannetta ei helpota ylivilkkaat seinille hyppivät lapset yhtään sen enempää kuin hiljainen tai liian puhelias kumppani.

Karanteenissa tilat käyvät ahtaiksi ja seinät kaatuvat niskaan. Monia uhkaa mökkihöperyys. Päiviä voi piristää erilaisilla haasteilla. Tässä on eräs:

Einsteinin arvoitus

Pitkässä rivissä sijaitsee viisi taloa, jotka kaikki ovat keskenään eri värisiä. Joka talossa asuu sen omistaja, joka on eri kansallisuutta kuin yhdenkään toisen talon asukas. Talonomistajat nauttivat kaikki eri juomia, polttavat eri savukemerkkejä ja omistavat eri lemmikkieläimiä. Yksikään ei siis juo samaa juomaa, ei polta samoja savukkeita eikä pidä samaa lemmikkiä kuin yhdenkään toisen talon omistaja.

Vihjeet:

1. Englantilainen asuu punaisessa talossa.
2. Ruotsalaisella on lemmikkinään koira.
3. Tanskalainen juo teetä.
4. Vihreä talo on valkoisen talon vasemmalla puolella heti sen vieressä.
5. Vihreän talon omistaja juo kahvia.
6. Pall Mallia polttava omistaja pitää lemmikkinään lintuja.
7. Keltaisen talon omistaja polttaa Dunhill-savukkeita.
8. Keskimmäisen talon omistaja juo maitoa.
9. Norjalainen asuu talossa, joka sijaitsee ensimmäisenä vasemmalta.
10. Blends-savukkeita polttavan asukkaan naapurilla on kissa.
11. Hevosta lemmikkinään pitävä asuu Dunhillia polttavan naapurina.
12. Bluemastersia polttava talonomistaja juo olutta.
13. Saksalainen polttaa Prince-savukkeita.
14. Norjalainen asuu sinisen talon naapurina.
15. Blends-savukkeita polttava talonomistaja asuu vettä juovan naapurina.

Kysymys kuuluu: kenen lemmikkinä on kala?

Maailmalla tilanne ei ole parempi kuin meillä

Koronavirukseen sairastuneet täyttävät sairaalat myös Ruotsissa. Karoliinisen yliopistosairaalan hoitaja Sara Johnsrud kertoo hoitohenkilökunnan musertuvan työtaakan alle.

Kalifornia on käskenyt yli 65-vuotiaita pysymään kotona koronavirusepidemian vuoksi. Arnold Schwarzenegger kehottaa kaikkia tottelemaan Kaliforniaan asetettua sääntöä, jonka mukaan yli 65-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien tulee eristää itsensä muista ihmisistä. Koska Schwarzenegger on 72-vuotias, tulee myös hänen pysytellä visusti kotonaan.

Arnoldilla on kavereinnaan ainakin miniaasi, minihevonen ja koira. Minulla on kolme kissaa, joiden kanssa voin jakaa huoleni.

Italiassa terveydenhuolto on pahasti ylikuormittunut ja viimeisen vuorokauden aikana menehtyi 349 italialaista. Poikkeusolojen tarkoituksena on välttää Italian kohtalo. Toivotaan, että valmiuslaki toimii.

Ranska on ilmoittanut rajoituksista liikkumiseen. Kotoaan saa poistua vain töihin, kuntoileman, ruokakauppaan ja lääkäriin. Espanjan tilanne muistuttaa päivä päivältä enemmän Italiaa.

Italiassa koronavirukseen on viime vuorokauden aikana kuollut 349 ihmistä. Kaikkiaan kuolemantapauksia on yli 2 100, eniten Kiinan jälkeen. Koronavirustartuntoja on vahvistettu lähes 28 000. Neljä päivää aiemmin tartuntoja oli tavattu noin 15 100. THL:n mukaan Italian terveydenhuoltojärjestelmä on pahasti ylikuormittunut. – IS

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoi tiedotustilaisuudessa tänään, että hallitus suosittelee kaikkien lukioiden, aikuiskoulutuksen yksiköiden, korkeakoulujen ja yliopistojen siirtymistä keskiviikosta alkaen etäopetukseen. Ruotsi ei kuitenkaan sulje peruskouluja, esikouluja tai päiväkoteja. – Viimeisen tiedon mukaan Ruotsi voikin sulkea peruskoulut, mutta kuka noista ruotsalaisista ottaa selvää. Löfvenin mukaan Pohjoismaat tekevät samanlaisia päätöksiä, mutta hieman eri tahtiin.

Etlan ennusteen mukaan Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 5 %. Sille ei voi mitään, koska koko maailma on samassa tilanteessa. Volkswagen ja Fiat-Chrysler sulkeavat suurimman osan Euroopan tehtaistaan. Yhdysvalloissa pörssikurssit syöksyivät nopeammin kuin kertaakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Mitään tällaista ei Wall Streetillä ole koettu sitten vuoden 1987 ”mustan maanantain”.

Talous on vapaassa pudotuksessa, mutta pohjalta on sitten hyvä ponnistaa uuteen kasvuun. Eikö? Monet asiat muuttuvat peruuttamattomasti.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on reagoinut koronavirusepidemiaan ensimmäistä kertaa aikuisten oikeasti. Luvassa on merkittäviä taloudellisia helpotuksia yritysten verotukseen, tukipaketteja, taloudellista apua köyhille mm. 1000 dollarin shekki parin viikon sisällä, palkallista sairaslomaa koronavirukseen sairastuneille, testejä lääkäriasemilla ja ostoskeskuksissa, kehotus välttää yli kymmenen henkilön kokoontumisia ja pysyä mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa jne.

Yhdysvalloissa aloitetaan ensimmäinen koronavirusrokotteen testi 45 aikuiselle jo tänään. Rokote ei sisällä SARS-CoV-2-virusta, vaan osan viruksen geneettistä koodia. Tutkimuksen järjestää ja rahoittaa National Institute of Health (NIH) ja se toteutetaan Seattlessa.

Hong Kongissa on havaittu, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista parantuneiden keuhkojen hapenottokyky on merkittävästi heikentynyt. Joillain parantuneilla on todettu jopa 20-30 % alenema hapenottokyvyssä ja arpeumia keuhkoissa.

Euroopan unionia on kritisoitu siitä, että se on jättänyt Italian oman onnensa nojaan. Mielestäni Jaap Folmer selittää tämän hyvin:

”Healthcare was never part of the acquis. It is not a competence or responsibility of the EU. No money, power or sovereignty was ever handed over to Brussels by the member states -including Italy- to deal with these matters.”

Näin ankara epidemia tuli EU:lle ja koko maailmalle puskista. Irvileukaisimmat unionin vastustajat näkevät tässä Euroopan unionin heikkouden ja jopa lopun.

Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole tehneet sopimuksia tai rahoittaneet unionia pandemian varalta. Vastuu terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä on haluttu säilyttää osana jäsenmaiden omaa päätäntävaltaa ja suvereniteettia.

Toisaalta EU reagoi nopeasti ja aloitti välittömästi toimet jäsenmaiden resurssien ja lääkintätarvikkeiden inventoimiseksi ja pandemian aiheuttaman taloudellisen iskun lieventämiseksi.

Kuvan lähde: Iltalehti

Valmiuslaki – mikä ja miksi?

Valmiuslain tarkoituksen on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Valmiuslaissa säädetään mm., että jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa cvallitsevn poikkeusolot, voidaan säätää valmiuslain II osan säännösten soveltamisen aloittamisesta. Näihin sisältyy yksittäisiä lisätoimivaltuuksia, jotka voidaan ottaa käyöttöön tilanteissa, joissa niiden käyttöönotto katsotaan välttämättömäksi.

Tärkein pointti valmiuslaissa on koko valtakuntaa koskevan päätöksenteon tehostaminen. Hallitus tekee poikkeusoloissa kaikkia koskevia päätöksiä. Normaalisti näistä päättää paikalliset viranomaiset.

Poikkeusoloja ovat valmiuslain mukaan:

1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila;
5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Hallitus totesi, että kohdat 3 ja 5 ovat toteutuneet ja edellyttävät valmiuslakia. Lain puitteissa ihmisten kokoontumista ja liikkumista voidaan rajoittaa, lääkkeiden ostoa säännöstellä, rajat laitetaan kiinni jne. Kyllä niistä on jo puhuttu mediassa melkoisesti. Jatketaan tästä huomenna uusien juttujen kanssa.

Tilanne maailmalla




Koronapäiväkirja – maanantai 16.3.2020

Nukuin yllättävän hyvin ja heräsin viideltä aamulla. Kirjoittaminen maistui tervalta, joten olen lähinnä seurannut hallituksen tiedotustilaisuutta ja siihen liittyviä keskusteluja.

Eilen illalla ja yöllä tapahtui jälleen valtavasti. Kaikkea ei enää pysty mitenkään järkevästi prosessoimaan. Informaatiotulvaan on jo helppo hukkua. Yhdysvalloissa New York ja Los Angeles suljettiin julkisten tilojen, kuten ravintoloiden ja teattereiden osalta. Jo siitä voisi kirjoittaa pitkästi, mutta enpä kirjoita.

Tänään maanantaina oli suomalaisittain dramaattisin päivä sitten maailmansotien. Suomessa tunnustettiin poikkeusolot ja hallitus toimi poikkeuksellisen rohkeasti. Tämä tulee  varmasti vielä aiheuttamaan  itkua ja ärräpäitä, mutta nyt olen pelkästään kiitollinen siitä, että uhkaan vihdoin ja viimein suhtaudutaan riittävällä vakavuudella.

Sanna Marin kirjoitti nimensä pysyvästi Suomen historiaan. Tai ehkäpä pitäisi sanoa, että Sanna Marinin ensimmäinen hallitus, koska jo nyt uskallan ennakoida, että tämä ei jää Sanna Marinin ainoaksi hallitukseksi.

Aivan viime hetkillä nuorten naisten kokematon hallitus osoitti päättäväisyyttä, rohkeutta ja vastuunkantokykyä. Se, mitä tämän jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi.

Thomas Pueyo – Coronavirus: Why You Must Act Now (1)

Luin aamulla kiinnostavan artikkelin. Se toimii alustuksena ja pohjana tämänpäiväiselle päiväkirjamerkinnälleni. Referoin ja kommentoin tähän joitain artikkelin ydinkohtia.

Koronavirus tulee ja huomattavan suuri osa väestöstä sairastuu. Osa kuolee. Se on tosiasia. Koronavirus etenee eksponentiaalisella nopeudella. Se hiipii ja vaanii päiviä, jopa viikkoja, ja sitten yllättäen tartuntakäyrä nousee jyrkästi pystysuoraan ylös ja tauti on jo kaikkialla. Kukaan ei ole suojassa.

Sairaalat ja terveyskeskukset täyttyvät ja ylikuormittuvat. Lääkärit ja hoitohenkilökunta väsyy ja voi murtua paineen alla. Potilaita on pakko hoitaa sairaaloiden ja terveysasemien käytävillä. Osa sairastuneista jää ilman hoitoa.

Kun sairalaat ylikuormittuvat – ja ne ylikuormittuvat lähes varmasti – lääkäreiden on päätettävä kenelle annetaan happea ja kenen annetaan vain kuolla.

Näin tapahtui Kiinassa, näin tapahtuu Italiassa ja Espanjassa. Pian tämä tapahtuu myös meillä.

Kysymys ei ole siitä tapahtuuko tämä, vaan siitä tapahtuuko tämä tällä vai ensi viikolla!

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta arvelee, että tartunnansaaneita on jo 20-30 kertaa enemmän, kuin tilastot kertovat. Myös Yhdysvalloista ja Ranskasta on esitetty samanlaisia arvioita.

Minnesotan yliopiston tutkimuskatsauksen mukaan COVID-19 leviää nopeasti myös oireettomien taudinkantajien kuljettamana. Valitettavasti on huomattu, että toisin kuin kuviteltiin, lapset, nuoret ja aikuiset eivät ole vakavamman taudin ulottumattomissa. Myös nuoret voivat sairastua vakavasti.

Sekä Italiassa, että Hollannissa on tehohoidettavana useita alle 50-vuotiaita; nuorimmat ovat 16-vuotiaita. Ainakin yksi 20-vuotias on kuollut koronavirukseen. Idris ”Luther” Elba sairastui.

Sosiaalinen eristäytyminen (social distancing)

Ainoa keino vaikuttaa sairauden leviämiseen on sosiaalinen eristäytyminen. Thomas Pueyo kirjoittaa, että sosiaaliseen eristäytymiseen täytyy ryhtyä jo tänään. Huomenna on jo myöhäistä.

Sosiaalinen eristäytyminen on ainoa tapa hidastaa tautia ja estää sairaaloiden ja terveyskeskusten ylikuormittuminen. Näin taudin leviäminen jatkuu pidempään, mutta sairaalahenkilökunnan ja sairaaloiden kantokykyä ei ylitetä.

Sosiaalisella eristäytymisellä ja poikkeusolojen ohjeilla madalletaan siis tartuntojen käyrää. Käyrä venyy ajallisesti, mutta jokainen vakavasti sairas potilas saa tarvitsemansa hoidon ja väistämättömät hoidonpuutteen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät.

Vastuu on kaikilla, vaikka yhteiskunta kantaa raskaimman taakan

Poliitikoilla, uskonnollisten yhteisöjen- ja yritysten johtajilla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa taudin etenemiseen. Sosiaalinen eristäytyminen antaa arvokasta aikaa.

Toivon, että kukaan ei toimi niin vastuuttomasti kuin Trumpin kannattajiin kuuluva ”megakirkon” pastori Guillermo Maldonado Floridasta, joka kehottaa ihmisiä pakkautumaan kirkkoihin rukoilemaan:

“Do you believe God would bring his people to his house to be contagious with the virus? Of course not,” pastor Guillermo Maldonado said, according to the Miami Herald. “If we die, we die for Christ. If we live, we live for Christ, so what do you lose?”

Mihin menet Eurooppa?

Rajat sulkeutuvat kaikkialla maailmassa ja jopa rajojen sisälle syntyy rajoja. Tämä on osoittaa, kuinka poikkeuksellisista oloista on kyse. EU on luvannut joustoa budjettikuriin, kerää koronavirusrahastoa ja valmistautuu auttamaan jäsenvaltioita sellaisissa asioissa, joihin EU:lla on mandaatti.

Sosiaali- ja terveyskysymykset ovat jäsenvaltioiden oman lainsäädännön ja harkinnan piirissä. Jäsenvaltiot ovat luvanneet masiivisia tukipaketteja talouden, yrittäjien ja työllisyyden tukemiseksi. Myös EU on ilmoittanut, että pandemian aiheuttaman taloudellisen iskun lievittämiseksi tehdään kaikki voitava.

Kiina antoi Euroopalle ja muulle maailmalle aikaa välittömillä ja rajuilla toimilla, mutta ikävä kyllä Kiinan toimia epäiltiin, aivan kuten epäiltiin koronavirusepidemian mahdollisuutta rantautua Eurooppaan. COVID-19 kuitenkin pyyhkäisi Euroopan ja koko maailman yli kuin tsunami. Kaikki muuttui muutamassa päivässä.

Kuinka maailma herää tästä painajaisesta on arvoitus

Koronavirus etenee nyt eksponentiaalisesti. Tartunnansaaneita on kymmeniä kertoja enemmän, kuin virallisista tilastoista voi päätellä. Italia on se peili, johon meidän tulee peilata kehitystä. Espanja, Ranska ja Saksa kulkevat Italian viitoittamaa tietä. Pahin on vielä edessä. Siksi oli tärkeää, että hallitus tänään teki inhottavat, mutta rohkeat ja välttämättömät päätökset.

2-4 viikossa koko maailma pysähtyy. Suuri osa maailmasta on jo pysähtynyt. Ovet laitetaan kiinni ja lukitaan. Ulkona on kylmää ja pimeää. Näkymätön tappaja voi vaania missä vain. Pelko kasvattaa pelkoa, mutta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, kuten Paasikivi tiesi.

Tämä on nationalistien märkä uni: rajat laitetaan kiinni ja eristäydytään muusta maailmasta. Tietenkään tällaisessa tilanteessa ei ole muuta ratkaisua. Kenellekään tämä ei tule olemaan helppoa pidemmän päälle. Monet menettävät työnsä ja monet yritykset ajautuvat konkurssiin. Se on hyvin surullista.

Ulkorajojen sulkeminen ei tarkoita, etteikö myös maan sisäistä liikkumista voitaisi rajoittaa. Tshekissä jopa yksittäisiä kaupunkeja ja kyliä on asetettu eristykseen, joten kansallisten rajojen sulkemisesta voidaan vielä päätyä rajumpiin liikkumista rajoittaviin toimenpiteisiin.

Nyt sulkeutuu Suomi. Tämä on äärimmäisen kova toimenpide, mutta se on ainoa varma tapa säästää ihmishenkiä. Me haluamme välttää Italian ja Espanjan kohtalon.

Kiinassa karanteenit ja eristäminen katkaisivat epidemian selän. Muualla maailmassa COVID-19 on karannut hallinnasta. Italian kriisiä on perusteltu:

  1. maailman toiseksi vanhimmalla väestöllä
  2. italialaisten alhaisella käsienpesuaktiivisuudella
  3. viranomaisten liian hitaalla ja flegmaattisella toiminnalla
  4. italialaisten halailu- ja poskisuudelmakulttuurilla
  5. italialaisten yhteisöllisyydellä
  6. turismilla

Kiinassa COVID-19 levisi aluksi eksponentiaalisesti, kunnes rajujen toimenpiteiden ja karanteenien jälkeen taudin eteneminen talttui. Virus kuitenkin livahti tiiviin verkon läpi. Nyt taistelemme koronaviruspandemiaa vastaan, eikä kukaan voi sitä enää pysäyttää.

Ainoa tapa taistella tätä näkymätöntä tapaajaa vastaan on hidastaa taudin leviämistä, jotta lääkäreille ja sairaaloille jää aikaa, eikä koidu toivottoman raskasta potilasruuhkaa pienen ajan sisällä. Aikanaan tähän tautiin kehittyy ainakin osittainen immuniteetti. Ehkä sitä ennen kehitetään rokote. Asiantuntijoiden mukaan koronavirus on tullut jäädäkseen, mutta ehkä se tulevaisuudessa muistuttaa enemmän tavallista flunssaa.

Mitä nyt tiedetään?


Kaaviossa Etelä-Korean, Italian ja Iranin tautitapaukset peittävät näkyvistä pelottavan faktan. Se näkyy, kun zoomataan lähemmäksi kaaviota (toinen kaavio). Siitä nähdään, että tilanne Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Britanniassa noudattaa lähes samaa mallia kuin taudin eteneminen Italiassa, Iranissa ja Etelä-Koreassa.

Ennuste on synkkä.Oheinen kaavio osoittaa sen, miksi Kiinan toimintamalli on oikea: jokaisessa kiinan provinssissa tartuntojen määrät etenevät tasaisesti, vaikka ne olisivat voinut kasvaa eksponentiaalisesti. Näiden kaavioiden perusteella sosiaalinen eristäminen toimii, eikä tautitapaukset karkaa hallinnasta. Epidemia venyy, mutta pysyy hallinnassa. Näin sairaalat eivät ylikuormitu ja aikanaan epidemia helpottaa.

Yhdysvaltojen tilanne on huolestuttava. Washingtonin osavaltiossa koronavirustartunnat lisääntyvät eksponentiaalisesti. Huolta aiheuttava ”amerikkalainen ilmiö” on, että kuolleisuus tautiin oli eräässä vaiheessa 33 %. Tiedetään, että kuolleisus koronavirukseen on jotain 0,5 ja 5 prosentin väillä, joten miten se voisi olla 33 %?

Tutkimuksessa selvisi, että tauti oli jyllännyt osavaltiossa jo pidempään, mutta koska koronavirusta ei aktiivisesti testattu, tartunnan saaneet jäivät piiloon. Sairastuneiden koknaismäärä on mysteeri, mutta matemaattisten mallien perusteella voidaan todettujen tapausten perusteella laskea, että tauti on alkanut USA:ssa ennen Italiaa, ja että tartuntoja on monikymmenkertainen määrä todettuihin tapauksiin verrattuna. On luultavaa, että ythdysvalloissa tartunnan saaneita on jo 100-150 tuhatta ja koronavirukseen kuolleita saattaa todellisuudessa olla sadoista muutamaan tuhanteen, mutta ne ovat jääneet koronatutkan ulkopuolelle.

Washingtonissa kolmesta varmistetusta tapauksesta yksi kuoli, joten kuolleisuudeksi määräytyi 33%, mutta todellisuudessa tämä on vain jäävuoren huippu.

Entäpä tulevaisuus

Tartunnan saaneet ihmiset, jotka kuolevat, kuolevat keskimäärin 17,3 päivää tartunnan saamisen jälkeen. Niinpä Washingtonin osavaltiossa 29.2. kuollut henkilö sai tartunnan luultavasti joskus kahdennentoista päivän paikkeilla. Koska kaikkia tapauksia ei diagnosoida, niiden määrä voidaan laskea likimääräisesti:

”Now, use the average doubling time for the coronavirus (time it takes to double cases, on average). It’s 6.2. That means that, in the 17 days it took this person to die, the cases had to multiply by ~8 (=2^(17/6)). That means that, if you are not diagnosing all cases, one death today means 800 true cases today.”

Kun Washingtonin osavaltiossa 22 ihmistä oli kuollut koronavirukseen, tautitapauksia oli edellisen matemaattisen kaavan perusteella noin 16 000. Mutta ei vielä hätiköidä.

19 kuolemantapausta muodosti yhden ryppään, joka voidaan tasoittaa yhtälössä yhdeksi kuolemaksi. Näin tartunnan saaneiden määrä putoaa kolmeen tuhanteen. Kun vielä erilaiset muuttujat lasketaan yhtälöön, putoaa tartuntojen määrä hieman yli tuhannen tuntumaan. Se on kymmenkertainen määrä todettuihin tapauksiin verrattuna.

”France claims 1,400 cases today and 30 deaths. Using the two methods above, you can have a range of cases: between 24,000 and 140,000.”

Havaittujen tartuntojen määrä ei kerro totuutta tartuntojen määrästä. Todellisuudessa sairastuneita on monikymmenkertaisesti havaittuja tapauksia enemmän. Tähän ymmärtääkseni Markku Tervahauta viittasi. Mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa, että pahin on vielä edessä, mutta nyt tehdyt toimenpiteet hidastavat taudin etenemistä ja ehkäisevät sairaaloiden ylikuormittumista.

Hallituksen linjaamat toimenpiteet:

1. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.

2. Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.

3. Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

4. Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.

5. Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.

6. Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.

7. Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä.

8. Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.

9. Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

10. Toimintaohjeena yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt.

11. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.

12. Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin.

13. Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

14. Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.

15. Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi.

16. Kansanterveyden ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.

17. Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

18. Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

19. Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.

Päätökset ja suositukset saatetaan voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Hallituksen poikkeusolojen käytännöt ovat voimassa alustavasti 13.4. asti. Nämä ovat kovia, mutta olemassaolevien tietojen valossa välttämättömiä ratkaisuja.

Olen aiemmissa päiväkirjahuomioissani arvostellut THL:sta, suomalaista viranomaistoimintaa. Nyt haluan kiittää rohkeasta ja vastuullisesta toiminnasta poikkeuksellisissa oloissa. Edessä on kovat ajat. Me kaikki kannamme yhdessä tätä taakkaa, mutta jonain päivänä taakka kevenee. Pohjalle on ikävä kyllä vielä matkaa, mutta lopulta aurinko nousee ja voimme kömpiä koloistamme ilman pelkoa.




Koronapäiväkirja – sunnuntai 15.3.2020

74. päivä

Tämän kokoluokan globaaleja tapahtumia mahtuu yksi tai kaksi vuosisataan. Elämme siis poikkeuksellisia ja jopa historiallisia aikoja. Riippumatta siitä, kuinka pandemiaa tarkastellaan, tuntuu kuin eläisimme katastrofielokuvan sisällä.

Contagion

Tästäkin suosta selvitään, vaikka ei ihan kuivin jaloin

COVID-19 herättää tietenkin pelkoja, mutta toivottomuuteen ei pidä heittäytyä. Hieman vähemmälle huomiolle uutisoinnissa on jäänyt tieto, että Kiinassa tilanne paranee päivä päivältä, ja pahin siellä on jo takanapäin. Joissain Kiinan provinsseissa ei ole todettu ainuttakaan uutta tartuntatapausta sitten helmikuun 19. päivän. Päivittäin jopa 1500 kiinalaista potilasta paranee koronaviruksen aiheuttamasta taudista. Suurin riski on iäkkäillä ja perussairailla. Nuorilla ja hyväkuntoisilla tauti voi olla lähes oireeton.

COVID-19-viruksesta on jo olemassa yli sata harvinaista mutaatiota. Nämä jakautuvat kahteen ryhmään: L- ja S-alatyyppiin. L-alatyyppi on aggressiivinen ja jopa tappava, mutta S-alatyyppi aiheuttaa yleensä vain lievän, jopa huomaamattoman taudin.

China Dailyn mukaan kiinalaiset tutkijat havaitsivat, että COVID-19 on kehittynyt kahdeksi yleiseksi alatyypiksi. Näiden tutkiminen voi auttaa riskiarvioinneissa ja hoitokeinojen kehittämisessä. Nämä viruksen alatyypit ovat L- ja S-alatyyppi. L-alatyyppi on selvästi aggressiivisempi ja se levisi nopeasti etenkin Wuhanin epidemian kriittisimmässä vaiheessa.

Vähemmän aggressiivinen ja lievempiä oireita aiheuttava COVID-19-viruksen S-alatyyppi on hieman yleistynyt Kiinassa taudin leviämisen seurauksena, mutta L-alatyyppiä sairastaa jopa 70 % tartunnan saaneista.

Tutkijat tunnistivat 149 mutaatiota uuden koronaviruksen 103 sekvensoidussa genomissa. Nämä voitiin edelleen jakaa kahteen päätyyppiin. Asiantuntijoiden oletus on, että mutaatiot ovat tapahtuneet melko hiljattain.

Tutkimus, jonka otsikko on ”SARS-CoV-2:n alkuperä ja jatkuva kehitys”, julkaistiin tiistaina vertaisarvioidussa National Science Review -lehdessä. Tutkimuksen tekivät Pekingin ja Shanghain yliopistojen ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat. Tutkijat korostivat, että tutkimus oli varsin pieni.Vielä ei tiedetä, kuinka L-tyypin kannat kehittyivät S-tyypistä ja kuinka nämä mutaatiot vaikuttavat viruksen leviämiseen ja patogeneesiin.

Laumaimmuniteetti Britannian malliin?

Britanniassa on jo harkittu laumasuojan hankkimista altistamalla riittävän suuri osa nuorista ja hyväkuntoisista taudille, jotta taudin leviäminen saarivaltakunnassa estyisi. Teoria on, että vanhukset ja perussairaat eristetään ja taudin annetaan jyllätä nuorten ja terveiden keskuudessa. Kun riittävän suuri osa väestöstä saa immuniteetin koronavirukselle, tauti ei enää leviä ja väestö on turvassa.

Tällainen koko kansakunnan ihmiskoe on herättänyt huolta ja epäilyjä. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että mitään takeita immuniteetin muodostumisesta ja laumasuojasta ei ole.Ideana ajatus on hyvä; se ehkäisisi todennäköisesti myös saman koronakannan tulevat epidemiat. Vaarana on, että nopeasti mutatoituvaan tautiin ei muodostu immuniteettia ja koe menee reisille, jolloin suuri osa altistuu turhaan koronavirustartunnalle.

‘Our aim is to try and reduce the peak, broaden the peak, not suppress it completely’: Sir Patrick Vallance, chief U.K. scientific adviser”

Ison-Britannian johtava tieteellinen neuvonantaja Patrick Vallance sanoi, että laumaimmuniteetti on vaihtoehto, jota hallitus tutkii pyrkiessään hillitsemään COVID-19-viruksen leviämistä. Tavoitteena olisi antaa immuniteetin kehittyä väestötasolla ihmisille, joilla on pienin riski kuolla koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen.

Tavoitteena on siis antaa laumaimmuniteetin kehittyä, jotta riittävän monet ihmiset ovat immuuneja taudille. Näin taudin etenemistä voidaan hidastaa, mikä suojelee sellaisiakin ihmisiä, joilla on suurin riski kuolla koronavirustartunnan aiheuttamaan sairauteen.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ehdotetun idean tarkoituksena on erottaa pienemmän riskin ihmiset korkeamman riskin ryhmästä, johon kuuluvat yli 70-vuotiaat sekä ihmiset, joilla on perussairauksia. Teorian mukaan pienen riskin ryhmässä 60 % sairastuminen kehittää laumaimmuniteetin, joka suojaa kaikkia. Etuna tällaisesta on, että se ehkäisisi saman viruskannan tulevia epidemioita ja säästäisi valtavasti julkisen talouden resursseja.

Tuntematon tuntematon ja musta joutsen

Maailmamme muuttuu nopeammin, kuin kertaakaan sotien jälkeen. Vuoden päästä keväällä maailma on varmasti hyvin erilainen kuin tänään. Millaisia tulevat muutokset ovat ja kuinka ne vaikuttavat maailmaan? Sitä ei kukaan voi varmasti tietää. Edessämme on tuntematon tuntematon.

Yhden positiivisen asian olen huomannut: koronavirusepidemia tuo perspektiiviä asioihin ja näyttää siltä, että tyhjänpäiväinen nahistelu triviaaleista asioista on jo vähentynyt. Parhaiten selviämme, jos kaikki puolueet tekevät yhteistyötä koronaviruksen vahinkojen minimoimiseksi.

Kirjoittaessani tätä todettuja koronavirustartuntoja on Suomessa 244. Ulkoministeriö kehottaa välttämään ulkomaanmatkoja. Epidemia näkyy jo arjessa. Ihmiset välttelevät liikkumista kaupungillla. Karanteeneja on asetettu ja monet ihmiset ovat mahdollisuuksien mukaan asettaneet itsensä ja perheensä vapaaehtoiseen karanteeniin.Taksikuskit ja ravintolatyöntekijät kertovat samaa: hiljaista on. Tavastia-klubi laittoi ovet kiinni jo perjantaina koronaviruksen vuoksi.

Viro sulkee rajansa ja estää ulkomaalaisten pääsyn maahan 17. maaliskuuta alkaen. Donald Trumpin koronavirustesti oli negatiivinen, mutta Espanjan pääministeri Pedro Sanchezin vaimon koronavirustesti oli positiivinen. Javier Solana kuoli tautiin.

Ranskan pääministeri Edouard Philippe kertoi lauantaina, että maassa suljetaan kahvilat, ravintolat, elokuvateatterit ja kaupat lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä alkaen. Ainoastaan apteekit, bensa-asemat ja ruokakaupat pysyvät auki. Lauantaihin mennessä 4500 ranskalaista oli sairastunut ja 91 kuollut koronavirustartunnan seurauksena. Koronavirus sulkee myös Kanariansaaret.

Itävalta myöntää heti neljän miljardin euron tukipaketin koronavirusepidemian vuoksi talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille. Kiinalaisten mukaan koronaviruksella voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Osa parantuneista kärsii keuhkojen vajaatoiminnasta.

Väkilukuun suhteutettuna koronavirus runtelee Italiaa todella kovalla kädellä. Syynä pidetään viranomaisten hidasta reagointia, tiivistä yhteisöllisyyttä ja maailman toiseksi iäkkäintä väestöä.

Lukuja sunnuntaina 15.3.2020:

Kiinassa tartuntoja 80 995 ja kuolleita 3199

Italiassa tartuntoja 21 157 ja kuolleita 1441

Iranissa tartuntoja 13 938, kuolleita 724

Etelä-Koreassa tartuntoja 8162, kuolleita 75

Espanjassa tartuntoja 7753, kuolleita 291

Saksassa tartuntoja 5426, kuolleita 11

Ranskassa tartuntoja 4499, kuolleita 91

Yhdysvalloissa tartuntoja on nyt 3083, kuolleita 60

Sveitsissä tartuntoja 2217, kuolleita 14

Norjassa tartuntoja 1205, kuolleita 3

Iso Britanniassa tartuntoja 1143, kuolleita 21

Alankomaissa tartuntoja 1135, kuolleita 20

Ruotsissa tartuntoja 1024, kuolleita 2

Koko maailma: tartuntoja 162868, kuolleita 6070

Live-seuranta

”Korona sattui iskemään maailmaan tilanteessa, jossa vanhoja ajattelutapoja oli jo ehditty kyseenalaistaa monelta suunnalta. Ilmastonmuutos, toistuvat pakolaiskriisit, poliittisen järjestelmän heikkeneminen ja kansainvälisen järjestyksen horjuminen ovat kaikki vahvistaneet sellaista ajatusta, että maailmassa on jotain vikaa.” Saska Saarikoski / HS

Tänään Itävalta kielsi yli 5 henkilön kokoontumiset. Italiassa sairastuneiden määrä ylitti 21 000 ja Espanjaan julistettiin poikkeustila.

Kiina osti koko maailmalle arvokasta aikaa

Varmasti ei voida tietää kauanko kiinalaiset pimittivät tietoa uudesta ihmisiin tarttuvasta koronaviruksesta. Todennäköisesti kiinalaiset viranomaiset reagoivat nopeammin ja aktiivisemmin kuin viranomaiset monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

Kiinassa on valtavasti moitittavaa, mutta kukaan ei voi enää kiistää kiinalaisten tehokkuutta ja edistymistä. Kun Yhdysvallat on Trumpin hallinnon aikana vetäytynyt kuoreensa ja luopunut maailman johtajan asemasta, Kiina kärkkyy tuota asemaa.

Kiina on taloudellisesti, teknologisesti ja sotilaallisesti saavuttanut Yhdysvallat ja menee varmasti pian ohi (jos ei jo ole mennyt). Kiinan etuina on terveempi ja koulutetumpi väestö kuin USA:ssa sekä maailman massiivisin teollisuuspotentiaali. Kiinan vaikutusvalta ja omistukset ovat kasvaneet kaikkialla maailmassa Afrikasta Eurooppaan. Tämä lienee yksi muutos maailman geopoliittisessa tilanteessa epidemian jälkeen.

Kiinan rajut toimet Wuhanin tartuntojen eristämiseksi herättivät länsimaissa hämmennystä, mutta kun nyt katselee Eurooppaa ja maailmaa, kiinalaisten toimet asettuvat kontekstiin. Nyt olisi järkevää ottaa opiksi kiinalaisten ja italialaisten kokemuksista, eikä toistaa Italian virheitä.

Wuhanin asettaminen karanteeniin oli jotain uskomatonta. Kaupunki on samaa kokoluokkaa Lontoon ja New Yorkin kanssa. Kun sairaalapaikat loppuivat, kiinalaiset rakensivat väliaikaisen 1000 potilaan sairaalan kymmenessä päivässä. Ja sitten toisen.

Karanteeni osui kiinalaiseen uuteenvuoteen, jolloin kiinalaiset matkustavat kotiseudulleen ja tapaavat perhettä ja sukulaisia. Kiinalaiset ymmärsivät ja ymmärtävät jotain, mitä länkkärit eivät oikein tajua: velvollisuudet menevät yksilön vapauksien ja oikeuksien edelle. Tämä näkyi Kiinan reaktiossa ja se antoi varmasti aikaa muille maille.

Kiinalaiset ovat käyttäneet aktiivisesti hengityssuojaimia epidemian alusta alkaen. Toisin kuin meille on kerrottu, kiinalaisen tutkimuksen mukaan hengityssuojain suojaa tartunnalta ainakin jonkin verran.

Lääkintähenkilökunta käyttää Kiinassa suojavaatteita, joiden päälle pukemiseen menee tunti. Niiden riisuminen ja desinfioiminen on niin hankalaa, että hoitohenkilökunta käyttää vaippoja. Julkisia tiloja desinfioitiin ja desinfioidaan jatkuvasti. Desinfioivia liinoja on kaikkialla. Lakeja muutettiin Kiinassa tarpeita vastaavaksi epäröimättä.

Kiina osti tehokkailla toimillaan aikaa, jonka me tuhlasimme epäilyyn sen sijaan, että olisimme valmistautuneet ajoissa. Suomalaisten ja monien muiden maiden viranomaisten viesti oli: ei se tänne tule, ja jos tulee, se on hyvin lievä, eikä tartu moneen.

Koskakohan poliitikot alkavat kuunnella asiantuntijoita.WHO ja Euroopan tartuntatautivirasto (ECDC) tuottavat ajantasaista ja arvokasta tietoa, jota Suomen hallituksen ja viranomaisten on käytettävä päätöksiä tehtäessä.

Erilaisia salaliittoteorioita syntyi heti taudin tultua julki

Näistä ehkä eniten huomiota saivat amerikkalaisen senaattorin väite, että koronavirus karkasi kiinalaiselta huippumodernilta biologisen sodankäynnin laitokselta. Toisaalta kiinalaisdiplomaatti väitti, että koronavirus oli amerikkalaisten biologinen hyökkäys Kiinaan.

Tällaisia syytöksiä nousee aina pintaan, kun jotain pelottavaa tapahtuu. Kolmas maininnan arvoinen salaliittoteoria on, että Yhdysvalloissa koronavirukseen viittaavia havaintoja tehtiin jo viime vuonna, mutta tapauksiin liittyvistä keuhkovaurioista syytettiin julkisuudessa sähkötupakkaa. Tämän viimeisen tarinan mukaan Wuhaniin marraskuussa saapui 10 000 ulkomaalaista maailman sotapeleihin osallistuvaa vierasta. Aamerikkalaiset toivat taudin mukanaan.

Niissä jutuissa tuskin on mitään perää. Pandemiaa on osattu odottaa jo pitkään, ja monet tutkijat ovat tienneet, että kysymys ei ole siitä tuleeko pandemia, vaan siitä, koska se tulee. TEDTALKissa puhunut Bill Gates varoitti pandemiasta jo 2015, eikä hän edes ole virologi. Johns Hopkinsin tutkijat ajoivat tietokonesimulaation koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta vain kuukausia ennen Wuhanin ensimmäisiä tartuntoja.

Kiinalaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti jo taudin alkuvaiheessa. Wuhan ja Hubei asetettiin tiukkaan karanteeniin, kun sairastuneita oli virallisten tietojen mukaan vasta joitain satoja. Ensireaktiot maailmalla näin ankariin toimiin olivat epäuskoisia ja hämmentyneitä. Tämä lietsoi uusia salaliittoteorioita taudin todellisesta vakavuudesta.

Kiina lähetti Italiaan yhdeksän lääkäriä ja 30 tonnia lääkintävälineitä.

Mutta onko COVID-19 musta joutsen?

Ei. Asiantuntijat ja esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on pelännyt jotain tällaista jo vuosia. Varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Valtiot rahoittavat mielummin hyökkäys- kuin immuunipuolustuskykyä.

Vain murto-osalla rahasta, joka käytetään sotilasmenoihin, voitaisiin perustaa monikansalliset lääketieteen asiantuntijoista muodostuvat Medical Corps-joukot, eli nopean toiminnan lääketieteellinen valmiusryhmä, joka pystyisi puuttumaan paikan päällä epidemioihin jo niiden varhaisvaiheessa. Näin ideoi Bill Gates 2015. WHO:lla tai YK:lla ei ole tuollaiseen valmiuksia.

Yhdysvalloissa

Johns Hopkins on perustanut COVID-19 tietokannan ja kehittää järjestelmää, jolla tuhat potilasta voidaan testata koronaviruksen varalta päivässä. Useissa maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että oireettomat tartuttajat levittävät koronavirusta huomaamatta. Tähän mennessä on kiinnitetty huomiota oireita osoittaviin potilaisiin (yskä, kuume, hengitysvaikeudet). Nyt on varmistunut, että myös oireettomat voivat kantaa ja levittää koronavirustartuntaa. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Yhdysvaltojen terveysministeri Alex Azar totesi haastattelussa, että oireettomat eivät levitä tartuntaa.

You really need to just focus on the individuals that are symptomatic,” he said. ”It [the containment strategy] really does depend on symptomatic presentation.”

Yhdysvaltojen tartuntatautien virasto (CDC) ei myöskään pidä oireettomia tartunnan saaneita uhkana.

”Some spread might be possible before people show symptoms; there have been reports of this occurring with this new coronavirus, but this is not thought to be the main way the virus spreads,” according to the website.

Viimeisimpien tutkimusten perusteella yhdysvaltalais-asiantuntijat varoittavat, että oireettomat potilaat levittävät tautia paljon luultua enemmän.




Koronapäiväkirja – lauantai 14.3.2020

73. päivä, Ehkä jokaisen sukupolven on kohdattava vakava maailmanlaajuinen kriisi

”Eittämättä tulee mieleen hallituksen analyysi ennen finanssikriisiä vuonna 2008: se ei koske meitä. Todellisuudessa kriisi koski ja rajusti. Yhteiskunta vajosi sitkeään taantumaan – vuosiksi. Tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijat kertoivat, että koronan leviäminen Suomeen on epätodennäköistä ja kyseessä ei ole erityisen tarttuva virus. Euroopan tartuntatautiviraston suomalaisasiantuntija Pasi Penttinen sanoi 13.2. Ylellä totuuden: tauti ei pysy Kiinan rajojen sisällä, syntyy etäpesäkkeitä ja maailmanlaajuisen pandemian julistaminen on lähellä.” Timo Paunonen /IS

Katsoin eilen Maailman terveysjärjestön (WHO) tiedotustilaisuuden. Yksinkertaisuudessaan viesti oli seuraava: Älkää olko tyhmiä ja luulko, ettei tämä virus kosketa omaa maatanne! Asiantuntijan mukaan huonoin tapa reagoida on olla reagoimatta. WHO kehotti testaamaan, etsimään tartuntoja ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesti eristäytymään. Ne eivät ratkaise pandemiaa, mutta ne antavat elintärkeää aikaa hidastamalla epidemian leviämistä ja tasoittamalla sairaaloihin kohdistuvaa painetta.

The main outcome of a teleconference with EU health ministers, the European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) and three Commissioners was that social distancing is the most cost-effective measure at least for now and it’s not clear yet for how long. Sarantis Michalopoulos has more.

Suomen hallitus ja viranomaiset päättivät heti aluksi, että tämä epidemia ei leviä Suomeen. Koulujen ja päiväkotien sulkemisen kanssa viivytellään, vaikka viivyttelyä WHO:n asiantuntijat pitivät kaikkein vaarallisimpana.

Suomen naapurimaissa on aloitettu rajut toimet epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Paitsi Venäjällä, mutta onko venäjällä koskaan suhtauduttu kansalaisten terveyteen riittävällä vakavuudella. Venäjän tiedotuslinja on Neuvostoliiton ajoista alkaen aina ollut sama: mitään tiedotettavaa ei ole ja kaikki on harasoo. Suomalaisten viranomaisten linja on ollut tähän asti, että mitään hätää ei ole, vaikka koko maailma on paniikissa. Mahtavaa, että suomalaiset viranomaiset ymmärtävät epidemiaa paremmin kuin italialaiset ja kiinalaiset.

Argh. Tätä on hirveä pukea sanoiksi, mutta tuntuu siltä, että vihervasemmiston napanuora DDR:ään ei katkennut, vaikka DDR haudattiin jo 30 vuotta sitten. Tällä hetkellä Kokoomus on ainoa puolue, jonka jäsenet eivät jatkuvasti päästele suustaan sammakoita, ja jonka linja on pääsääntöisesti koherentti ja puolueohjelman mukainen. Muissa puolueissa on enemmän tosiasioiden tunnustamisen vastaisuutta ja ideologista paloa, kuin järkevää politiikkaa.

Suomen virallisena ohjelmana on hallituksen tiedoksiannon mukaan tuottaa ohjeita ja älylaiteäppi. Jumalauta, oikeasti! Ei tähän nyt mitään äppiä tarvita. Nyt pitää valmistautua siihen, että sairaaloiden resurssit ja kapasiteetti loppuvat luultavasti kesken. On mietittävä mihin sairastuneet sijoitetaan ja kuinka heidän hoitonsa järjestetään 7-14 päivän sisällä.

Suomessa on vain noin 250-500 tehohoitopaikkaa, joista osa on jo käytössä. STM hehkutti, että varautuminen Suomessa on hyvä ja teho-osastopaikat riittävät. Riittävät ehkä jossain fantasiamaailmassa, jossa ihmiset voidaan taikasauvaa heilauttamalla taikoa terveiksi. Realiteetit ovat jotain muuta. Se nähdään jo ympäri maailmaa. Myös Italiassa ja Kiinassa uskottiin resurssien riittävän, kunnes paska kaatui niskaan. On parempi varautua pahimpaan skenaarioon, kuin katua myöhemmin tekemättä jääneitä päätöksiä.

Onko paniikkiin aihetta? Ei tämä maailmanloppu ole, mutta monelle tämä on loppu

Jos 1 % sairastuneista suomalaisista tarvitsee tehohoitopaikan, se tarkoittaa melkein 20 000 potilasta, jotka tarvitsevat intensiivistä hoitoa. Tietenkään ihmiset eivät kaikki sairastu kerralla, mutta jos tehohoitovalmius Suomessa on karkeasti 500 potilaalle, se ei riitä. Ihmiset kuolevat sairaaloiden käytäville kuten Kiinassa ja Italiassa. Onko se sitten kivaa? No ei ole. HUS:n alueella uusia tautitapauksia on todettu elisen jälkeen 48 ja koko maassa vähintään 60.

Viranomaisten pitäisi kuunnella, mitä kokeneemmat asiantuntija kertovat Kiinassa ja Italiassa! Suomi ei ole mikään taudin ulottumattomissa oleva lintukoto.Kuka kantaa vastuun siitä, että toimiin ei ryhdytty riittävän ajoissa, vaikka varoituksia on annettu joka suunnasta monen viikon ajan. Nyt myös Yhdysvallat on julistanut poikkeustilan. Aiemmin Trump esti lennot Yhdysvaltoihin Schengen-vyöhykkeeltä Euroopasta.

Viranomaistyö on Suomessa pelottavan tehotonta. Sen tietävät kaikki Kelan asiakkaat. Koronayhteistyö on suomalaista pokeria, jossa hämäläinen hitaus yhdistyy savolaiseen juonikkuuteen; suottaapi olla tai suattaapi olla olematta, mutta katellaan.

En tiedä mitä sillä uskotaan saavutettavan. Tässä nyt ei voita kukaan. Käteen jää Musta Pekka, toimitaan sitten nopeasti tai hitaasti. Harmillista on se, että ajoissa toimimalla inhimillistä kärsimystä ja väistämättömiä kuolemantapauksia voitaisiin ehkä vähentää. Viranomaisten toimintaa määrittelee myös pohjalainen jäyhyys; minähän teen niin kuin haluan, vaikka taivas putoaisi niskaan.

Aika on se, mitä nyt tarvitaan. Rokotetta ja hoitokeinoja kehitetään kiireellä ympäri maailman, ja vaikka koulujen ja päiväkotien sulkeminen ei estä epidemiaa etenemästä, se antaa hieman elintärkeää aikaa. Fakta on se, että virukset leviävät siellä, missä on paljon ihmisiä samassa tilassa. Tämän tietävät kaikki opettajat ja päiväkotitädit. Miksi THL ei tiedä sitä?

Tauti X

”Tautia tavataan lukuisissa maissa ja sitä on vaikea torjua. Tauti X:n kuolleisuus on kausi-influenssaa suurempi mutta leviää samalla tavalla. Se sekoittaa maailman talousmarkkinat jo ennen kuin se julistetaan pandemiaksi.” – WHO varoitti pandemiasta kaksi vuotta sitten.

””Kysymys ei ollut, että vieläkö tulee joku uusi virusepidemia, vaan että milloin se tulee”, Olli Vapalahti

THL:n johtaja Mika Salminen kertoi, että taudin saanee kolmannes tai hieman useampi suomalainen, mutta valtaosalla tauti jää lieväksi. Entä, jos ei jää lieväksi? THL on tähän asti antanut jatkuvasti väärää tietoa ja pieleen menneitä arvioita.

Jos 35 % sairastuu, se tarkoittaa, että 1 934 591 suomalaista sairastuu. Jos 20 % suomalaisista sairastuu vakavasti, vakavan taudin saa 386 918 suomalaista. Muualta maailmalta tulevien tilastojen mukaan vakavasti sairastuneita on karkeasti viidennes potilaista, joten laskelma ei ole tuulesta temmattu.

Vaikka vakavasti sairastuisi vain prosentti sairastuneista, Suomen pitäisi varautua hoitamaan 19 246 vakavasti sairastunutta tulevien kuukausien aikana. Kertokaa kuinka tämä tilanne ratkaistaan koronaäppillä. Voi vittu oikeasti! Lähiviikkoina tarvitaan sairaalavuoteita, lääkkeitä, lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa, suojavarusteita ja helvetisti tuuria. Koronaäppi on naurettavin idea ikinä.

Jokaiselle suomalaiselle postitse lähetettävät ohjeet ovat noin 2 kuukautta ja puoli elämää myöhässä. Useimmat suomalaiset tietävät, mikä korona on, kuinka se tarttuu ja minkälaisia oireita on luvassa. Postitse lähetettävät ohjeet on okei, mutta suurta lisäarvoa niistä ei tämän tilanteen ratkaisemisessa ole. Tarvitaan aikaa ja aikaa voidaan taata vain kovilla rajoituksilla. Meidän täytyy huomioida sairaaloiden valmiudet ja kyvyt sekä hoitohenkilökunnalle lankeava raskas taakka.

Keskittykää jumalauta miettimään miten potilaiden hoito järjestetään tulevina kuukausina. Katsokaa Italiaa ja katsokaa Kiinaa! Tilanne on se, että pahimpaan vaihtoehtoon kannattaa varautua, eikä sinisilmäisesti uskoa, että kyllä se mörkö menee piiloon, jos laitan silmät kiinni ja työnnän pään pensaaseen. Italialainen koronaviruksen saanut Angelo Sidonio toteaa:

Be prepared by absorbing as much information as you can. Learn from us. What’s the real problem here, mortality rate? Nope, it’s the possibility of healthcare collapse due to too many cases at the same time. If you can avoid that, then you’re really fine, because rate of survival of people with no pre-existing conditions who end up in intensive care should be decent. Recovery is slow, though, and that’s why available reception capacity is so vital.”

Suurin ongelma ei ole koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus, vaan se, että sairaalat ruuhkautuvat. Tästä syystä on tärkeää rajoittaa kaikkia tilanteita, joissa virus leviää ja sulkea päiväkodit ja koulut, vaikka ne eivät epidemiaa lopeta. Hidastamalla taudin etenemistä voidaan estää sairaaloiden ylikuormittuminen.

Sairastuneita on tiettävästi jo 123 maassa

Tanska ja Puola sulkevat rajansa. Kypros estää maahan pääsyn 15 päivän ajan. Ukraina estää ulkomaalaisten maahantulon kahdeksi viikoksi. Ranskassa todettiin perjantaina 800 uutta tartuntaa. Venezuelassa todettiin aamulla ensimmäiset kaksi koronatapausta; talousvaikeuksien kanssa kamppailevan maan presidentti Nicolas Maduro julisti hätätilan. Kolumbia sulki Venezuelan välisen rajan ja estää ihmisten maahantulon Aasiasta ja Euroopasta. Eurooppa on nytpandemian keskus.

Norjalainen Håkon Hapnes Strand kertoo, että Norjan tilanne (yli 500 tartuntaa / miljoonaa ihmistä kohden) on verrannollinen Pohjois-Italian tilanteeseen ja, kuten hän toteaa, ’”aika paha”. Norja on sulkemassa koulut, päiväkodit ja rajat. Hän kertoo, että Norjan talous on vapaassa pudotuksessa, ja että kansalliskaarti ryhtyy valvomaan rajoja. Seuraavat logaritmiset asteikot osoittavat, että taudin eteneminen noudattaa samaa kaavaa Kiinassa, Italiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. THL ilmeisesti olettaa, että näin kuitenkaan ole Suomessa.

Aasiassa länsimaalaisia varotaan ja vältellään. Thaimaalainen ministeri kutsui valkoihoisia ”farangeja” likaisiksi. Intia ja Vietnam ovat kiristäneet maahantuloa. Vietnamissa valkoihoisten pääsy ravintoloihin, kauppoihin ja toreille voidaan estää.

GnS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen sanoi perjantaina, että koronaviruspandemia johtaa Suomessa lamaan ja suurtyöttömyyteen. Muut ekonomistit olivat hieman varovaisempia, mutta myös Euroopan komissio varoittaa, että koronavirus ajaa Euroopan suurella todennäköisyydellä taantumaan.

”Talousvaikutusten arvioidaan olevan nyt jo erittäin kovia. Viimeisimpänä Valmet Automotive ilmoittaa aloittavansa Uudenkaupungin autotehtaalla yt-neuvottelut virustilanteen takia. Tilapäinen sopeutustarve koskee kaikkia työntekijöitä, toimihenkilöitä sekä ylempiä toimihenkilöitä. Irtisanomiset eivät kuulu vaihtoehtoisiin henkilöstövaikutuksiin. Sopeutustarve ei koske Salon akkutehdasta.”

**The European Commission said on Friday (13 March) that the coronavirus COVID-19 will “very likely” push the European economy into recession this year, and warned that the rebound next year will depend on a bold response from member states. EURACTIV’s Jorge Valero has the story.

Edes kuuluisuus ei suojaa koronatartunnalta

Koronavirus ei katso varallisuutta, kuuluisuutta tai yhteiskunnallista merkitystä. Kaikki voivat sairastua. Koronavirus on levinnyt jo 123 maahan. Bill Gates varoitti, että koronavirus aiheuttaa pandemian ja voi tappaa jopa 10 miljoonaa ihmistä. Hän on lahjoittanut 100 miljoonaa dollaria epidemian vastaiseen taisteluun. Eräitä sairastuneita tunnettuja henkilöitä.

  • Daniele Rugani (Juventuksen jalkapalloilija)
  • Tom Hanks ja Rita Wilson (Näyttelijät)
  • Rudy Gobert (NBA-koripalloilija)
  • Donovan Mitchell (NBA-koripalloilija)
  • Mikel Arteta (Arsenalin manageri)
  • Callum Hudson-Odoi (Chelsean pelaaja)
  • Paulo Dybala (Juventuksen pelaaja)
  • Fernando Gaviria (kolubialainen pyöräilijä)
  • Dmitry Strakhov (venäläinen pyöräilijä)
  • Janet Broderick (Matthew Broderickin sisko)
  • Sophie Grégoire Trudeau (Kanadan pääministerin vaimo)
  • Nadine Dorries (Britannian terveysministeri)
  • Irene Montero (Espanjan tasa-arvoministeri)
  • Massoumeh Ebtekar (Iranin varapresidentti)
  • Iraj Harirchi (Iranin apulaisterveysministeri)
  • Peter Dutton (Australian sisäasiainministeri)
  • Fabio Wajngarten (Brasilian presidentin apulainen)

Yhdysvalloissa koronavirus leviää jo nopeammin kuin EU:ssa?

USAssa arvioidaan, että 40-70 % väestöstä saa tartunnan. Kaikkein kesyimmissäkin arvioissa luvut ovat hirvittävät. Yhdysvalloissa on 209 miljoonaa aikuista.

209 miljoonaa (aikuiset) x 0,40 (% sairastuneet) x 0,02 (% kuolleisuus) = 1,672 miljoonaa kuolonuhria. Espanjan tautiin kuoli 675 000 amerikkalaista. Jos WHO:n arviot ovat lähimainkaan totta, Yhdysvalloissa menehtyy pahimmassa skenaariossa 5,8 miljoonaa ihmistä.

Yhdysvaltojen reaktiona on tähän mennessä ollut lähinnä Kiinan ja EU:n syyttäminen epidemiasta, mutta varautiminen tautiin USAssa on heikolla tasolla.

Kun Kiinan Wuhanissa ja Hubeissa tartuntojen määrä oli muutama sata, Kiina aloitti rajut toimenpiteet taudin etenemisen pysättämiseksi. Yhdysvalloissa on yli 1500 varmistettua tautitapausta, jotka jakautuvat tasaisesti koko maahan; vasta nyt hallinto on julistanut poikkeustilan.

Koronaepidemia leviää Yhdysvalloissa jo nopeammin kuin Euroopassa, kertoo Johns Hopkins Coronavirus Data Repositoryn tilastot. Pieni ”Trump tick” logaritmisessa asteikossa tarkoittaa, että Yhdysvalloissa on jo nyt 2 x tai 3 x enemmän tartuntatapauksia, kuin olisi odotettavissa. Ks. kuva.

”Trump Tick might look small, but this is because it, too, is on a log scale. That small tick indicates that we have about 2x or 3x more cases than you’d expect at this stage.”

Pale Blue Dot

Nyt, jos koskaan, ihmisten on ymmärrettävä, että olemme samassa veneessä ja se vene vuotaa. Vain yhteistoiminnalla voimme tehdä maailmasta paremman ja turvallisemman, selvitä ilmastonmuutoksesta, liikakansoituksesta ja pandemioista. Kiinalainen lääkäreistä koostuva asiantuntijaryhmä saapui eileen Italiaan auttamaan koronaepidemian hoidossa. Jos hyvin käy, tämä globaali kriisi muuttaa maailmaa parempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Toisinkin voi käydä.

Maailmamme on hauraus kalpea piste tyhjyydessä. Kolme vuosikymmentä sitten Voyager-1 kääntyi kuuden miljardin kilometrin päästä katsomaan vielä maapalloa ja otti tunnetun kuvan: Pale Blue Dot. Maapallomme on tuo yksittäinen vaalea pixeli auringonvalossa. Carl Saganin sanoin:

Katso uudelleen tuota pistettä. Se on tässä. Se on koti. Siinä olemme me. Siellä ovat kaikki joita rakastat, kaikki jotka tunnet, kaikki joista olet koskaan kuullut, jokainen ihminen joka on koskaan ollut olemassa ja elänyt elämäänsä. Kaikki ilomme ja kärsimyksemme, tuhannet itsevarmat uskonnot, ideologiat ja talouden doktriinit, jokainen metsästäjä ja keräilijä, jokainen sankari ja pelkuri, jokainen sivilisaation luoja ja tuhoaja, jokainen kuningas ja maanviljelijä, jokainen rakastunut nuoripari, jokainen äiti ja isä, toiveikas lapsi, keksijä ja tutkimusmatkailija, jokainen moraalinvartija, jokainen korruptoitunut poliitikko, jokainen ”supertähti”, jokainen ”ylivaltias”, jokainen pyhimys ja synnintekijä lajimme historiassa on elänyt siellä – pölyhitusella, joka leijuu auringonsäteen varassa.”

An image from Maxar’s WorldView-3 satellite shows the Behesht-e Masoumeh cemetery in Qom, Iran, on March 1, 2020. The cemetery is preparing for the pandemic by digging two long ”trenches” of graves, each about 100 yards (90 meters) long. (Image credit: Satellite image ©2020 Maxar Technologies)




Taivaan ilossa tavataan?

Taivaan ilossa tavataan, vai tavataanko? Minut on kutsuttu rakkauden juhliin, mutta koska Herra on ollut koko ajan hyvin hiljaa, ajattelin jättää nämä bileet väliin. Haitanneeko tuo, jos jätän osallistumatta tähän maailmanloppuun? Minulla on tärkeämpääkin tekemistä, kuin kuolla koronaan.

Kunpa Jeesus pian tulisi ja loppuisi tämän maailman kärsimys

Tällaisia COVID-19-epidemian herättämiä toiveita olen viimeaikoina lukenut suomalaisilla ja ulkomaisilla keskustelupalstoilla. Monet rakkaudesta ja armosta saarnaavat haaveilevat Jeesuksen toisesta tulemisesta, armollisesta maailmanlopusta ja synnit puhtaaksi polttavasta tulesta.

Minä sanon teille rakkauden apostoleille ja tuomiopäivän trumpetisteille, että vaikka pasuunat ja vasket soisivat kuinka kauniisti, ei meillä ole mikään kiire tuonpuoleiseen. Kyllä täällä on vielä niin paljon tehtävää, nähtävää ja opittavaa, että en kiireiltäni ehdi seuraavaan ylöstempaisuun.

Älkää huolestuko. Te pääsette sinne Taivaan iloon, kun maltatte vain mielenne. Kaikki kuolevat ennemmin tai myöhemmin. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse kuolla yhdessä rykäyksessä, vai tarvitseeko? Onko Jumalalla johonkin kiire? Koitetaan nyt vain jotenkin selvitä tästä pandemiasta.

Tuomiopäivän trumpetistit ja viimeisten päivien vihaiset pasunistit voivat Taivaan ilossa pohtia elämän ja kuoleman kysymyksiä stressaamatta maahanmuutosta, seksuaalisisten vähemmistöjen sänkyleikeistä tai muistakaan Iisebelin hirvityksistä.

Aika ei ole ongelma Paratiisissa. Taivaan riemussa on kokonainen ikuisuus aikaa miettiä, miksi rajallinen elämä on niin vaikeaa ja miksi iankaikkinen elämä on paljon helpompaa.

Kun te rakkauden apostolit viimeisenä päivänä saavutte kultaisten porttien kautta taivaan riemuun ja Paratiisin poikkipolulla avaatte hihitellen raskaan vaskisen kaivonkannen, joka johtaa syvyyteen ja pimeyteen, tuohon rikinkatkuiseen sielujen viemäriin, jossa me uskottomat hereetikot ja armosta piittaamattomat paskiaiset palamme kirkkaalla ja kivuliaalla liekillä aina ja iankaikkisesti syntejämme katuen, matojen vetistämin silmin armosta unelmoiden; kun te katsotte meitä ja näette, kuinka mädäntyvä iho riippuu riekaleina yllämme niin kuin revitty vaate ja sieraimissamme kiemurtelee myrkkykäärmeitä. Silloin te tiedätte, että Jumala on armo, oikeus ja rakkaus.

Minulle on ihan okei,jos te rallattelette kuorossa ylistystä Herralle ikuisuuden Tralalaa-mikä-mikä-maassa. Ei se minua haittaa. Minä haluan jättää sen reissun kuitenkin väliin.

Mutta onko Taivaan ilon ja Isän hylkääminen oikeudenmukainen peruste grillata miua ja muita ateisteja iankaikkisesti erilaisissa tulisissa järvissä ja padoissa samalla kun hampaitani revitään hitaasti irti, raajojani sahataan tylsillä sahoilla, läskistäni tehdään saippuaa ja ihoani leikellään saksilla? Tietenkin se on oikeudenmukaista, vaikka minusta se on hieman ylimitoitettua.

Tapasin taannoin Helvetin esikartanossa viisaan eksistentialistin, joka odotti tuomiota ateismista. Hän ihmetteli syvästi abrahamilaista tulkintaa armosta ja oikeudenmukaisuudesta. Työssään ja elämässään hän oli kokenut merkittävää uskonnollista härintää. Ikuisuutta oli kaupattu hänelle lupauksilla kauneudesta ja lihaksikkaasta kuumppanista paratiisissa. No minunkin mielestäni oli hieman hassua, että hän ei tarttunut syöttiin, vaan valitsi myrkkykäärmeet sieraimiinsa. No sellaistahan tämä elämä on.

Mutta mikä kiire sillä maailmanlopulla on, jos kaikki jumalattomat ja syntiset kuitenkin palavat iankaikkisesti. Ei mitään kiirettä. Päivä tänne, vuosi tuonne ja yksi elämä on vain kärpäsen kusema ikuisuudessa. Koitetaan kestää se.

Uskossaan vahvoja ja vanhurskaita COVID-19 ei tietenkään pelota niin kuin ateisteja, koska korona on Jumalan rangaistus homoille ja syntisille, mutta aivan erityisesti homoille.

Toistan: COVID-19 on Jumalan rangaistus, koska maailmassa on liikaa homoja ja vihervasemmistolaisia puunhalaajia, sossutätejä, feministejä ja ateisteja.

Jumala ei tykkää kommareista ja vihreistä tai kikattelevien tyttöjen hallituksista. Kaikki sen tietää! Ja Jumala vihaa myös Euroopan unionia ja katolista kirkkoa. COVID-19 on rangaistus Gayroopalle. Sen tietää Putinkin.

Pelastus on yhtä lähellä kuin lähin kirkko

Nyt kyllä viimeistään kannattaa pakkautua suurin joukoin kirkkoihin, temppeleihin ja moskeijoihin rukoilemaan pelastusta. Se voi olla ainoa toivomme. Ehtoollinen on taivaallinen idea. Muistakaa kosketella toisianne ja syökää pappien kädestä.

Tavataan sitten taivaan ilossa, jossa ei maalliset murheet paljon paina. Luojan kiitos, hopeavesi tappaa homovirukset ja pelastaa, jos ei muita, niin ainakin käärmeöljyjen kauppiaat ja evankelistat!

Israelilainen rabbi Meir Mazuz on julistanut koronaviruksen Jumalan rangaistukseksi homokulkueista. Heikompia on aina helppo vainota ja syyllistää. Kuvittelin, että juutalaiset rabbit osaisivat olla osoittelematta syyttävällä sormella vähemmistöjä. Ehkä eräät eivät enää muista.

Pahinta on se, että typerät massat seuraavat evankelistoja, rabbeja ja imaameja vaikka tuleen. Nyt odotetaan vain, että Päivin ja Lauran hengenheimolaiset alkavat lietsoa suomalaisia fanaatikkoja Jumalan homovastaiseen vihaan.

Järki käteen! Virukset eivät ole Jumalan rangaistus ja COVID-19 ei ole maailmanloppu. Suomessa patavanhoillisia herännäisiä on vain kourallinen, mutta viha leviää nopeammin kuin yksikään virus. Vihan lietsojia löytyy jokaisen kriisin yhteydessä, oli kriisin syy sitten tulehtunut hammas tai kikattelevien tyttöjen hallitus. Aina joku vihaa ja heittää bensaa vihan liekkeihin.

COVID-19 ei ole vitsi tai maailmanloppu

Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua”, Xi Jinping, 28.1. Kiinan valtiollisen median mukaan

Yhdysvaltojen hallinnossa varautuminen pandemiaan on pelottavan heikolla tasolla. Trumpin hallinto lopetti vuonna 2018 asiantuntijoista koostuvan epidemioihin varautuvan erikoisryhmän rahoituksen. Tartuntatautiviraston (CDC) rahoitusta leikattiin seuraavana vuonna 80%.

Trump itse on kutsunut koronavirusepidemiaa demokraattien juoneksi ja viruksesta kertovia uutisia valeuutisiksi, joiden tarkoituksena on horjuttaa hänen valta-asemaansa. Päävastuu COVID-19-epidemiasta on Yhdysvalloissa siirretty tiedevastaiselle kristitylle, Mike Pencelle. Kädet ristiin. Nyt on hyvä aika rukoilla.

Eräät Trumpin lähipiiriin kuuluvat evankelistat julistavat blogeissaan ja vlogeissaan, että COVID-19 on Jumalan rangaistus aborteista ja homoseksistä. Joidenkin evankelistojen mukaan epidemia alkoi Kiinasta, koska Jumala vihaa kiinalaisia kommunisteja. Näiden evankelistojen mukaan amerikkalaisilla ei ole hätää, sillä Jumala suojelee kristittyjä amerikkalaisia.

Yhdysvalloissa kriisi voi kuitenkin kärjistyä vaarallisesti. Väestö on jakautunut hyvin rikkaisiin, hyvin toimentuleviin ja äärimmäisen köyhiin. Etniset ristiriidat, yhteiskunnan jakaantuminen, rikollisuus ja väkivalta ovat monin verroin suurempia ongelmia Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.

Amerikkalainen lääketieteellinen osaaminen kuuluu maailman parhaimpiin, mutta se tarjoaa palveluita vain niille, joilla on riittävän kattava vakuutus tai rahaa. Kymmenillä miljoonilla amerikkalaisilla ei ole varaa edes edullisimpiin terveydenhoitopalveluihin tai välttämättömimpiin lääkkeisiin.

Washingtonin osavaltiossa koronavirustartuntojen määrä kaksinkertaistuu kuuden päivän välein. Tällä tahdilla sairastuneiden ja sairauteen kuolevien määrä kuusitoistakertaistuu seuraavan kuukauden sisällä. Kahdessa kuukaudessa potilaiden ja kuolleiden määrä 64-kertaistuu ja kolmessa kuukaudessa tuhatkertaistuu. Nämä ovat pelottavia lukuja.

Taannoin Kiinasta palannut amerikkalaismies tunsi olonsa flunssaiseksi, joten hän hakeutui sairaalaan Miamissa koronavirustestiä varten. Kaksi viikkoa myöhemmin vakuutusyhtiö muisti miestä 3270 dollarin laskulla. Kuinka moni köyhä amerikkalainen uskaltaa edes hakeutua testeihin?

Vuosittain sadat tuhannet amerikkalaista ajautuvat henkilökohtaiseen konkurssiin sairastumisen ja kalliiden terveydenhoitomenojen seurauksena.

”A new study from academic researchers found that 66.5 percent of all bankruptcies were tied to medical issues —either because of high costs for care or time out of work. An estimated 530,000 families turn to bankruptcy each year because of medical issues and bills, the research found.”

Erään tilastollisen analyysin mukaan COVID-19 voi tappaa Yhdysvalloissa jopa 2,5 miljoonaa ihmistä tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. University College Londonin professori Mark Handley varoitti, että Italian tilanne toistuu muissakin maissa, mutta 9-14 päivän viiveellä.

”By March 1, 2020, between 1,043 and 9,484 people in the U.S. may have already been infected by the COVID-19 coronavirus, far more than the number that had been publicly reported, according to a new Cedars-Sinai study.”

21. helmikuuta Italiassa oli 3 varmistettua koronavirustapausta. Nyt sairastuneita on jo yli 10 000. Italiassa tauti tappaa päivittäin jo 100-200 henkilöä. Koko maa on asetettu karanteeniin. Tämän hirvittävän tragedian kaikkia taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä on mahdotonta arvioida.

Italian talous on horjunut jo vuosia. Entä, jos COVID-19 taittaa kamelin niskan, ja Italian talous romahtaa? Romahduksen seurannaisvaikutukset aiheuttaisivat taloudellisen tsunamin Euroopassa. Dominoefekti kaataisi monta korttitaloa.

Koronavirus on levinnyt lähes koko maailmaan.

Suomessa varautuminen on virallisten tietojen mukaan hyvällä tasolla, mutta edes johtavat lääkärit eivät oikein usko näihin väitteisiin. Edessä on pelottavan suurella todennäköisyydellä verta, hikeä, tuskaa ja vielä enemmän tuskaa. Jokainen meistä voi menettää jotain. Siihen kannattaa varautua.

EU varautuu pahimpaan ja on syytäkin


“I just talked to Giuseppe Conte [Italian prime minister] about the extraordinary situation Italy is facing & prepare the videoconference with European Council members this afternoon. Our duty is to strengthen an European Union coordinated approach. We are with all those affected by COVID-19″ . Charles Michel, President – European Council, 10 March 2020

70. päivä

Britannian terveysministeri Nadine Dorries ilmoitti sairastuneensa. Aiemmin muun muassa Ranskan kulttuuriministeri Franck Riester ja Italian demokraattipuolueen pääsihteeri Nicola Zingaretti ovat vahvistaneet saaneensa tartunnan.

Tauti on levinnyt myös Turkkiin. Tilanne on uhkaava. 3,6 miljoonan syyrialaisen pakolaisen ja horjuvan talouden vuoksi Turkin valmiudet sairastuneiden hoitoon ja koronavirusepidemian leviämisen taltuttamiseen ovat vähintäänkin puutteelliset.

Jos/ja kun koronavirus leviää pakolaisleireille, edessä on sodasta kärsineiden ja kotinsa menettäneille pakolaisille maanpäällinen helvetti. Ja me luulimme että pakolaisleirit ovat jo nyt helvetillisiä. Kuka heitä pystyy auttamaan? Luultavasti ei kukaan. Jos saisin toivoa, että jotain hyvää seuraisi tästä epidemiasta, niin toivon, että epidemia päättäisi Syyrian sisällissodan.

Italia

Väestöön suhteutettuna COVID-19-epidemia on pahimmillaan Italiassa. Päivittäin yli 100 sairastunutta menehtyy ja 1000 ihmistä sairastuu. Saksan tämänhetkinen tilanne muistuttaa tilannetta, joka Italiassa oli kaksi viikkoa sitten.

Epidemia on pakottanut Italian turvautumaan erittäin ankariin rajoituksiin. Mitään tällaista ei ole koettu rauhan aikana Euroopassa. Valitettavasti vain ankarat rajoitukset voivat estää taudin leviämisen ja pelastaa ihmishenkiä.

Lombardian tilanne on kaikkein kurjin. Lombardia on yksi Euroopan rikkaimpia alueita, joten raha ei takaa turvallisuutta. Osa sairaaloista toimii kaksinkertaisella teholla normaaliin nähden. Sairaalapaikoista, lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta on huutava pula.

Ihmisten taloudellisen hädän vuoksi asuntovelkojen lyhennyksiin ja verojen maksuun suunnitellaan lykkäyksiä. Se vaarantaa valtiontalouden ja johtaa todennäköisesti alijäämäisen budjetin kompensoimiseen uudella velalla.

Italia on EU:n neljänneksi suurin talous ja sen velkaantuminen on jo nyt yli 130 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Italian ajautuminen maksukyvyttömäksi samaan tapaan kuin Kreikka 2008,.. No en halua edes ajatella, mitä siitä seuraisi.

EU reagoi tähän kriisiin mielestäni hyvin

EU vapauttaa heti 7,5 miljardia hätärahoitusta koronaviruksen aiheuttamien talousiskujen korjaamiseen. EU-maat yhdistävät voimansa koronaviruksen torjumiseksi.

Komissio kokoaa virologeista ja muista asiantuntijoista ryhmän, joka laatii strategian viruksen leviämisen estämiseksi.

Tutkimukseen ja rokotteen kehittämiseen ohjataan 140 miljoonaa euroa. Komissio myös inventoi olemassaolevat resurssit lääke- ja hoitotarvikkeista EU:n laajuisesti, jotta tiedetään mitä on saatavilla ja mitä tarvitaan.

Euroopan unionin talous turvataan keinolla millä hyvänsä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyden lupasi, että jäsenmaat saavat tukea taloudellisesti epidemian heikentämiä yrityksiä. Kasvu- ja vakaussopimuksen annetaan joustaa.

Erityisen tärkeää on, että komissio perustaa Korona-sijoitusrahaston, johon kootaan 25 miljardia euroa. Rahastosta voidaan ohjata apua terveydenhuoltoalalle, pienille ja keskisuurille yrityksille ja työmarkkinoille.

”Puhelinkokousta johtanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi kokouksen jälkeen, että kaikkein tärkeintä on rajata virus ja huolehtia ihmisten terveydestä.

Viime viikon perjantaina terveysministerien ylimääräisessä kokouksessa kävi ilmi, että useampi jäsenmaa ei ole varautunut pandemian kaltaisen taudin torjuntaan eikä hoitoon. Myös Suomen valmiuksia on epäilty.

Lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita kuten kasvosuojia ja respiraattoreita pyritään hankkimaan komission johdolla yhteishankintoina. Yhtälailla jäsenmaat pyrkivät nyt kohti yhtenäisiä ohjeita viruksen taltuttamiseksi.”

EU:lla on nyt mahdollisuus todistaa epäilijöille, että yhteistoiminta tekee meistä vahvempia. Toivon todella näin.

Ja tsemppiä kaikille. Pysykää terveinä, ottakaa iisisti ja pitäkää läheisistä huolta. On mahdollista, että Suomi ja suuri osa maailmaa menee tulevien viikkojen aikana kiinni.

COVID-19 tulee vaikuttamaan kaikkien meidän elämään tavalla tai toisella vaikka emme sairastuisikaan…

COVID-19 on äärimmäisen vakava uhka koko maailmalle ja todennäköisesti sen seuraukset muuttavat maailmaa ja vaikuttavat elämäämme vielä vuosien päästä.

”The mortality rate of this virus is 41 in 4,000 cases, or about 1%. Doesn’t sound like a lot, right?

By way of comparison, the mortality rate of influenza A is 0.1%, hepatitis A is 0.3%, anthrax is 0.6%, smallpox is 3.0%, and Lassa fever is 1.1%.

So we’re talking about a virus with comparable mortality to smallpox and Lassa fever, that’s easily transmitted (it has an R0 of somewhere between 1.4 and 2.5, meaning each infected person can be expected to transmit it to 2–4 others). By way of comparison, the R0 of influenza is 1.4 to 1.6, and Ebola is 1.5 to 2.0. It’s as lethal as smallpox and spreads as fast as or faster than Ebola.”

Tämä oli tämmöinen näkökulma. Pyydän anteeksi sarkasmiani, mutta toivon todella, että uskonnolliset ääriajatukset eivät ohjaa tämän pandemian selvittämistä.




Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta

Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta ja se on jatkunut jo vuosikymmeniä. Moni ei vain tiedä, kuinka syvälle tämän huijauksen juuret yltävät. Vetäkää foliohatut tiukemmalle, varmistakaa turvavyöt ja pukekaa sadevaatteet päälle, koska aion huuhtoa teidät syvälle salaliittojen synkkään ja haisevaan vessanpyttyyn.

Jos luulit, että nykyinen ilmastohysteria on vihervasemmistolainen vedätys, jonka tarkoituksena on kurjistaa tavallisten ihmisen elämää kaiken kulttuurimarxistisen hapatuksen, valkoisen rodun hallitun kansanmurhan ja eurooppalaisten kulttuurien järjestelmällisen tuhoamisen ohessa, luulit väärin! Ilmastohuijaus on totta, mutta niin on ilmastonmuutoskin

 Misinformaatio ja disinformaatio

Misinformaatio on tahattomasti levitettyä virheellistä tietoa. Disinformaatio on tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa tai tiedottamista. Molemmat vääristävät maailmankuvaa ja ohjaavat ihmisten mielipiteitä toivottuun suuntaan.

Nykyään nämä kaksi virheellisen tiedon tasoa kietoutuvat iloiseksi sotkuksi, jossa hevonpaskan epäsymmetriaperiaatteen mukainen väärän tiedon korjaaminen edellyttää enemmän työtä kuin väärän tiedon levittäminen. Kenelläkään ei ole aikaa kumota kaikkea kirjoitettua ja sanottua paskaa, koska hevonpaskan määrä kasvaa lähes eksponentiaalisesti.

Ilmastohuijaus on monitasoinen disinformaatiokampanja, joka on johtanut valtavaan määrään misinformaatiota. Tämä vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla politiikan huipulta Matti Meikäläisen mielipiteisiin. Öljyteollisuus tiesi fossiilisten polttoaineiden vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen viimeistään heinäkuussa 1977, eli 11 vuotta ennen kuin julkinen keskustelu ilmaston lämpenemisestä alkoi.

Teollisuuden rahoittamista dis- ja misinformaatiokampanjoista huolimatta ilmastonmuutos on käytännössä kiistaton tieteellisiin havaintoihin, matemaattisiin laskelmiin ja pitkäaikaisiin tilastoihin perustuva fakta. Valitettavan monet meistä taviksista on omaksunut tarkoituksella tai tahattomasti levitettyä vääristeltyä tietoa ilmaston lämpenemisestä ja uskoo, että kyseessä on uusi ilmiö ja vihervasemmistolaisen median ylläpitämä poliittinen agenda.Lue tästä!

Anthropogenic Global Warming (AGW)

Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen eli AGW on teoria, joka selittää ilmakehän keskilämpötilan nousua pitkällä aikavälillä teollisuuden ja maatalouden vaikutuksesta. Jo yli vuosisadan ajan tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa, niin myös planeetan kyky sitoa lämpöä lisääntyy.

1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien lisääntynyt tieto ja tehostuneet ilmastomallit ovat vakuuttaneet useimmat ilmastotieteilijät siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ilmakehässä vaikuttaa suoraan ilmakehän lämpötilan kasvuun.

Kasvihuonekaasujen päästöjen lähde vaihtelee. Kasvihuonekaasut koostuvat kaasuseoksesta, joka sisältää lähinnä vesihöyryä, metaania, hiilidioksidia ja typpioksideja. Vaikka jotkin kasvihuonekaasujen lähteet – kuten tulivuoret – ovat luonnollisia, niiden kokonaispäästöjen määrä verrattuna teollisuuden, liikenteen, maanviljelyn ja karjatalouden tuottamiin päästöihin on merkitykseltään hyvin vähäinen.

Kasvihuonekaasut koostuvat molekyyleistä, jotka absorboivat sähkömagneettista säteilyä, kuten esimerkiksi planeetan pinnalta heijastavaa valoa, ja emittoivat säteilyn lämpönä. Näitä kaasuja ovat metaani, hiilidioksidi, vesihöyry ja typpioksidi. Vaikka vahvat kasvihuonekaasut muodostavat vain pienen osan ilmakehän kaasuseoksesta, ne ovat erittäin merkittäviä lämmönsitomiskykynsä vuoksi.

Jos meillä ei olisi luontaisesti esiintyviä kasvihuonekaasuja ilmakehässä, maapallon keskilämpötila olisi paljon alhaisempi kuin se on, eli noin -18 celsiusastetta. Maapallon 15 asteen keskilämpötila on mahdollistanut monimutkaisen elämän kehittymisen. Se on kasvihuoneilmiön ansio.

Hiilidioksiditasot ovat nousseet tasaisesti viimeisen kahden vuosisadan aikana, mikä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, metsien hakkuista ja maanviljelystä. Nykyiset pitoisuudet ovat noin 415 miljoonasosaa (ppm), kun hiilidioksiditaso esiteollisena aikana oli noin 280 ppm.

Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhden asteen viimeisen puolen vuosisadan aikana. Ennusteet maapallon keskilämpötilan tulevasta kasvusta vaihtelevat eri ilmastomalleissa ja riippuvat kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehityksestä. Hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) konservatiivisimmat arviot ennustavat 4 celsiusasteen nousun vuosisadan loppuun mennessä nykyisellä päästökehityksellä.

Ilmastohuijaus ja kuinka se toteutetaan

Exxon Mobil on rahoittanut ajatushautomoita, tutkijoita ja PR-yrityksiä kehittämään ja levittämään disinformaatiota ja kyseenalaistamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä havaintoja jo ainakin 1970-luvulta alkaen.

Nykyiset ilmastonmuutoksen epäilijät käyttävät ilmastonmuutosta vastustavia argumentteja, jotka on laadittu vuosikymmeniä sitten suurten korporaatioiden palkkalistoilla työskentelevien tutkijoiden, PR-ammattilaisten, konsulttien ja johtajien kokouksissa. Exxonin tarkoitus oli kumota tieteellinen näyttö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta (AGW). Siinä se on onnistunut pelottavan hyvin.

Monet vuosikymmeniä vanhat valheet elävät ja voivat hyvin. Öljyteollisuus käytti tuotteidensa todellisten haittojen vähättelemiseksi samoja oppeja ja menetelmiä kuin tupakkateollisuus omien tuotteidensa valkopesuun.

Savua ja peilejä

Tupakka- ja öljyteollisuus käyttivät samoja tutkijoita disinformaatiokampanjoissa, joiden tarkoituksena oli valkopestä tutkimusten esiin nostamia tuoteturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyviä epäkohtia.

Washingtonissa toimiva kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskus (CIEL) on analysoinut Kalifornian yliopistoon tallennetuttuja asiakirjoja, jotka osoittavat, että öljy- ja tupakkateollisuus ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Tästä kirjoittaa mm. Scientific American

Molemmat teollisuudenalat palkkasivat vaikutusvaltaisen suhdetoimintayhtiön (Hill & Knowlton Inc.) vastaamaan tiedottamisesta. Tupakkateollisuuteen suotuisasti suhtautunut matematiikan professori Theodor Sterling sai Philip Morrisilta 1990-luvulla yli 200 000 dollaria tupakointiin liittyvästä tutkimuksesta. Sterling työskenteli bensiinin sisältämää lyijyä koskevien tutkimuksien parissa Ethyl Corp. -nimisessä General Motors Corp:n ja Standard Oilin yhteisyrityksessä vuonna 1962.

”Vuodesta 1950 lähtien öljy- ja tupakkayritykset käyttivät paitsi samoja PR-yrityksiä ja samoja tutkimuslaitoksia, myös monia samoja tutkijoita”, CIELin presidentti Carroll Muffett totesi lausunnossaan.

”Löysimme jatkuvasti sekä PR-yrityksiä että tutkijoita, jotka olivat ensin työskennelleet öljyteollisuudelle ja siirtyneet sitten tupakkateollisuuden palvelukseen,” Muffett sanoi.

CIEL ilmoitti ClimateWirelle tupakka-asiakirjojen olemassaolosta ja on vuosien ajan tutkinut, kuinka paljon öljyteollisuus tiesi ilmastonmuutoksesta ja mitä se teki ilmastonmuutokseen liittyen.

Uusi tutkimus on osa keskustelunavausta öljy-yhtiöiden vuosikymmenien aikana laatimista ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista. Se on myös ympäristöjärjestöjen pyrkimys saada fossiilisia polttoaineita tuottavan teollisuuden yrityksiä oikeudelliseen vastuuseen vuosikymmeniä kestäneestä disinformaatio- ja valekampanjasta, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden päästöt eivät vaikuta ilmaston lämpenemiseen.

Vastaavalla tavalla tupakkateollisuus valehteli vuosikymmenten ajan, että tupakka ei aiheuta syöpää, vaikka teollisuuden omat tutkimukset osoittivat syövän ja tupakoinnin välisen yhteyden kiistattomasti.

Vuonna 2016 republikaanien Lamar Smith (edustajanhuoneen tiede-, avaruus- ja teknologia-asioiden johtaja) haastoi todistajiksi New Yorkin ja Massachusettsin syyttäjäviranomaisia sekä ympäristöjärjestöjä, jotka tutkivat, johtiko Exxon Mobil Corp. sijoittajia ja kansalaisia harhaan ​​ilmastomuutoksen uhista. Smith ja hänen kollegansa väittävät, että syyttäjät tekivät yhteistyötä ympäristönsuojelijoiden kanssa, ja että sellainen toiminta rikkoo Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä vastaan.

Toinen yhteys öljy- ja tupakkateollisuuden välillä on CIEL:n mukaan Stanford Research Institute, joka irtaannuttuaan Stanfordin yliopistosta 1970 on tunnettu nimellä SRI International. Vuonna 1946 perustettu SRI tutki teollisuuden ja liikenteen aiheuttamaa savusumua sekä ympäristön saastumista, ja sai tutkimusrahoitusta tupakka- ja öljyteollisuudelta. SRI teki myös ilmastomuutostutkimusta American Petroleum Institute -yritykselle 1960- ja 70-luvuilla.

Vuonna 1968 New York Cityssä API:lle laaditussa raportissa SRI-tutkijat Elmer Robinson ja R.C. Robbins olivat epävarmoja hiilidioksidipäästöjen ja nousevien lämpötilojen välisestä suhteesta, mutta arvelivat, että hiilidioksidi oli todennäköisin ”kasvihuoneilmiön” voimistumisen syy.

”Jos maan lämpötilat nousevat huomattavasti, voidaan odottaa joukko seurauksia, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, valtamerten lämpeneminen ja fotosynteesin lisääntyminen”, he kirjoittivat.

”Jos joko saasteiden ja hiilidioksidin pitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä pitkällä aikavälillä merkittävästi, maapallon ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot voivat olla vakavia”, Robinson sanoi.

”Jopa tällaisen tapahtuman kaukainen mahdollisuus oikeuttaa huolen”, lisäsi Robinson, joka oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka yhdisti fossiilisten polttoaineiden palamisen ilmaston lämpenemiseen.

Ilmastohuijauksen jälkipyykki

Trumpin hallinnossakin pikaisesti piipahtanut Exxon Mobilin entinen toimitusjohtaja Rex Tillerson todisti valaehtoisesti, että yhtiö tiesi vuosia. että ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen (AGW) muodosti vakavan uhan koko maailmalle.

”We knew, we knew it was a real issue,” Tillerson said. ”We knew it was a serious issue and we knew it was one that’s going to be with us now, forevermore, and it’s not something that was just suddenly going to disappear off of our concern list because it is going to be with us for certainly well beyond my lifetime.” ’We knew’: Ex oil boss says climate change ’with us forevermore’

Tutkimus vahvistaa väitteet!

Tärkein syy sille, että emme ole kansakuntina reagoineet ilmastokriisin aiheuttamaan uhkaan riittävällä vakavuudella, vaikka monikansallisella yhteistyöllä estettiin happosateiden aiheuttama tuhot ja otsonikerroksen peruuttamattomat vauriot, on se, että teollisuus rahoittaa edelleen ilmastonmuutoksen vastaista disinformaatiokampanjaa ja estää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn tähtääviä toimia. Harvardin, George Masonin ja Bristolin yliopistojen tutkijoiden julkaisema raportti havaitsi samankaltaisuuksia tupakkayritysten ja öljyteollisuuden käynnistämien disinformaatiokampanjoiden väliltä.

Kampanjoiden tarkoituksena oli johtaa suurta yleisöä harhaan ja esittää tupakka- ja öljyteollisuus positiivisessa valossa. Molempien disinformaatiokampanjoiden tavoite on ollut yhtiöiden tuottoihin vaikuttavan lainsäädännön hidastaminen. Lue tästä. Raportin laatijat korostavat disinformaatiokampanjoiden soveltaneen taktiikkaa, joissa hyödynnetään väärennettyjä asiantuntijalausuntoja, lahjottuja tutkijoita, viitataan salaliittoteorioihin ja painotetaan vain omia etuja tukevia tutkimuksia. Lue tästä.

”Two days before ExxonMobil goes to court Wednesday, facing New York state accusations the oil company misled investors about climate change, a team of researchers released a report Monday outlining the company and the broader fossil fuel industry’s decades-long campaign of deception, and its success at confusing the American public.”

Exxon tiesi ilmastonmuutoksesta lähes 40 vuotta, mutta jatkoi disinformaatiokampanjan rahoittamista

Tutkimus paljastaa, että Exxon ymmärsi ilmastonmuutoksen jo paljon ennen kuin se tuli yleiseen tietoon, mutta rahoitti väärän tiedon levittämistä miljoonilla dollareilla. Lue Scientific American-lehden artikkeli tästä.

InsideClimate News -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan Exxon tiesi ilmastomuutoksesta jo vuonna 1977, 11 vuotta ennen kuin siitä tuli julkinen aihe. Tämä tieto ei estänyt yritystä (nykyään maailman suurin öljy- ja kaasualan yritys ExxonMobil) salaamasta tietojaan vuosikymmeniksi.

Sen sijaan, että Exxon olisi tiedottanut havainnoistaan, yhtiö aloitti disinformaatiokampanjan, jota on aiheellisesti verrattu tupakkateollisuuden vastaaviin toimiin. Molempien teollisuudenalojen johtajat ymmärsivät, että julkinen tieto tuotteiden todellisista riskeistä romahduttaisi yhtiöiden tuottoa niin paljon, että yritykset päättivät taloudellisten menetysten torjumiseksi turvautua samoihin konsultteihin ja näiden laatimiin PR-strategioihin.

Asiantuntijat eivät olleet tästä kovin yllättyneitä: ”Ei ole täysin epäuskottavaa, että he eivät ymmärtäneet tekemiään havaintoja”, sanoi Naomi Oreskes, Harvardin yliopiston professori.

Mutta sen lisäksi, että Exxon ymmärsi yhtiön tutkijoiden havainnot, yhtiö oli aktiivisesti mukana fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutusten tutkimuksessa. 1970- ja 1980-luvulla Exxon palkkasi useita huippututkijoita tutkimaan empiirisesti ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Se myös käynnisti aihetta tutkivan kunnianhimoisen tutkimusohjelman ja käytti yli miljoona dollaria selvittääkseen, kuinka paljon hiilidioksidia valtameriin sitoutuu.

InsideClimate News haastatteli kahdeksan kuukautta kestäneessä tutkimuksessaan Exxonin entisiä työntekijöitä, tutkijoita ja liittovaltion virkamiehiä ja analysoivat satoja sivuja yhtiön asiakirjoja. He havaitsivat, että yhtiön tieto ilmastomuutoksesta juontaa juurensa heinäkuulta 1977, jolloin sen vanhempi tutkija James Black toimitti paljonpuhuvan viestin aiheesta. ”Ensinnäkin on olemassa yleinen tieteellinen konsensus siitä, että ihmiskunnan todennäköisin vaikutus globaaliin ilmastoon on fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuva hiilidioksidi”, Black kertoi Exxonin hallintokomitealle.

Vuotta myöhemmin Black varoitti Exxonia siitä, että hiilidioksidikaasujen kaksinkertaistaminen ilmakehässä nostaisi keskimääräisiä globaaleja lämpötiloja kahdella tai kolmella asteella – luku, joka on nykyisen tieteellisen konsensuksen mukainen. Hän jatkoi varoittaen, että ”nykyisen ajattelun mukaan ihmisen aikaikkuna on viisi – 10 vuotta ennen kuin tarve tehdä kovia päätöksiä energiastrategioiden muutoksista saavuttaa kriittisen pisteen.”


Varmaa on, että kesäkuussa 1988, kun NASA:n tutkija James Hansen kertoi kongressin kuulemisessa planeetan lämpenemisestä, Exxon pysyi julkisesti siinä kannassa, että tiede oli edelleen kiistanalaista.  Asiantuntijat ovat miltei yksimielisiä siitä, että Exxonista tuli johtava disinformaatiokampanjoiden rahoittaja. Vuoteen 1989 mennessä yhtiö osallistui mm. maailmanlaajuisen ilmastokoalition perustamiseen (Global Climate Coalition). GCC:n tehtävä oli kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta ja siten hälventää ilmaston lämpenemiseen liittyviä huolia. GCC hajosi vuonna 2001.

GCC:n lobbaus vaikutti osaltaan siihen, että Yhdysvallat ei allekirjoittanut Kioton ilmastokokouksen pöytäkirjaa vuonna 1998. Siinä laadittiin suunnitelmat kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Kiina ja Intia seurasivat Yhdysvaltojen esimerkkiä ja jättivät Kioton pöytäkirjan allekirjoittamatta.

Asiantuntijat selvittävät edelleen Exxonin disinformaatiovaikuttamisen laajuutta ja vaikutuksia ilmastopolitiikkaan. Huolestuneiden tutkijoiden liitto julkaisi InsideClimate News -sivustolle täydentävän tutkimuksen, joka tunnetaan nimellä Climate Deception Dossiers (pdf).

”Liitteenä oli muistio fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden koalitiosta, jossa ne lupaavat pohjimmiltaan aloittaa suuren viestintäponnistuksen epäilyjen synnyttämiseksi”, sanoi ammattiliiton presidentti Kenneth Kimmel. ”Siinä on jopa lainaus, jossa sanotaan: ” Voitto saavutetaan, kun keskiverto ihminen on epävarma ilmastotieteestä.

Exxonin disinformaatiokampanjoiden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei voida koskaan täysin selvittää. Aiheutettu vahinko on joka tapauksessa todella merkittävä. Koska puolet ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä on syntynyt vuoden 1988 jälkeen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien toimien aloittaminen viimeistään 1980-luvulla olisi merkittävästi rajoittanut kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvua ilmakehässä.

Greenpeace on laskenut, että Exxon on sittemmin käyttänyt yli 30 miljoonaa dollaria ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa epäilevien ajatushautomoiden rahoittamiseen ja disinformaation levittämiseen. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vahingot ovat huomattavia, minkä vuoksi he vertaavat Exxonin petosta tupakkateollisuuden valheisiin. Molemmat kylvivät epäilyksen siemenen omin keinoin, ja molemmat työskentelivät yhdessä samojen konsulttien kanssa disinformaation levittämiseen tähtäävän kommunikaatiostrategian laatimisessa. Tupakkayhtiöiden toiminta uhkasi ihmisten terveyttä, mutta öljy-yhtiöiden ahneus ja piittaamattomuus uhkaa koko planeetan terveyttä.


Videolla Exxonin tutkija myöntää, että he tiesivät fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen jo 1970-luvulla.

Demokraatit esittivät kongressille todisteita siitä, että ExxonMobil ymmärsi ilmastokriisin uhan jo 1970-luvulta alkaen ja esti tietoisesti ilmastokriisin torjumiseen tähtääviä toimia. Yksi todistajista oli Martin Hoffert, joka toimi tutkijana ja konsulttina 1980-luvulla (Exxon Research and Engineering). New Yorkin kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortezille vastatessaan Hoffert todisti, että Exxonin tutkijat ennustivat jo vuonna 1982, kuinka hiilidioksiditasot nousevat ja lämmittävät planeettaa samalla kun fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa. Videon kohdassa 6:45 Exxon myöntää rahoittaneensa disinformaatiota tuottavia ajatushautomoita.

Exxonin oma tutkija vahvistaa, että hiilidioksidipäästöt vaikuttavat globaalisti maapallon keskilämpötilan kasvuun ja varoittaa ilmaston lämpenemisen tulevista vaikutuksista. Lue liitteenä oleva asiakirja.


Tämä on ensimmäinen vertailu Exxon Mobilin sisäiseen sekä vertaisarvioituun ilmastonmuutosta käsittelevään tutkimukseen. On melko selvää, että heidän strategiansa oli sama kuin tupakkateollisuudella. Tiedon pimittäminen ja disinformaatio perustuivat taloudelliseen motiiviin. Tarkoituksena oli hidastaa erilaisia rajoitteita tuovan lainsäädännön syntyminen.

Exxon ennusti jo 1982 hyvin tarkasti mille tasolle hiilidioksidipäästöt nousevat ilmakehässä vuosien mittaan.

Yhtiön graafi osoittaa, että Exxonin tutkijat ymmärsivät ilmakehän fossiilisten polttoaineiden kulutuksen, hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan kasvun korrelaation erittäin hyvin. Exxonin tutkijat laskivat, että hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa 400-420 ppm tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä hiilidioksidin määrä ilmakehässä on 415 ppm, mikä tukee pelottavan tarkasti Exxonin ennakkoarviota.

Exxon ennakoi käsittämättömän tarkasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ja ymmärsi millaisia vaikutuksia sillä voi olla.

”Joidenkin tutkijoiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden kasvu voi aiheuttaa erittäin mittavia ympäristöhaittoja, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulamisen aiheuttaman merenpinnan kohoamisen seurauksena rannikkoseutujen lisääntyvät tulvat.”

Kiinnostavaa kyllä, hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön ja maapallon keskilämpötilan kasvun tärkeänä tekijänä on tunnettu öljyteollisuudessa 1950-luvulta alkaen.

Mutta mitä teet, jos kaikki maailman asiantuntijat ovat eri mieltä kanssasi? Tupakkateollisuuden orkestroima vuosikymmeniä vanha tekniikka on saada aikaan jatkuva debatti näennäisten asiantuntijoiden välityksellä.

Ilmastomuutos on monimutkainen, monitieteellinen tutkimuksenala, mutta monet kovaäänisimmistä ilmastonmuutoksen kieltäjistä eivät ole koskaan julkaisseet yhtään ilmastotutkimuksen liittyvää tutkimusta.

Myös Shell tiesi fossiilisten polttoaineiden päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen jo 1980-luvulla Hollantilaisen uutistoimiston paljastamat yhtiön sisäiset asiakirjat osoittavat, että myös öljyjätti Shell ymmärsi viimeistään 1980-luvulla fossiilisten polttoaineiden päästöjen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Asiakirjoista selviää, että Shell pohti vastuutaan toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi. Shellin tutkijat kehottivat yhtiötä huomioimaan varhaiset varoitusmerkit, mutta uskoivat samalla, että fossiilisten polttoaineiden ja ilmaston lämpenemisen välisen korrelaation todistaminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2000.  ”Kun huomioidaan erittäin pitkän aikavälin asteikot, olisi yhteiskunnallisesti houkuttelevaa odottaa todisteiden varmistumista, ennen kuin toimitaan”, yrityksen tutkijat kirjoittivat vuonna 1988 laatimaansa raporttiin, joka perustui vuonna 1986 tehtyihin tutkimuksiin.

”Mahdolliset vaikutukset maailmalle ovat kuitenkin niin huolestuttavia, että poliittisia vaihtoehtoja on harkittava paljon aikaisemmin. Energia-alan on pohdittava, kuinka sen tulisi tehdä oma osuutensa. ” Shell-asiantuntijoiden ryhmä sanoi myös: ”Voi olla liian myöhäistä ryhtyä tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin vaikutusten vähentämiseksi tai tilanteen vakauttamiseksi” 

Shell julkaisi väkevän AGW-elokuvan vuonna 1991

Lopuksi: Tämä tarina ei ollut tässä. Kupletin juoni jatkuu. Hiiliteollisuus on tiennyt fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmastonmuutokseen jo vuodesta 1966 alkaen. Koitan ehtiessäni jatkaa tästä mielenkiintoisesta todellisesta ilmastohuijauksesta.

Vaikka juttu noudattaa salaliittoteorian perinteistä rakennetta, se lienee totta!. Asianosaiset ovat tunnustaneet nämä asiat mm. Yhdysvaltain kongressin kuulemisissa, tarinaa tukevia yhtiön sisäisiä asiakirjoja on löydetty satoja sivuja  ja tästä ovat uutisoineet hyvin luotettavina pidetyt mediat.

Mielestäni Yhdysvaltojen hallituksessakin vierailleen Exxonin entisen toimitusjohtajan, Rex Tillersonin todistus on uskottava. Myös se, että Shell Oil tiesi fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmaston lämpenemiseen jo 1980-luvulla, on melko raskauttavaa. Shellin tekemä video vuodelta 1991 osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä tiedettiin myös öljyteollisuuden johdossa paljon ennen kuin se nousi yleiseksi huolenaiheeksi.  

https://www.climatechangecommunication.org/wp-content/uploads/2019/10/America_Misled.pdf

Exxon Knew about Climate Change Almost 40 Years Ago

Fossil Fuel Execs Lied to the Public About Climate Science for Years

Exxon: The Road Not Taken

ExxonMobil’s four decades of climate science research | ExxonMobil

https://insideclimatenews.org/si…

Exxon Confirmed Global Warming Consensus in 1982 with In-House Climate Models 

Smoke & Fumes

Shell Knew Fossil Fuels Created Climate Change Risks Back in 1980s, Internal Documents Show

Massachusetts Sues Exxon Over Climate Change, Accusing the Oil Giant of Fraud

Globally, how many warming/cooling cycles have occurred in the last 5,000 years?

 

 

 




Muistio: Äkkiväärän aikamatka historiaan

Euroopan unionia ja globalisaatiota kritisoidaan usein sillä, että asiat olivat ennen Euroopan unionia paremmin. Olivatko? Millaisia olivat kahdeksastoista ja yhdeksästoista vuosisata? Entä millainen oli kahdeskymmenes vuosisata?

Muistan 20. vuosisadan lopun, tai sirpaleita siitä. Halusin muistaa enemmän, joten rakensin kahvin, nikotiinin ja vitutuksen voimalla toimivan aikakoneen, jolla matkustin viime vuosisadalle ja vieläkin kauemmaksi tekemään havaintoja Euroopan lähihistoriasta.

Olen lukenut kirjoituksia suuresta eurooppalaisesta eksytyksestä ja paneurooppalaisesta salaliitosta, jonka tarkoituksena on valkoisen eurooppalaisen rodun hallittu kansanmurha. Lukemani asiat saivat minut suunniltani pelosta. Voisiko olla niin, että tämän vastenmielisen suunnitelman taustalla on kulttuurimarxistien inha juoni, vai vain vaihtoehtoinen hupailuun perustuva historiallinen narratiivi. Tosiasiassa minua ei niinkään pelota tällaisen salaliiton mahdollisuus, vaan se, että jotkut uskovat sen olemassaoloon.

Vaihtoehtoisen historiankirjoituksen mukaan natsiupseerit ja johtavat saksalaiset liikemiehet kohtasivat toisen maailmansodan viimeisinä päivinä Ranskassa eräässä punaisessa talossa järjestetyssä salaisessa kokouksessa ja sopivat vihervasemmistolaisen Euroopan unionin perustamisesta saksalaisten ylivallan turvaamiseksi Euroopassa.

Euroopan unionin, tuon ilmestyskirjan pedon ja Baabelin porton johtoon asetettiin sitten epädemokraattisesti kulttuurimarxistinen vakioeliitti, jonka tehtävänä on eurooppalaisten kulttuurien tuhoaminen ja Uuden Neuvostoliiton eli eurostoliiton perustaminen kansallisvaltioiden raunioille. Mutta keitä meidän pitäisi syyttää Euroopan alasajosta? Syylliset tiedetään, mutta heistä ei saa valtamedioissa puhua. Syyllisiä ovat: Illuminati, vapaamuurarit, Temppeliherrat, liskoihmiset, vihervasemmistolaiset natsit, joulupukki, neljä seitsemästä Lumikin kääpiöstä ja eräs tyyppi, jonka nimeä en uskalla edes ääneen sanoa tai kirjoittaa, koska hän on amerikanjuutalainen sijoittaja.

Päätin selvittää tämän hirveän salaliiton juurta jaksaen, sillä olinhan kehittänyt aikakoneen, joka avaa historian kaikki suljetut ovet ja salaisuudet.


Aika kultaa muistot


Kansallisromanttinen nostalgia muistaa viime vuosisadan viimeiset vuosikymmenet ihanteellisena ja työntäyteisenä ajanjaksona. Suomea rakennettiin tarmokkaasti lujan arvokonservatiivisen ja patriarkaalisen kivijalan varaan. Naiset tiesivät asemansa kirkossa ja kotona. Jos vuosisadan alussa joku hysteerikko olisi mielenhäiriössä ehdottanut naispappeutta, ihmiset olisivat kauhistellen ravistelleet vastenmielisen ajatuksen harteiltaan, mutta naurahtaneet helpottuneina ymmärtäessään, että ajatus naispappeudesta on vain absurdi vitsi. Naiset vaietkoot seurakunnassa!

Kahdennenkymmenennen vuosisadan ihmiset olivat paljon oikeamielisempiä ja eettisempiä, kuin nykyiset selkärangattomat jumalankieltäjät ja sukupuoli-identiteettinsä kanssa rimpuilevat pervot, joiden moraali on valuvaa sateenkaarihyytelöä. Kirkoissa käytiin tietenkin säännöllisesti ja säntillisesti, mitä useammin, sitä parempi, kuitenkin aina vähintään kahdesti viikossa.

On totta, että kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa homot ja seksuaalisen identiteettinsä kanssa kipuilevat hysteerikot, avionrikkojat, auervaarat, miestennielijät, miehimykset ja synnissä elävät jumalankieltäjät sekä muut yhteiskuntaa mädättävät kauhistukset, kuten seksuaalikasvatus, ehkäisy ja tasa-arvo olivat vasta orastavia aavistuksia suuren eksyttäjän pahantahtoisissa suunnitelmissa. Elämä oli oikeaa, aitoa ja hyvää elämää, jossa ei Perkeleellä ollut sijaa. Aurinko paistoi ja kultaiset kauravainiot aaltoilivat elon lämpimässä tuulenvireessä ja jokainen suomalainen nainen synnytti ainakin kaksitoista ihanaa pellavapäätä.

Elämä oli ihanaa eurooppalaisessa Eedenissä

Kahdeskymmenes vuosisata oli mahtavaa aikaa. Rikollisuutta ja terrorismia ei Suomessa vielä ollut ollenkaan, eikä kukaan koskaan raiskannut ketään, sillä naiset olivat siveellisiä ja miehet hyveellisiä ja suoraselkäisiä. Jos mies ei ollut Koskela, oli hän Rokka tai Hietanen.

Vieraita katsottiin aidosti oudosti ja kulmien alta syvästi arvostellen. Rock maistui kielletyltä hedelmältä ja perisynniltä. Mitään pelättävää ei ollut, sillä ilkeitä beduiineja eli vain Tuhannen ja yhden yön tarinoissa. Edgar Rice Burroughsin romaaneissa kuvattiin hurjia ja synkkäkulmaisia afrikkalaisia, mutta romaanit olivat fiktiota. Jos Afrikka oli olemassa, se oli mielikuvituksellinen kartta Kari Mannerlan Afrikan tähdessä. Neekereitäkään ei ollut oikeasti muualla kuin Peppi Pitkätossun maailmassa. Lapsetkin ymmärtävät, ettei Peppi Pitkätossu ollut oikea tyttö, joten oliko hänen isänsä, Efraim Pitkätossu oikeasti neekereiden kuningas? Tuskin! Jos oli, sitä eivät historiankirjat muista. Uusissa Peppi Pitkätossuissa tähän epäkohtaan on jo – Taivaan kiitos – puututtu. Nyt tiedetään, että Efraim Pitkätossu olikin Etelämeren kuningas, mikä selittää paljon.

Jossain Hyväntoivonniemen pohjoispuolella eli Tarzan, joka oli apinoiden kuningas, mutta apinoitahan elää vain eläintarhoissa. Missään tapauksessa ihminen ei ole kehittynyt apinoista. Jos olisi, apinoita ei voisi olla olemassa? Ihan oikeasti! Tämän tiesi Hietanenkin.

Anteeksi. Minulta pääsi sarkasmi ja eksyin aiheesta.  

Suomen leijonavaakuna Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa vuodelta 1583. Tämä vaakuna oli Eric O. W. Ehrströmin lähtökohtana hänen suunnitellessaan itsenäisen Suomen ensimmäistä vaakunaa.

Kotimaa oli puhdas ja neitseellisen koskematon paratiisi suuren ja isällisen Neuvostoliiton turvallisessa kainalossa. YYA piti meidät vahvoina ja varpaillaan. Eurooppa oli yhtä kaukana kuin Amerikka ja Amerikka oli Atlantin toisella puolella ihan toisessa maailmankaikkeudessa. Eurooppa oli tosi kaukana.

Ennen Keihäsmatkoja useimpien suomalaisten maailma rajoittui Tukholmaan, vaikka joidenkin merimiesten tarinoiden mukaan Tukholman takana jossakin oli paheellinen Kööpenhamina ja vielä kauempana Amsterdamin punaisten lyhtyjen alue.

Oi niitä aikoja. Maamme-laulu soi väkevästi suvessa, korottaen suomalaisen mielenmaiseman ylpeästi korkeuksiin aina sinivalkoiselle taivaalle ja korkeammallekin. Mitä sillä oli väliä, että Maamme-laulun sävel perustui saksalaistaustaisen Fredrik Paciuksen juomalauluun, tai että sanat olivat Johan Ludvig Runebergin ruotsinkielisestä runosta? Ei mitään! Ei yhtään mitään väliä.

Suomalaista kansallismielistä paloa ei sammuta sekään, että Suomen lipun värit ovat Venäjän laivaston lipusta, risti Tanskan Dannebrogista ja vaakunaleijona Ruotsista. Sattumaa sanon minä!

Suomi ei koskaan ole ottanut vaikutteita mamuilta. Eivätkä suomalaiset ole koskaan itsekään mamuilleet mihinkään.  Ei koskaan! Ruotsiin muuttaneet sadat tuhannet suomalaiset lähtivät rikastamaan ruotsalaista kulttuuria, koska ruotsalaiset eivät pärjänneet ilman suomalaisten apua, ja ruotsalaiset ovat siitä suomalaisille ikuisesti kiitollisia. Mitään mamuttelua ei ollut ennen kuin harhaiset suomalaiset päättäjät ryhtyivät Iisebeliin, tuohon Brysselin kulttuurimarxistien juonista siinneeseen Baabelin porttoon, jonka ainoana tarkoituksena on tuhota kristinuskon luja moraalinen perusta ja hävittää eurooppalaiset kansat beduiinien ja afrikkalaisten tsunamilla.

Tärkeintä on, että emme koskaan alistu globalistien valheisiin. Juokaamme Pirkan Pirkkalan vainioilla viljelemä kotimainen kahvimme puhumatta sanaakaan mistään globaaleista hapatuksista, kuten ilmastoöyhötyksestä. Meidän kahvimme tulee Pirkalta. Perkele, ei se mistään Afrikasta tai Etelä-Amerikasta tule. Lapsikin sen tietää.

Veljet ja siskot, muistakaa, että me emme ole eurooppalaisia ja venäläisiä emme halua olla, olkaamme siis mäkitupalaisia.

Eräässä lukemassani keskustelussa korostettiin, että ”historia toistaa vitsejään”. Oliko kirjoittajan tarkoitus sanoa, että historia toistaa virheitään – en tiedä. Historia todellakin toistaa vitsejään ja vaikka se on jollain tavalla huvittavaa, se on myös traagista, pelottavaa ja surullista. Nyt aistittava yhteiskunnallinen ilmapiiri muistuttaa pelottavan paljon 1930-luvun kansallismielistä ilmapiiriä ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

Aikakoneellani syöksyin ajan ja avaruuden halki kauas menneisyyteen ja kauemmaksikin

Laskin neliulotteisen aika-avaruuden koordinaatit moneen kertaan. Jokin laskuissani meni kuitenkin pahasti vikaan. Syöksyin yhdeksännentoista vuosisadan yhteiskunnallisiin myrskyihin. Se oli, kuten saatoin kaikilla aisteillani havaita, kaoottinen ja hullu vuosisata.

Yhtäällä nuorukaiset, joiden rintaa poltti kansallismielisen ylpeyden ja aatteen palo, jonottivat sotaväkeen päästäkseen tappamaan kommunisteja ja muita kansallisvaltion jumalattomia vihollisia. Toisaalla Ranskan Suuren vallankumouksen jälkimaininkien aalloilla patsastelevat politrukit paasasivat vapaudesta, veljeydestä, tasa-arvosta ja kaikesta muusta kristinuskon vastaisesta hapatuksesta, kuten uskonnonvapaudesta ja ihmisoikeuksista.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkimainingeissa Ranskan kansalliskokous asetti matemaatikoista muodostuvan komitean laatimaan uutta mittajärjestelmää, sillä aiemmin eri maissa oli noudatettu eri mittajärjestelmiä, mikä tuotti harmaita hapsia, stressiä, ärtymystä, närästystä ja suoranaista vihaa, sillä kukaan ei ymmärtänyt muiden mittajärjestelmiä. Komiteassa olivat mukana aikansa nerokkaimpiin tiedemiehiin lukeutuvat Joseph-Louis Lagrange ja Antoine Lavoisier. Vuonna 1791 Ludvig XVI vahvisti metrijärjestelmän, vain päivää ennen kuin hänet vangittiin.  

Ranskalaiset jättivät meille ainakin kaksi huimaa keksintöä: metrijärjestelmän ja giljotiinin. Jos valtionjohtajilla kerääntyi liikaa pissaa päähän, pää oli parempi erottaa muusta vartalosta giljotiinilla ja se ratkaisi kusipäisten valtionjohtajien ongelman.

Ihmisoikeuksiako? Herran tähden! Sanokaa minun sanoneen, että jokaisen pellavapään päähän on lujasti iskostettava vahva usko Herraan jo ennen pellavapään kolmatta elinvuotta. Ihmisellä ei ole oikeuksia. Vain Taivaan Isällä on oikeuksia.


Savusumujen Lontoo ja etäällä Pariisin ilot


Havahduttuani aikamatkan pyörteistä, en tiennyt missä olin. Olinko esivanhempieni Lontoossa, koska kaikki oli sumuista ja mustavalkoista? Kaduilla haisi virtsa ja halpa gini, paska ja härskiintyneet turskat, ja ilma oli sakeana tehtaiden savusumusta ja torikauppiaiden korvia särkevistä huudoista. Minua lähestyi viekkaan näköinen nuorukainen, joka ojensi ryppyisen ja noentahriman pamfletin, ja kutsui minut Kommunistisen internationaalin kokoukseen. Kieltäydyin selittämällä, että kommunismin tulevaisuus on aika kurja. Nuorukainen vihastui.Kauhistuin ja harkitsin pakenevani pikaisesti tuosta hirvittävästä painajaisesta. Sitten ajattelin, että olkoon menneeksi: tutustutaan kahdennenkymmenennen vuosisadan juuriin.

Millaisten yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ulkopoliittisten juurien varaan kahdeskymmenes vuosisata oli kasvanut? Mikä oli se mädäntynyt siemen, josta sikisi masentavan väkivaltainen 1900-luku? Muistinko kertoa, että kahdeskymmenes vuosisata oli perseestä?

Nykyisin asiat ovat paremmin. Eräs kuuluisa filosofi tiivisti asian toteamukseen, että ”elämä on elämän parasta aikaa”. Oliko se filosofi sittenkin Matti Nykänen? Ehkä.

1900-luvun juuret ovat syvällä edellisten vuosisatojen kuohuissa ja kahinoissa

Kahdennenkymmenennen vuosisadan kuohuntaa ymmärtää paremmin, jos vuosisadan juuret kaivetaan historian lietteestä ja selvitetään, mistä suuret historialliset aatevirrat saivat elinvoimansa.

Laskin aikahypyn koordinaatit Ranskan suureen vallankumoukseen. Se oli tärkeä ajanjakso Euroopan historiassa. Ilman sitä Eurooppa näyttäisi aivan toisenlaiselta. Kuljin yhä kauemmaksi päämäärästäni. Annoin ajan vuoksen tarttua minuun ja kuljettaa minua historian halki.


Vallankumouksen lapset


Ennen kuin syöksyn Pariisin maailmannäyttelyn boheemiajan absintinhuuruisiin unelmiin, muistellaan hetki Euroopan historian erästä merkittävimmistä tapahtumasarjoista: tarkoitan Ranskan suurta vallankumousta, joka käynnistyi vuonna 1789.

Ilman Ranskan suurta vallankumousta Eurooppa olisi hyvin erilainen. Monet uuden ajan ja modernin demokratian keskeisistä arvoista palautuvat vuodesta 1789 alkaneeseen eurooppalaiseen kuohuntaan. Käsitteet kuten kansanvalta, ihmisoikeudet, ranskalaiset perunat ja oikeusvaltion periaate palautuvat Ranskan suureen vallankumoukseen. Vallankumous muutti katolisen kirkon aseman täysin, sillä se menetti valtionuskonnon asemansa, ja Ranskassa hyväksyttiin ajatuksen- ja uskonvapaus. Ranskan suuren vallankumouksen ihanteet muistuttivat Yhdysvaltojen perustamiseen johtaneita arvoja.

Okei. Ranskalaiset perunat eivät kai liity Ranskan vallankumoukseen, mutta voisivat liittyä.


Vapaus, veljeys ja tasa-arvo


Me olemme vallankumouksen lapsia. Osa vallankumouksen perinnöstä elää ja on osa arkeamme. Tällaisia vallankumouksellisia suomalaistenkin elämään yhä vaikuttavia asioita ovat metrijärjestelmä, uskonnonvapaus, poliittinen jako vasemmistoon ja oikeistoon ja yleinen asevelvollisuus.

Mitä Ranskassa tapahtui? Kansalaiset olivat hyvin vihaisia kuningas Ludvig XVI:n itsevaltaiselle hallinnolle. Toisaalla valistusaate inspiroi ihmisiä. Köyhät säätyläisetkin opetettiin uskomaan, että heillä on ihmisarvo ja oikeuksia. Kuinka naurettavaa.

Porvareiden valta oli kasvanut samaa tahtia porvareiden varallisuuden kanssa, ja he olivat jo niin rikkaita, että pystyivät haastamaan jopa aristokraattien ja monarkin valta-aseman. Vallankumouksen ensimmäisinä vuosina valtiota johtivat uudistusmieliset aateliset. La Fayette ja Mirabeau. Uudistukset, kuten perustuslaillisesta monarkiasta ja feodalismista luopuminen olivat radikaaleja.

Vallankumous ei tyydyttänyt ranskalaisten aatteellista paloa. Vuonna 1792 Ranskasta tuli perustuslaillinen monarkia, mutta päätös perustuslaillisesta monarkiasta kumottiin jo 1792. Ludvig XVI ei ilmeisestikään ollut hyvä tai rakastettu kuningas. Häntä pidettiin yleisesti yksinkertaisena marionettihallitsijana, mutta todellisuudessa Ludvig saattoi tiedonjanossaan olla jopa aikaansa hieman edellä. Ludvig XVI muistetaan pienenä kuninkaana, vaikka tämä oli yli 190-senttinen. Mutta, kun Ludvig XVI mestattiin 21. tammikuuta vuonna 1793, hänestä tuli päätään lyhyempi.

Terrorin aika

Fanaattisten jakobiinien valtaannousu 1793 johti terrorin ajaksi kutsuttuun diktatuuriin, jolloin vallankumouksen vastustajia vainottiin ja tuhansia ihmisiä mestattiin giljotiinilla. Terrorin juuret eivät ole Lähi-Idässä, vaan Ranskan ensimmäisessä tasavallassa. Ranskan kielestä juontuu sana terrorismi.

Maximilien Robespierre hallitsi tasavaltaa diktaattorin ottein niin kuin tapana on, mutta hänet kukistettiin 1795. Seuraavien vuosien ajan Ranskaa johtivat direktorit. Monarkistien ja vasemmistolaisten valtaannousuyritykset tukahdutettiin. Suuri vallankumous päättyi 1799, jolloin kenraali Napoleon Bonaparte nousi valtaan sotilasvallankaappauksella. Napoleon lakkautti tasavallan ja kruunautti itsensä keisariksi vuonna 1804.

Napoleonin kukistumisen jälkeen 1814-1815 vallankumousta edeltänyt järjestys yritettiin palauttaa, mutta huonolla menestyksellä. Monet vallankumouksen vaikutuksista olivat peruuttamattomia ja vaikuttavat Euroopassa vielä tänäänkin.

Ja Voilà! Ranskan ensimmäinen tasavalta perustettiin. Aatteellisen liekin vielä korventaessa vallankumouksellisten rintaa, Ranska aloitti vallankumoussodat (1792-1802), joissa osapuolina olivat Ranskan ensimmäinen tasavalta ja ensimmäisen ja toisen liittokunnan jäsenet.


Ranskan vallankumoussodat: Ensimmäisen liittokunnan sota


Ensimmäisen liittokunnan sodassa (1792-1797) Napoleonin Italiaan tekemien sotaretkien seurauksena Lombardia liitettiin Ranskaan. Myös Alankomaat jäi Ranskan vallan alaiseksi ja siitä tehtiin Batavian tasavalta. Ranskan laajenemista vastaan solmitussa ensimmäisessä liittokunnassa olivat mukana Iso-Britannia, Itävalta, Preussi ja Espanja sekä eräitä pienempiä valtioita. Sodan taustalla vaikutti se, että elokuussa 1791 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Leopold II ja Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II antoivat Ranskan vallankumousta vastaan suunnatun Pillnizin julistuksen. Se vahvisti ranskalaisten käsitystä, että muut suurvallat uhkaavat Ranskan vallankumousta ja sen saavutuksia.

Hyökkäys Aaleniin 1796
Kuvan lähde: Wikipedia


Ranskan vallankumoussodat: Toisen liittokunnan sota


Toisen liittokunnan sota oli vuonna 1799 alkanut sota Ranskan tasavallan ja toiseen liittokuntaan kuuluvien Iso-Britannian, Itävallan, Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä. Sota päättyi vuonna 1801. Tässä sodassa liittoutuneet pärjäsivät kohtalaisesti, kunnes Venäjä irtautui liittokunnasta 1799 ja Napoleon teki sotilasvallankumouksen Ranskassa. Lunévillen rauhassa Ranska sai pitää voittamansa alueet ja sai lisäksi Toscanalta alueita sekä Itävallalta Venetsian ja osan Dalmatian rannikkoa. Ranska solmi rauhan Britannian kanssa Amiensissa maaliskuussa 1802. Rauha Euroopassa kesti tällä kertaa neljätoista kuukautta ja se päättyi, kun Britannia ja Ranska aloittivat toukokuussa 1803 sotatoimet uudestaan. Toisen liittokunnan sodassa olivat osallisina Ranska, Espanja, Tanska-Norja, Iso-Britannia, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Venäjä, Osmanien valtakunta, Sardinia, Portugali ja Napoli.


Kolmannen liittokunnan sota


Napoleon soti myös kolmatta liittokuntaa vastaan vuosina 1803-1806. Siihen kuuluivat Iso-Britannia, Itävalta, Venäjä ja Ruotsi. Sota alkoi, kun Napoleon vaati Britanniaa luovuttamaan Maltan Ranskalle. Britit eivät tietenkään voineet suostua sellaiseen, joten sota alkoi 1803.

Ranskan jouduttua vihollisten ympäröimäksi, Napoleon kokosi suuren armeijan ja hyökkäsi liittoumaa vastaan idässä. Lokakuussa 1805 käydyssä Ulmin taistelussa ranskalaiset löivät itävaltalaiset ensimmäisen kerran. Toistamiseen itävaltalaiset kärsivät tappion Austerlitzin taistelussa vain puolitoista kuukautta myöhemmin. Myös venäläiset kärsivät tappion Austerlitzissa. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka oli syntynyt frankkien valtakunnan hajoamisen jälkeen Verdunin sopimuksella (843) lakkautettiin virallisesti 1806.

Iso-Britannia voitti Ranskan ja Espanjan laivastot Trafalgarin taistelussa lokakuussa 1805. Vuonna 1806 Napoleon voitti Napolin kuningaskunnan ja järjesteli Italian hallinnon mieleisekseen.


Neljännen liittokunnan sota


Neljännen liittokunnan sodassa Ranskan keisari Napoleon soti Britanniaa, Preussia, Saksia, Ruotsia ja Venäjää vastaan 1806-1807. Preussi halusi myös sotia, joten neljättä liittokuntaa valmisteltiin. Britit olivat aivan valmiita näyttämään ranskalaisille närhen munat. Preussia motivoi Napoleonin petollinen lupaus Hannoverin antamisesta Preussille ja Reinin liiton muodostaminen.

Napoleon halusi syöstä Englannin talouden syöksyyn. Ranska pyrki pakottamaan kaikki Euroopan valtiot mannermaasulkemukseen eli kauppasaartoon Britanniaa vastaan. Napoleonin 1806 antama Berliinin päätös sisälsi vaatimuksen, että kaikki kaupankäynti ja yhteydenpito brittien kanssa on kielletty. Syksyllä 1807 Berliinin päätöstä täydennettiin Milanon päätöksillä, joiden mukaan kaikki Britannian turvalupaa käyttävät laivat otetaan sotasaaliiksi.

Napoleonin 200 000 miehen armeija ylitti Saksin rajan 8. lokakuuta 1806. Viikkoa myöhemmin Napoleonin joukot voittivat ylivoimaisesti Preussin armeijat Jenan-Auerstedtin taistelussa. Preussin linnoitukset antautuivat yksi toisensa jälkeen ja Napoleon eteni itään ja saapui Varsovaan ennen vuodenvaihdetta. Ranskan ja Venäjän joukot kävivät verisen, mutta ratkaisemattoman taistelun Eylaussa (Bagrationovsk) helmikuussa 1807. 14. kesäkuuta Napoleonin joukot saivat merkittävän voiton Friedlandissa. (Pravdinsk) ja sota ratkesi Napoleonin voittoon.  Saman vuoden heinäkuun alussa Napoleon solmi aselevon Venäjän ja Preussin kanssa Tilsitissä. Tämä vaikutti Suomeenkin.


Viidennen liittokunnan sota


Viidennen liittokunnan sodassa 1809 Ranska soti Britanniaa ja Itävaltaa vastaan. Venäjä soti Ruotsia vastaan Suomen sodassa ja Baijeri liittoutui Ranskan kanssa.

Mannermaasulkemus

Britannian pääministeri William Pitt halusi pitää maansa erossa 1789 alkaneen Ranskan suuren vallankumouksen tapahtumista, mutta kun Ranskan sotilaallinen valta kasvoi, hän alkoi rakentaa sotilasliittoja Ranskaa vastaan. Liitot rakennettiin niin, että Britannia rahoitti muiden valtioiden sotaretkiä Ranskaa vastaan.  

Tästä suivaantuneena Napoleon yritti pakottaa kaikki Euroopan valtiot Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Portugali kieltäytyi noudattamasta Napoleonin määräystä, joten Ranska ja Espanja solmivat 1807 Fontainebleaun sopimuksen, jossa maat sopivat hyökkäävänsä yhdessä Portugaliin. Ranskalainen kenraali Jean-Andoche Junot toi 20 000 ranskalaista Lissaboniin marraskuun 1807 lopussa. Portugalin kuningasperhe pakeni Rio de Janeiroon. Seurauksena oli kansannousu Portugalissa ja Espanjassa. Vapaaehtoiset perustivat ranskalaisvastaisia kapinajunttia, jotka terrorisoivat Ranskan varuskuntia ja kuljetuksia. Espanjan ja Portugalin paikalliset armeijat löivät ranskalaiset 1808 heinäkuussa ja 17 000 ranskalaista valiosotilasta antautui. Arthur Wellesley Wellington toi alueelle 35 000 brittisotilasta, jolloin alkoi suurvaltojen välinen Pyreneiden niemimaan sota, joka jatkui vuoteen 1813 asti. Pyreneiden niemimaan sodan ratkaisutaistelu käytiin 21. kesäkuuta 1813 Vitoriassa, jossa brittien, espanjalaisten ja portugalilaisten joukot löivät ranskalaiset ylivoimaisesti.
Espanjan tilanne meni ranskalaisten kannalta vähän reisille. Napoleon sai Venäjältä lupauksen pysyä puolueettomana, jos Ranska ja Itävalta joutuisivat sotaan. Lupauksen saatuaan Napoleon komensi 200 000 miehen armeijan kukistamaan Espanjaa. Sota Saksaa ja Itävaltaa vastaan näytti todennäköiseltä.

Itävalta uskoi sotamenestykseen, mutta Venäjältä ei tullut odotettua tukea ja Britannian apurahoja ei maksettu ennakkoon. Itävalta organisoi Tirolin maakunnan kansannousun keväällä 1809. Sodan ratkaisutaistelu käytiin Wagramissa, jossa ranskalaisilla oli selvä ylivoima. Sodan seurauksena Itävalta joutui luovuttamaan Länsi-Galitsian Varsovan suurherttuakunnalle, Itä-Galitsian Venäjälle, Salzburgin Baijerille sekä Istrian, Triesten, Fiumen ja Kärntenin Ranskalle.

Suomen sota

Venäjä ja Ranska solmivat rauhan Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807. Sopimuksessa Ranska antoi Venäjälle suostumuksen Suomen valtaamiseen Ruotsilta, joka oli Britannian liittolainen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen.

Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla alueen hallinto järjestettiin autonomiseksi Suomen suuriruhtinaskunnaksi.


Eurooppalaisten sodat 1800-luvulla

1803-1815 Napoleonin sodat
1804-1813 Venäjän-Persian sota
1806-1812 Venäjän-Turkin sota
1808-1809 Suomen sota
1812-1815 Vuoden 1812 sota Yhdysvaltojen ja Britannian välillä
1821-1832 Kreikan vapaussota
1826-1828 Venäjän-Persian sota
1828-1829 Venäjän-Turkin sota
1838-1842 Ensimmäinen afgaanisota Britannian ja Venäjän välillä
1839-1842 Ensimmäinen ooppiumisota Britannian ja Kiinan välillä
1848-1850 Ensimmäinen Saksan-Tanskan sota
1854-1856 Krimin sota
1856-1860 Toinen ooppiumisota (Kiina, Ranska ja Britannia)
1857-1858 Sepoykapina brittiläisiä siirtomaaherroja vastaan
1858-1862 Ranskan Indokiinan sota
1864-1866 Toinen Saksan-Tanskan sota
1864-1866 Espanjalais-eteläamerikkalainen sota
1866 Preussin-Itävallan sota
1868 Britannian hyökkäys Etiopiaan
1870-1871 Saksan-Ranskan sota
1873-1903 Acehin sota (Acehin sulttaanikunnan ja Hollannin sodat)
1877-1878 Turkin sota
1878-1880 Toinen afgaanisota (Britannian ja Venäjän välillä)
1880-1881 Ensimmäinen buurisota brittien ja Transvaalin buurien kesken
1884-1885 Kiinan-Ranskan sota
1893-1894 Ranskan-Dahomeyn sota
1895-1896 Italian-Etiopian sota
1896 Englannin-Sansibarin sota, joka kesti 38 minuuttia
1897 Kreikan-Turkin sota
1898 Espanjan-Yhdysvaltain sota
1899-1902 Boksarikapina (Kiinalaiset vastaan länsivallat)
1899-1902 Toinen buurisota brittien ja buurien välillä


Saksan toinen valtakunta


”Saksa on paska maa”. Seppo Rädyn lakoniseen kommenttiin sisältyy kaikki oleellinen. Mitä sitä selittelemään. Avataan Saksan historiaa kuitenkin vähän, ettei jää ihan paska maku suuhun.

Saksan ensimmäinen valtakunta oli Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Toinen valtakunta, eli toinen keisarikunta luotiin Preussin ja Ranskan välisen sodan jälkeen, kun Otto von Bismarck yhdisti saksalaiset valtiot. Kolmas valtakunta syntyi Kansallissosialistisen työväenpuolueen perustamana ja sitä johti Adolf Hitler. Olen kuullut kerrottavan, että Euroopan unioni on todellisuudessa Saksan neljäs valtakunta. Jos näin on, Seppo oli oikeassa.

Brandenburgin portti,
Saksa juhlistaa voittoa Ranskasta 1871.
Kuvan lähde: Wikipedia

Saksan toinen keisarikunta rakennettiin Otto von Bismarckin johdolla, kun joukko ruhtinaskuntia ja pienempiä valtioita yhdistettiin kansallisvaltioksi tammikuussa 1871.  Saksan Toinen valtakunta vaikutti Euroopassa 1871-1918 ja sen päämiehenä toimi Preussin kuningas, joka oli mahtava liittoprinssi. Kun pohjois- ja keskisaksalaiset valtiot yhdistyivät, Preussin kuninkaan virkanimitykseksi vakiintui Saksan keisari.

Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton, taukoamaton muuttuminen – Herakleitos

Ensimmäinen valtakunta (Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta) oli ollut löyhästi yhteen liittyvien ruhtinaskuntien liitto, jossa valtiovalta ei yrittänytkään esiintyä kielellisen yhtenäisyyden tai kansallistunteen vaalijana. Ensimmäinen valtakunta oli siis hyvin erilainen, kuin Toinen valtakunta, jossa paloi jo suursaksalaisuuden nationalistinen liekki.

Ranskan suuren vallankumouksen (1789) aikaan Saksa oli 350 suvereenista pikkuvaltiosta tai valtionsirpaleesta muodostuva särkynyt astia. Bismarck kirjoitti muistelmissaan: Ranskan vallankumouksen puhkeamiseen saakka Saksassa ei näkynyt merkkiäkään saksalaisen kansakunnan syntymisestä.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen Eurooppa ajautui jatkuvien sotien, konfliktien ja muuttuvien liittolaissuhteiden kurimukseen. Vainoharhaiset kruunupäät mittelivät juonikkuuttaan Euroopan ja koko maailman areenoilla. Selkään puukottaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus politiikassa ja kansainvälisissä suhteissa. 

Kun pirulliset ranskalaiset Napoleonin johdolla riistivät Preussilta yli puolet Preussin alueesta 1807 solmitussa Tilsitin sopimuksessa, saksalaisilla keitti raskaasti yli. Ranska ja Venäjä liittoutuivat Tilsitin rauhassa. Tämä katkeroitti syvästi saksalaisia ja sytytti kansallismielisyyden liekin saksalaisten sydämissä. Niinpä Ranskaa kohtaan tunnetusta vihasta tuli saksalaisia yhdistävän identiteetin väkevä perusta. Meikäläisittäin tämä oli myös äärimmäisen kiinnostavaa aikaa.

Tilsitin rauhassa Napoleon toivoi, että Venäjä painostaa Ruotsin kauppapakotteisiin Britanniaa vastaan ja tarvittaessa valloittaa Ruotsilta Suomen eli Ruotsin Östlandetin. Ruotsi ei suostunut tällaiseen uhitteluun, koska Britannia oli Ruotsin liittolainen. Tämä oli hyvin hämmentävää aikaa, sillä ruotsalaiset vihasivat ranskalaisia, ranskalaiset venäläisiä ja venäläiset ja tanskalaiset ruotsalaisia. Ruotsin Kustaa IV Aadolf vihasi Napoleonia niin paljon, että piti tätä Ilmestyskirjan petona.

Suomen sodassa Ruotsi menetti itäiset lääninsä (Suomen) Venäjälle ja Kustaa IV Aadolfin oli luovuttava kruunusta. Ruotsin hallitsijaksi nousi ranskalaissyntyinen Napoleonin marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte, josta alkaa nykyisten Ruotsin kuninkaallisten suku. Jotta asiat eivät olisi liian helppoja, Bernadottesta tuli Ruotsin kuningas Kaarle XIV Juhana ja Norjan kuningas Kaarle III Juhana. Oikeasti. Euroopan historia on kertomus harhaisten ja mielipuolisten kruunupäiden valtakamppailusta.

Venäjällä ei ollut ennen sotaa erityistä mielenkiintoa Suomen sivistymättömien soiden valloittamiseen, mutta Suomen sodan alettua Venäjällä oivallettiin Suomen strateginen merkitys Itämeren merenkululle Pietarin puolustukselle. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että vain muutamia vuosia myöhemmin Venäjä, Ruotsi ja Preussi sotivat liittolaisina Ranskaa ja Napoleonia vastaan.


Taustaa


Napoleonin Venäjän sotaretki oli päättynyt tappioon. Leipzigin taistelu (kansojen taistelu) sinetöi käytännössä Napoleonin kohtalon. Taistelu alkoi, kun Napoleon hyökkäsi Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan joukkoja vastaan, mutta nämä väistivät taistelun, jolloin Napoleon jäi kolmen vihollisarmeijan osittain saartamaksi ja joutui perääntymään kohti Leipzigin kaupunkia. Leipzigin taisteluun osallistuivat liittoutuneet (Preussi, Venäjä ja Ruotsi) ja Ranska. Napoleonilla oli 177 000 miestä, joista 38 000 kaatui ja 30 000 jäi vangiksi. Liittoutuneilla oli 257 000 sotilasta ja 110 000 miehen vahvuiset lisäjoukot. Liittoutuneet kärsivät 52 000 miehen tappiot. Leipzigissä 2000 tykkiä sylki tulta ja kuolemaa. Liittoutuneiden voitto Leipzigissä antoi näille etulyöntiaseman taistelussa Ranskasta.

Saksalainen nationalismi sai Leipzigin taistelun myötävaikutuksella lisää vettä myllyynsä. Kymmenen vuoden ranskalainen nöyryytys oli herättänyt ajatuksen Saksan yhtenäistymisestä.


Realpolitik


Preussin rautakansleri Otto von Bismarck ajoi Saksan yhdentymistä tavoitteenaan Preussin kuningaskunnan johtama konservatiivinen Saksan valtio. Vuonna 1864 Bismarck liittoutui Itävallan kanssa ja kukisti Tanskan lyhyessä sodassa, jossa Preussin kuningaskunta valloitti Scheswig-holsteinin. Pari vuotta myöhemmin (1866) rautakansleri löi Italian avustuksella Itävallan Königgrätzin taistelussa. Näin Bismarck sai sidottua pohjoisia pikkuvaltioita Preussin kuningaskuntaan.

Ranskan ja Preussin erimielisyydet Espanjan kruununperijästä johtivat Preussin ja Ranskan sotaan (1870-1871). Ranskan sotahaluja selittää pyrkimys säilyttää ranskalaisten valta-asema Euroopassa ja pelko Saksan yhdistymistä. Karl Marx vastusti kiivaasti Ranskan ja Preussin välistä sotaa ja puhui maiden proletariaatin välisen rauhan puolesta pamfleteissa ja lehtikirjoituksissa.

»Poliittinen kunnianhimo uhkaa taas maailman rauhaa tekosyynään Euroopan tasapaino ja kansalliskunnia. Ranskan, Saksan ja Espanjan työläiset! Yhdistäkäämme äänemme yhteiseksi sodanvastaiseksi paheksumuksen huudoksi! Sota, jota käydään valta-asemasta tai jonkin hallitsijasuvun etujen vuoksi, ei voi olla työläisten silmissä muuta kuin rikollista hulluutta. Me, jotka tarvitsemme rauhaa, työtä ja vapautta, esitämme jyrkän vastalauseemme niiden sotahuutoja vastaan, jotka ostavat itsensä vapaaksi veriverosta ja pitävät yleistä onnettomuutta vain uusien Keinottelujen lähteenä! Saksalaiset veljet! Eripuraisuutemme johtaisi vain hirmuvallan täydelliseen riemuvoittoon Reinin kummallakin puolella… Kaikkien maiden työläiset! Millaisia tuloksia koituneekaan tällä hetkellä yhteisistä ponnistuksistamme, niin me, Kansainvälisen työväenliiton jäsenet, joille ei ole olemassa mitään eri valtakuntien rajoja, me lähetämme teille lujan solidaarisuuden vakuudeksi Ranskan työläisten hyvät toivotukset ja tervehdykset.» – Karl Marx

Ranskan julistettua sodan, preussilaiset ja eteläsaksalaiset joukot miehittivät Ranskan 1870. Ranskan armeija antautui, Napoleon II vangittiin ja Ranskan toinen keisarikunta romahti. Frankfurtin rauhassa Ranska luovutti Elsassin ja Lothringenin saksankielisen osan saksalaisille. Ranskalaiset pahoittivat alueluovutuksista mielensä. Tämä sota sinetöi Saksan yhdistymisen preussilaisjohtoiseksi Saksan keisarikunnaksi, jonka valtaistuimelle nousi Vilhelm I. Kruunaamisella haluttiin hieroa suolaa ranskalaisten loukattuun itsetuntoon, sillä Vilhelm I kruunattiin keisariksi Versailles’n palatsissa.

Ranskan ja Preussin välisen sodan jälkeen Napoleon III luopui vallasta. Ranskaan syntyi kolmas tasavalta, mutta ranskalaisessa yhteiskunnassa myrskysi. Kolmannen tasavallan vastustajaksi nousi Pariisin kommuuni, jonka lyhyt ja kaoottinen historia ei ole erityisen mairitteleva, mutta Pariisin kommuuni toimi esikuvana myöhemmille vallankumouksille.

Saksalainen keisarikunta saavutti nopeasti vahvan aseman muiden eurooppalaisten suurvaltojen rinnalla. 1888 Saksan valtaistuimelle noussut Vilhelm II oli militaristinen ja laajentumishaluinen keisari.


Belle Époque – kaunis aika


Belle Époque eli kaunis aika viittaa ensimmäistä maailmansotaa edeltäneeseen aikaan (1890-1914). Käsite vakiintui vasta maailmansodan jälkeen, sillä harvat ihmiset näkevät oman aikansa kauneutta ennen, kuin jokin kriisi paljastaa todellisuuden synkemmät kasvot kaikessa kauheudessaan.

Minä tutustuin Pariisin, joka näytti yhtäältä tutulta ja toisaalta vieraalta. Arvasin, että vieraudentunteeseen vaikutti se, että ruuhkia ja autoja on vähemmän. Haahuilin maailmannäyttelyyn monenkirjavassa väkijoukossa, joista kenelläkään ei ollut jalassaan Adidaksia. Vehreissä puistoissa, aurinkoisilla bulevardeilla ja iloisen puheensorinan täyttämissä kahviloissa tuntui raudanluja usko tieteeseen, teknologiaan ja tulevaisuuteen. Kaupungin yllä, korkealla Montmartrella Sacre-Coeur katseli hohtavan valkeana päämäärätöntä vaellustani, mutta minua basilika ei kutsunut. Kirkon kellojen sijaan kuulin hiljattain valmistuneen rohkean Boulevard de Clichyllä sijaitsevan kabareen kutsun. Moulin Rouge oli boheemielämän keskus ja aikamatkaajana tunsin oloni todella boheemiksi. Rohkeissa kabaree-esityksissä siemailin absinttia ja kummastelin ympärilläni viihtyviä vihreitä keijuja. Taisin jossain vaiheessa päästää irti, jolloin Fredéric Chopin nimisen emigrantin pianosävelmä kuljetti minut juopuneen uneen tai toiseen maailmaan.

 Kauniin ajan henki täytti kaikki aistini riemulla ja rakkaudella. Aikakauden mahtavin rakennus, Gustave Eiffelin rakennuttama torni avattiin yleisölle Champ de Mars -nimisellä puistoalueella Seinen etelärannalla vuoden 1889 maailmannäyttelyssä. Eiffelin torni oli suorastaan ihmeellinen. Se osoitti teknologisen ja tieteellisen maailmankuvan ylivertaisuuden.

Eksymiseni tähän aikaan sivusi hiuksenhienosti Saksan syntyä, sillä kaunis aika alkoi, kun Ranskan ja Preussin välisen sodan (1871) jälkeen Euroopan historiassa koettiin poikkeuksellisen rauhallinen ajanjakso. Euroopassa ja Yhdysvalloissa vallitsi vahva positivismi, eli usko luonnontieteisiin ja tieteelliseen metodiin.

Ihmisten elämänlaatua parantava teknologia kehittyi Euroopassa ja Yhdysvalloissa nopeasti yhdeksännentoista ja kahdennenkymmenennen vuosisadan vaihteessa. Valokuvaus johti elokuvaan, velocipedistä kehitettiin polkupyörä, pienet ja kevyet moottorit mahdollistivat moottoripyörät, autot ja lentokoneet. Lääketieteellinen kehitys otti jättiharppauksia, lapsikuolleisuus laski ja ihmisten odotettavissa oleva elinikä lähti jyrkkään nousuun. Elämässä oli samanlaista viatonta ja värikästä kauneutta kuin ranskalaisten impressionistien maalauksissa.

Belle Époquen kulttuurivaikutus Suomessa

Kauniin ajan kulttuurivaikutukset eivät rajoittuneet Eurooppaan. Pariisi ja Ranska yleisemminkin olivat suomalaistaiteilijoiden suosiossa vuosisadan molemmin puolin. Belle Époquen optimismi ja usko tieteen ja teknologian mahtiin vaikuttivat monin tavoin suomalaisen kulttuuri-identiteetin syntymään. Suomalaisen taiteen kultakausi ei olisi ollut mahdollinen ilman niitä vaikutteita, joita Pariisissa opiskelleet ja työskennelleet Akseli Gallen-Kallela, Adolf von Becker, Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck ja Magnus Enckell toivat Pariisin tuliaisina.

Mutta minkälaisesta palapelin osista kuohuva, väkivaltainen ja kehityksentäyteinen kahdeskymmenes vuosisata rakentui? Peilataan Belle Époquen alkua edeltäneisiin ja sitä seuranneisiin vuosiin.


Kaikki kaunis päättyy aikanaan


Kaunis aika ja usko teknologiseen kaikkivoipaisuuteen päättyi symbolisesti Titanicin uppoamiseen 1912 ja konkreettisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen 1914. Aikakauden teknologinen kehitys oli sittenkin johtanut vain tehokkaampiin tapoihin tappaa ja tuhota.

Belle Époquen loppuaikoja kuvaa määritelmä Fin de siècle – vuosisadan loppu. Sodan jyly, vaimojen itku ja veriset vaatteet siinsivät uhkakuvina Euroopan taivaanrannassa. Sarajevo, Verdun, Somme ja Gallipoli ovat nimiä, jotka piirtyivät syvälle eurooppalaiseen kollektiiviseen muistiin.

Belle Époque oli ollut myös innovaatioiden, teollistumisen, toiveikkuuden, demokratian voittokulun ja naisten vapautumisen aikakausi. Ehkäpä juuri suvaitsevaisuus, ihmisoikeudet, vapaus, rauhanaate ja demokratia olivat kulttuurimarxistien ja paneurooppalaisten rappareiden laastia Euroopan unionin perustaa muurattaessa.


Euroopan siirtomaavallat ja USA


1800-luvun lopulla eurooppalaiset suurvallat hallitsivat 70 prosenttia koko maapallosta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Eurooppa hallitsi jo 85 prosenttia koko maailmasta. Valkoinen (eurooppalainen) ylivalta oli vallitseva tosiasia.

Vastasyntyneen Saksan keisarikunnan mahdollisuudet saada siirtomaita olivat heikot, sillä suuri osa maailmaa oli jo jaettu muiden eurooppalaisten suurvaltojen ja Yhdysvaltojen kesken. Saksan laajentumishaluisen keisari Vilhelmin oli siis katsottava lähelle nähdäkseen kauas.

Siirtomaavallat

Suurin ja ylivertainen vertaistensa joukossa, oli Brittiläinen imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut. Alun alkaen valtakunta, jossa urinko ei koskaan laske – viittasi Espanjaan, joka sekin oli eurooppalaisena suurvaltana hallinnut suurta osaa koko maailmasta, mutta Espanjan aurinko oli jo laskemassa.

Brittiläinen imperiumi alkoi syntyä 1600-luvulla ja suurimmillaan se oli 1900-luvun vaihteessa, jolloin siihen kuului neljäsosa ihmiskunnasta. Kuningattaren jalokivi oli Intia. Brittiläinen imperiumi ryösti aiemmin rikkaan Intian rutiköyhäksi aiheuttaen ainakin kaksi miljoonia kuolonuhreja vaatinutta nälänhätää. Olen nähnyt jossain laskelman, jonka mukaan Brittiläinen imperiumi on suoraan ja välillisesti surmannut kaikista historiallisista valtakunnista eniten ihmisiä mukaan lukien Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto. En kuitenkaan löytänyt laskelmaa tähän.

Siirtomaiden asukkaiden alistaminen Afrikassa ja Aasiassa oli enemmän sääntö kuin poikkeus: Eurooppalaiset siirtomaaherrat pitivät kaikkia muita kansoja itseään alempiarvoisina.

Vuosisadan vaihteessa Yhdysvallat oli lyönyt Espanjan Yhdysvaltojen ja Espanjan välisessä sodassa ja vienyt Espanjalta siirtomaita. Theodore ”Teddy” Roosevelt pyrki aktiivisesti vahvistamaan Yhdysvaltoja. Se toinen merkittävä Roosevelt oli Franklin Delano Roosevelt vähän myöhemmin toisen maailmansodan aikaan.


Japani, Venäjä ja Kiina

Japani oli ollut suljettu ja eristäytynyt valtakunta 1500 vuoden ajan. Ulkomaille matkustaminen oli kuolemantuomion uhalla kielletty. Kun kommodori Matthew Perry saapui Japaniin 1853, USA ja Japani laativat ystävyyssopimuksen (Kanagawan sopimus). Yhteys Yhdysvaltoihin avasi japanilaisten silmät ja he ymmärsivät, kuinka teknologisesti jälkeenjääneitä he olivat eristäytymisen vuoksi.

Japani modernisoitiin nopeasti Meiji-restauraatiossa, jossa Tokugawa-shogunaatin feodaalijärjestelmästä luovuttiin. Japanin uudistumisessa vaikutteita haettiin imperialismista ja samuraiden bushido-etiikasta. Ensimmäisessä Japanin ja Kiinan sodassa (1894-1895 Japani valloitti Kiinalta Korean. Vuoteen 1910 mennessä Japanista oli jo tullut alueellinen sotilasvalta ja se oli valloittanut myös Formosan (Taiwan) Kiinalta.

Venäjä oli tunnetusti valloittanut nykyisen Suomen Ruotsin kuningaskunnalta 1809 osana Venäjän ja Ranskan Britanniaa vastaan käymää sotaa. Venäjä laajeni myös itään, Keski-Aasaan ja aina Tyynenmeren rannoille asti. 1900-luvun alun tärkeimmät eurooppalaiset suurvallat olivat Britannia, Ranska, saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä.

Atlantin toisella puolen Yhdysvallat oli kasvanut hyvin voimakkaaksi ja Japanista oli kasvamassa Tyynenmeren suurvalta. Entinen suurvalta Kiina menetti 1900-luvulle tultaessa vaikutusvaltaa ja alueita yhtäältä eurooppalaisille suurvalloille ja toisaalta Japanille. 1900-luvun vaihteessa puhjenneessa boksarikapinassa kiinalaiset yrittivät päästä eroon ulkomaalaisista, mutta lopulta länsimaiset joukot kukistivat boksarikapinalliset, mikä johti Pekingin ryöstelyyn ja kiinan suurempaan nöyryyttämiseen.

Venäjän ja Japanin sodasta Venäjän vallankumoukseen

Venäjä ja Japani ajautuivat sotaan 1904. Japani saavutti merkittäviä voittoja Venäjän laivastoa vastaan, mutta maasota Mantšuriassa juuttui veriseen ja pysähtyneeseen asemasotaan. Sota ratkesi japanilaisten eduksi Mukadenin ja Tsushiman taisteluissa. Sodan seurauksena luonnonvaroiltaan rikas Mantšuria siirtyi Japanin vaikutuspiiriin. Japani oli ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa, joka oli kukistanut sodassa eurooppalaisen suurvallan. Tämä nosti japanilaisten itsetuntoa ja kansallista identiteettiä. Japani näki itsensä suurvaltana ja aasialaisen nationalismin ja itsemääräämisoikeuden palauttamisen johtajana.

Sota ajoi Japanin taloudellisen perikadon partaalle, mutta Venäjälle sodan seuraukset olivat suorastaan katastrofaaliset. Olot olivat äärimmäisen kurjat, elintaso surkea ja köyhiä paljon. Vladimir Lenin johti vuonna 1903 perustettua sosiaalidemokraattista puoluetta. Pietarissa alkoi lakkoilu, jossa vaadittiin työläisille 8 tunnin työpäivää, työolojen parantamista, naisten palkkauksen parantamista ja edistyksellisempää demokratiaa.  

22.1.1905 noin 200 000 mielenosoittajaa kokoontui Talvipalatsin eteen ja esitti Nikolai II:lle vaatimuksen kansanvallan lisäämisestä. Paikalle tulleet armeijan joukot avasivat tulen kohti mielenosoittajia. Tästä Verisunnuntaista alkoivat laajat levottomuudet Venäjällä. Näihin levottomuuksiin kuului Sergei Eisensteinin elokuvan kuuluisaksi tekemä kapina panssarilaiva Potemkinilla.

Lokakuun manifesti

Levottomuuksien myötä Nikolai II antoi lokakuun manifestin, jossa lupasi toimia kansalaisoikeuksien parantamiseksi ja perustuslain laatimiseksi. Tilanteen rauhoituttua Nikolai II perui manifestin. Lenin kutsui myöhemmin arviolta 15 000 uhria vaatineita levottomuuksia Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen kenraaliharjoitukseksi.

Marxin ja Engelsin kommunistinen manifesti oli ilmestynyt jo 1848, mutta vasta 1900-luvun alussa sosialismi alkoi saada poliittista painoarvoa etenkin Venäjällä. Suomessa työväenpuolue perustettiin 1899 ja Britanniassa 1900.

1901 jaettiin ensimmäinen Nobelin tiedepalkinto. Guglielmo Marconi lähetti langattomalla lennättimellä ensimmäisen viestin Atlantin yli samana vuonna. Marconin langaton lennätin ja radio mullistivat tiedonsiirron. Sähkökäyttöinen pölynimuri keksittiin 1908. Puhelin yleistyi 1910-luvulla. Wrightin veljesten lentokone lensi ensimmäisen kerran 1903. Fordin T-mallin sarjatuotanto mullisti autoilun ja liukuhihnaan perustuvan massatuotannon. Muovi kehitettiin 1907. Albert Einsteinin suhteellisuusteoria mullisti fysiikan 1905.

1900-luvun alussa naisten emansipaatio, tasa-arvo ja äänioikeus etenivät suurin harppauksin. Uudessa-Seelannissa naiset saivat äänioikeuden 1893. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 1906.

Emansipaatio, joka alkuaan tarkoitti täysi-ikäisen pojan vapautumista isänsä valvonnasta, liittyy nykyisin ensisijaisesti naisten vapautumiseen patriarkaatin ylivallasta. Valistus, Englannin teollistuminen ja Ranskan suuri vallankumous ovat tapahtumia, jotka ovat avanneet ovia eri väestöryhmien poliittiselle ja sosiaaliselle emansipaatiolle. Siinä mielessä ne ovat keskeisiä rajapyykkejä myös modernin eurooppalaisen individualismin, tiederationalismin ja edistysoptimismin synnyssä. Myös naisemansipaatiolla on juurensa tässä samassa historiallisessa kehityksessä.

En halua väheksyä 1900-luvun teknologisia ja sosiaalisia saavutuksia, mutta mielestäni 1900-luku oli ihan perseestä. Ihmisen kyky murhata kanssaihmisiä mitä julmimmilla ja kustannustehokkaimmilla tavoilla saavutti tason, jota voi kutsua saatanalliseksi. Tietenkin teilatut saattoivat kitua päivä ja hollantilaisten seivästämät jopa viikon, mutta Nanjing, Dresden, kansanmurhat, Hiroshima jne.

1900-luvulla kehitetyt ydinaseet ylittävät kaiken järjen. Se, että kourallinen ihmisiä voi päättää koko ihmiskunnan kohtalosta on käsittämättömän pelottavaa ja mielenvikaista. 1900-luvulla ihmisten tappaminen ei enää ihmisille riittänyt, vaan koko vitun planeettaa alettiin järjestelmällisesti kiduttaa hengiltä. Joku ehkä toteaa: Älä ole naiivi. Kuinka turvaisimme hyvinvointimme ilman teollisuutta? En ole naiivi! Olen Puutarhatonttu Äkkiväärä ja puutarhatontuksikin tavattoman ärsyyntynyt. Hyvinvointi on yhdentekevää sitten, kun siihen on varaa vain rikkaimmalla prosentilla. Ai niin! Mehän ollaan siinä rikkaimmassa prosentissa. Kun valtameret kuolevat ja kuivuus lisääntyy, meille käy niin kuin Atlantiksen asukkaille Platonin esimerkin mukaan.


Ensimmäinen maailmansota


1910-luvulla Euroopan suurvaltojen suhteet olivat äärimäisen jännittyneet ja kireät. Kilpailu siirtomaista oli armotonta ja kun valloittamattomat alueet alkoivat loppua, siirtomaavallat alkoivat havitella toistensa siirtomaita. Seurauksena oli asevarustelukilpa, jota sotateknologiset innovaatiot ja sarjatuotanto tehostivat. Tasapainon säilyttämiseksi solmittiin useita sotilasliittoja. Sotilasliittojen seurauksena yhden maan ajautuminen sotaan johti dominoefektiin, jossa konflikti laajeni nopeasti koko Eurooppaan.

Eurooppa 1914
Kuvan lähde: Wikipedia

1911 käytiin Italian-Turkin sota, jossa Italia valloitti osmanien (Turkin) valtakunnalta Libyan. Balkanin sodat 1912 ja 1913 kutistivat entisestään osmanien vaikutusvaltaa. Serbian laajentuminen Balkanilla horjutti Itävalta-Unkarin asemaa ja lisäsi jännitteitä näiden välillä.

Balkanin kriisi eskaloitui 1914, kun serbinationalisti Gavrilo Princip murhasi 28.6.1914 Sarajevossa arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison Sophien. Gavrilo Princip kuului separatistiseen Nuori Bosnia järjestöön, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta.

Princip oli pyrkinyt Serbian armeijaan, mutta sen sijaan hänet pestattiin Serbian salaisen palvelun perustamaan terrorismiryhmä Mustaan käteen (virallisesti Yhdistyminen tai kuolema). Frans Ferdinandin murhaan koulutettiin kolme tuberkuloosin vuoksi kuolemansairasta nuorta miestä, joista jokainen sai pistoolin, kaksi pommia ja syanidikapselin. Serbian pääministeri Nikola Pasic yritti estää murhasuunnitelman toteuttamisen vaatimalla miesten pidättämistä Serbian rajalla, mutta pidätysmääräystä ei noudatettu ja salamurhaajat pääsivät helposti Sarajevoon. Ensimmäinen murhayritys pommilla epäonnistui, mutta Gavrilo Princip näki sattumalta arkkiherttuan ja tämän vaimon myöhemmin ja ampui heitä tappavasti kymmenen askeleen päästä.

Serbia pyrki ikävästä insidenssistä huolimatta välttämään sodan Itävalta-Unkarin kanssa, mutta Itävalta-Unkari valmistautui jo sotaan. Venäjä oli luvannut suojella Serbiaa, joten Venäjällä määrättiin liikekannallepano sen jälkeen, kun Itävalta-Unkari oli aloittanut valmistautumisen sotaan. Saksa puolestaan lupasi suojella Itävalta-Unkaria. Venäjän liittolaisena Ranska aloitti myös valmistautumisen sotaan.

1. elokuuta Saksa julisti sodan Venäjälle ja kaksi päivää myöhemmin Ranskalle. Kun Saksa loukkasi Belgian itsenäisyyttä, Britannia riensi belgialaisten ja muiden Saksan vihollisten avuksi. Muutamassa päivässä sota eskaloitui koko Euroopan laajuiseksi. Vuotta myöhemmin Italia liittyi Venäjän ja Ranskan puolelle, Turkki ja Bulgaria Saksan ja Itävalta-Unkarin rinnalle.

Länsirintamalla Saksa hyökkäsi Belgian kautta Ranskaan. Pian rintama pysähtyi veriseksi asemasodaksi. Sommen taistelussa 1916 ympärysvaltojen muutaman kilometrin eteneminen aiheutti taistelun molemmille osapuolille yli 600 000 miehen tappiot. Itärintamalla Venäjä oli aluksi voitokas. Melko nopeasti keskusvallat käänsivät Itärintamalla taistelun suunnan. Venäjän armeijan huolto petti, armeijan taistelutahto oli matalalla. Äiti-Venäjällä tyytymättömyys hallitukseen ja yleinen väsymys sotaan vaikuttivat keisarillisen järjestelmän kaatamiseen. Leninin johtamat bolsevikit nousivat valtaan vuoden 1917 lopulla. Tsaari teloitettiin ja Venäjä vetäytyi ensimmäisestä maailmansodasta.

Ennen Yhdysvaltojen liittymistä sotaan Saksa aloitti massiivisen hyökkäyksen Länsirintamalla ympärysvaltoja vastaan ja eteni vahvasti muutaman kuukauden. Saksan alkumenestystä vauhditti sen, että Saksa pystyi tuomaan joukkoja Itärintamalta Länsirintamalle Venäjän vetäydyttyä sodasta.

 1918 ympärysvallat aloittivat vastahyökkäyksen amerikkalaisten joukkojen tukemana. Tappiot olivat kovia ja saksalaisten moraali romahti. Saksalaisten liittolaiset pyrkivät sodasta eroon, joten Saksa jäi vähitellen yksin. Saksa taipui rauhaan 11.11.1918 kello 11.

Ensimmäisen maailmansodan aikana mobilisoitiin yhteensä 65 miljoonaa sotilasta, joista kuoli noin 8 miljoonaa ja haavoittui 21 miljoonaa. Myös siviilitappiot olivat aiempia sotia paljon järkyttävämmät; noin 6,6 miljoonaa siviiliä kuoli ensisijaisesti Turkissa ja Venäjällä. Turkin suuriin siviilitappioihin johti armenialaisten kansanmurha.


Ensimmäisen maailmansodan seuraukset


Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjällä oli tapahtunut vallankumous, jossa keisarinvalta loppui. Itävalta-Unkari ja Saksan keisarikunta hajosivat. Ensimmäinen maailmansota oli myös turkkilaisten osmanien valtakunnan loppu. Sodan seurauksena syntyi uusia valtioita, kuten Suomi, Viro, Latvia ja Liettua, Itävalta, Unkari, Tshekkoslovakia ja Jugoslavia.  

Saksa kantoi ensimmäisestä maailmansodasta suurimman vastuun. Saksalainen keisarikunta pistettiin täysin lihoiksi. Siirtomaat siirtyivät ympärysvalloille, sotajoukkojen kokoa rajoitettiin ja Saksan maksettaviksi tulivat massiiviset sotakorvaukset. Tämä katkeroitti monia saksalaisia, erityisesti saksanitävaltalaista nuorukaista nimeltään Adolf Hitler.

Turkki kävi sodan Kreikkaa vastaan 1920-1922 saadakseen takaisin menettämiään alueita. Neuvosto-Venäjä lähti viemään vallankumouksen ilosanomaa Baltian maihin. Suomessa käytiin väkilukuun suhteutettuna Euroopan toiseksi verisin sisällissota punaisten ja valkoisten välillä 1918-1919.

Vuodesta 1918 lähtien Venäjällä käytiin sisällissotaa bolsevikkien ja heitä vastustaneiden vastavallankumouksellisten välillä Miljoona ihmishenkeä vaatinut sisällissota päättyi 1920. Meikäläiset kävivät välttämättömiä heimosotia Venäjällä ja Baltiassa, mikä saattoi ärsyttää venäläisiä.

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Saksasta tuli tasavalta (Weimarin tasavalta). Saksassakin käytiin sisäisiä taisteluja, jossa olivat vastakkain vasemmistolaiset spartakistikapinalliset ja oikeistolaiset sotilaista koostuneet vapaajoukot (freikorps). Saksa pysyi jotenkin omassa leirissä, mutta hyperinflaatio söi rahan arvon. Sota oli köyhdyttänyt myös voittajavaltioita, Britanniaa ja Ranskaa. Eurooppalaisten suurvaltojen ajan loppu häämötti horisontissa. Yhdysvaltojen taloudellinen ja sotilaallinen vaikutus maailmanvaltana kasvoi. Myös Japanin merkitys kasvoi Tyynellämerellä.


Hyperinflaatio


Weimarin tasavallassa hyperinflaatio nosti hintoja heinä-marraskuun 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 prosenttia. Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolme kertaa päivässä. Saksan valuuttauudistuksessa 1.12.1923 biljoonalla vanhalla markalla sai yhden uuden Rentenmarkin.

Unkarissa toisen maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio oli Saksan 1923 hyperinflaatiota pahempi. Esimerkiksi 100 000 biljoonan pengön seteli riitti heinäkuussa 1946 raitiovaunulippuun tai postimerkkiin. Tämän seurauksena valutta muutettiin pengöistä forinteiksi. Yhden forintin sai 400 000 kvadriljoonalla pengöllä.

100 triljoonan Unkarin pengön seteli vuodelta 1946
Lähde: Wikipedia


Japanin-Kiinan toinen sota


Toinen Kiinan-Japanin sota käytiin vuosina 1937-1945. Japanin hyökkäys Kiinaan oli osa keisarillisen Japanin armeijan suurta suunnitelmaa hallita Manner-Aasiaa. Japani oli provosoinut Kiinaa vuodesta 1931 alkaen. Monien sotilaallisten välikohtausten jälkeen Marco Polon sillan välikohtaus lopulta katkaisi kamelin niskan ja aloitti sodan.

On hyvä muistaa, että sodilla on aina monia nimiä. Voittajat ja häviäjät käyttävät aina eri käsitteistöä. Kiinalaisille kyseessä oli Kiinan kansan vastarintasota Japania vastaan. Sodan aikana sitä kutsuttiin nimellä Pohjois-Kiinan välikohtaus. Jep. Ihan oikeasti.

Maailmanlaajuinen lama vuonna 1929 iski Japanilta jalat alta. Talouskriisin ratkaisuksi japanilaiset poliitikot esittivät panostusta siirtomaihin ja laajentumista. Mukdenin välikohtaus, jossa Japanin armeija räjäytti Etelä- Mantšurian rautatien Mukdenissä ja syytti Kiinaa tästä törkeästä sabotaasista, on mainio esimerkki false-flag-operaatioista. On tietenkin sanomattakin selvää, että Kiinassa käytiin sisällissotaa. Ehkä tässä alkaa vähitellen löytyä 1900-lukua määrittelevä vahva teema: sota.

Kiina asetti Japanin kauppasaartoon. Hieman yllättäen se loukkasi japanilaisia ja kuumensi jo entisestään kiehuvaa mielialaa Japanissa. Erityisesti japanilaisten proput paloivat, kun viisi japanilaista munkkia pahoinpideltiin Shanghaissa 1932. Tätä tapausta puitiin japanilaismediassa pitkään ja hartaasti. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä, ettei Japanilla ollut rationaalisesti mitään muuta vaihtoehtoa, kuin pommittaa Shanghaita 29.1.1932.

Shanghain ensimmäisessä taistelussa kuoli arviolta 18 000 sotilasta ja 10 000- 20 000 siviiliä. Jopa 240 000 jäi kodittomiksi. Shanghain ympärille perustettiin demilitarisoitu vyöhyke ja Japanin vastaisesta kauppasaarrosta luovuttiin. Kiina myös tunnusti Mantšukuon nukkevaltion.  Toukokuussa 1933 sovittiin aselevosta. Kansainliitto protestoi Japanin toimia, mutta Japani ei piitannut protesteista, vaan vetäytyi Kansainliitosta.

Vuonna 1936 Japani ja Saksa solmivat symbolisen yhteistyösopimuksen. Samaan aikaan japanilaiset jatkoivat kiinalaisväestöön kohdistuvia julmuuksia. Kiinalaiset toivoivat, että Tsiang Kai-sek tulisi apuun, mutta hän oli sitoutunut taisteluun kommunisteja vastaan.

Nanjingin verilöylyn uhreja

Virallisesti sota alkoi Marco Polon sillan välikohtauksesta 7.2.1937 Pekingin eteläpuolella. Taistelujen aloittajasta ei ole varmuutta. Tšiang Kai-šek halusi estää japanilaisten hyökkäyksen Shanghaihin, joten hän käski pommittaa kaupungin satamassa olleita japanilaisia sotalaivoja. Hyökkäys epäonnistui ja kaksi pommeista putosi Shanghain asuinkortteleihin.

Japanilaiset ovat ihotauti, kommunistit taas sydäntauti”- Tšiang Kai-šek

Japani esitti Kiinalle sopimusta 1937, mutta sopimuksen ankarat ehdot eivät sopineet Kiinalle. Kiinan hallitus uskoi saavansa apua Kansainliitolta. Kiinassa käytiin samaan aikaan sisällissotaa kommunisteja vastaan. Kolme kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen Japani valloitti Shanghain. Heinäkuun lopussa Japani oli miehittänyt Pekingin ja Tianjinin lähes taisteluitta.

Japanilaiset nousivat maihin Hangzhoussa Shanghain lounaispuolella. Joulukuussa 1937 sotilaiden ja siviilien pako kaupungista muuttui sekasortoiseksi. Maihinnousu aiheutti toisaalta kitkaa Japanin maa- ja merivoimien välille. Laivasto pelkäsi, että jos japanilaiset etenevät liian syvälle Kiinaan, koska se saattaisi johtaa japanilaiset selkkaukseen Neuvostoliiton puna-armeijan kanssa. Maavoimien ylimielisyys kostautui kesällä 1939, jolloin japanilaiset ajautuivat taisteluihin puna-armeijaa vastaan. Pelkästään Nomonhanisssa kuoli arviolta 50 000 japanilaista. Laivasto eteni valtaamalla Hainanin saaren Etelä-Kiinassa.


Nanjingin verilöyly


8. joulukuuta 1937 japanilaiset joukot saapuivat Nanjingiin, jonne Kiina oli siirtänyt pääkaupunkinsa jo vuonna 1928. Suurhyökkäys Nanjingiin alkoi jo seuraavana päivänä. Japanilaiset pommittivat kaupunkia yötä päivää. 12. joulukuuta kaupungin kiinalaisten joukkojen komentaja käski aloittaa vetäytymisen. Syntyneessä sekasorrossa sotilaat hyökkäsivät maanmiehiään vastaan, mikä aiheutti paniikin siviiliväestössä. Ihmiset yrittivät paeta kaupungista Jangtse-jokea pitkin samalla kun omatkin joukot tulittivat heitä.  

13.joulukuuta japanilaiset miehittivät Nanjingin. Japanilaiset etsivät kiinalaisia upseereita, joiden kanssa voisivat neuvotella rauhanehdoista, mutta upseerit olivat kuolleet tai paenneet. Turhautuneet japanilaiset kostivat tämän kaupungin siviileille. Kuusi viikkoa kestäneessä Nanjingin verilöylyssä japanilaiset tappoivat 300 000-340 000 kiinalaista ja raiskasivat 20 000-80 000 naista. Väkivalta riistäytyi täysin hallinnasta ja kohdistui yhtä lailla miehiin, naisiin ja lapsiin – jopa vauvoihin, joita heitettiin pistimiin.

Tšiang Kai-šek siirsi nyt pääkaupungin Chongqingiin, joka ei ollut hallituksen, vaan rosvojoukkioiden ja mafian hallussa. Japani pommitti Chongqingiä yli viiden vuoden ajan 1938–1943. Jäljelle jääneet joukot siirrettiin Wuhaniin, jonka puolustamiseen kiinalaiset saivat tukea Stalinilta 800 lentokoneen muodossa.


Toinen maailmansota 1939-1945


Ensimmäinen maailmansota jätti jälkeensä paljon katkeruutta. Yhteensä 73 miljoonaa ihmishenkeä vaatinut toinen maailmansota oli historian tuhoisin sota.

Toisen maailmansodan syttymiseen vaikutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittu Versailles’n rauhansopimus. Se ei ratkaissut Euroopan ongelmia. Erityisesti saksalaiset katsoivat tulleensa epäreilusti kohdelluiksi ”häpeärauhassa”. Saksa menetti mm. siirtomaansa Kansainlitolle, Saksan toimilupa-alueet Kiinassa peri Japani, Elsass-Lothringen siirtyi Ranskalle, Reininmaa demilitarisoitiin. Lisäksi Saksa menetti tärkeän Puolan käytävän, Saarlandin ja Memelin, Eupen-Malmedyn sekä alueita Etelä-Jyllannista. Weimarin tasavallan aikana Saksan keisarikunnan ruhtinaskunnat muuttuivat osavaltioiksi. Tasavallan talousahdinko ja hyperinflaatio lisäsi saksalaisten nöyryytystä.

Nuori Adolf Hitler oli tuntenut olonsa kotoisaksi ja onnelliseksi ensimmäisen maailmansodan rintamalla. Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP eli Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei) perustettiin vuonna 1919, mutta se oli pitkään merkityksetön oppositiopuolue. Niille, jotka ovat unohtaneet, ”natsi” tarkoittaa kansallissosialistia.  Vuonna 1923 kansallissosialistit yrittivät vallankumousta, joka epäonnistui. Sen seurauksena Adolf Hitler tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan valtiopetoksesta.

Hitler kuitenkin vapautettiin jo vuoden vankeuden jälkeen. Kansallissosialistisen ohjelmansa Hitler esitti 1925-1926 ilmestyneessä Taisteluni (Mein Kampf) teoksessa. Vuodesta 1930 alkaen NSDAP kasvoi erityisesti huonon taloustilanteen seurauksena. Heinäkuussa 1932 pidetyissä vaaleissa Hitlerin Kansallissosialistinen työväenpuolue nousi suurimmaksi puolueeksi saaden kolmanneksen äänistä. Puolueen valtaannousu tapahtui kuitenkin 30.1.1933, jollolin presidentti Paul von Hindenburg nimitti Adolf Hitlerin uuden hallituksen johtajaksi eli valtakunnankansleriksi. Samana päivänä, kun uusi hallitus oli nimitetty, se määräsi parlamentin hajotettavaksi. Uudet vaalit pidettiin saman vuoden maaliskuussa. Ennen uusia vaaleja vasemmistopuolueiden toiminta kiellettiin. Tätä perusteltiin Saksan valtiopäivätalon palolla, josta syytettiin Marinus van der Lubbe -nimistä kommunistia.


Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer (yksi valtakunta, yksi kansa, yksi johtaja)


Weimarin tasavallan perustuslaissa oli säännös, jonka mukaan valtion hätätilassa hallitukselle voitiin myöntää erityisen laajat valtuudet. Maaliskuussa 1933 valittu parlamentti sääti valtalain, jolla Hitlerille myönnettiin tällaiset valtuudet. Hitler sai mm. oikeuden säätää lakeja ilman parlamentin hyväksyntää. Kun presidentti Hindenburg kuoli, perustuslakia muutettiin niin, että valtakunnankanslerin ja valtakunnanpresidentin virat yhdistettiin. Hitlerin arvonimeksi tuli Führer und Reichskansler, ja hänet nimitettiin tähän virkaan eliniäksi. Saksan hallintojärjestelmä uudistettiin ja ensimmäiset keskitysleirit perustettiin poliittisille toisinajattelijoille ja rikollisille. Hitlerin valtaa vastustavat henkilöt raivattiin tieltä tarvittaessa väkivalloin. Kommunistit eliminoitiin syyttämällä heitä Berliinin valtiopäivätalon palosta.

Elokuusta 1934 eteenpäin uskollisuutta vannottiin Saksan valtion sijaan Führerille. Hitler rikkoi Versailles’n rauhasopimuksen määräyksiä, jotka rajoittivat asevoimien suuruutta. Yleinen asevelvollisuus ja naisten poistaminen työmarkkinoilta paransivat Saksan työllisyystilannetta. Laajojen julkisten rakennushankkeiden ja muiden uudistuksien seurauksena kolmannessa valtakunnassa oli vain 100 000 työtöntä vuonna 1939.

Ranska huolestui Saksan asevarustelusta, jotenvuosina 1929-1934 rakennettua Maginot-puolustuslinjaa vahvistettiin. Britannia kannatti aluksi Saksan varustautumista. Vuonna 1935 Britannia ja Saksa allekirjoittivat Hitlerin ehdottaman englantilais-saksalaisen laivastosopimuksen.

1935 Saarin alue liitettiin Saksaan kansanäänestyksen perusteella. Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938, jolloin siitä tuli Saksan Ostmark. Vielä saman vuoden aikana Saksa sai Tshekkoslovalkian sudeettialueet ja vuonna 1939 Saksa miehitti tshekkiläiset alueet, joista tuli Böömin ja Määrin protektoraatit. Slovakian talous ja politiikka alistettiin Saksan hallintaan. Pian Saksa otti myös Liettuaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen liitetyn Memelin alueen. Toisen maailmansodan aloittamisen perusteluna oli Danzigin vapaakaupungin liittäminen Saksaan.

Molotov-Ribbentrop-sopimus

Saksa ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen 23. elokuuta 1939. Sopimuksen nojalla kumpikin osapuoli sitoutui olemaan liittymättä sellaiseen valtaryhmittymään, joka oli tähdätty toista sopimusosapuolta vastaan.

Puolan offensiivi

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina. Saksa hyökkäsi Puolaan vain vähän yli viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, koska oli saanut sille Neuvostoliiton hyväksynnän. Neuvostoliitto puolestaan hyökkäsi itäiseen Puolaan 17. syyskuuta alkaen.

»Saksan kansa on onnellinen siitä, että Saksan–Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tulee palvelemaan molempien kansojen yhteistyön asiaa. Sodan tuloksena tilanne, joka on ollut voimassa Versailles’n sopimuksesta lähtien, vuodesta 1920, tullaan kumoamaan… Saksa ja Venäjä tulevat saattamaan uudelleen voimaan ne rajat, jotka niillä oli ennen sotaa.»
 Näin Hitler totesi Kenraalieversti Dmitri Vokogonovin mukaan kirjoittamassaan Stalinin elämänkerrassa

Kun Hitlerin joukot marssivat Itävaltaan maaliskuussa 1938, Moskovassa havaittiin repeämä Neuvostoliiton läntisessä puskurivyöhykkeessä. Tämän seurauksena Neuvostoliitto aloitti neuvottelut pienten rajanaapuriensa kanssa. Neuvostoliitto tarjosi sopimusta, jonka nojalla se antaisi sotilaallista apua Saksan hyökätessä. Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola torjuivat Neuvostoliiton tarjouksen. Kaikki tiesivät, että jos Neuvostoliiton joukkojen sallittaisiin marssia auttamaan, niitä ei enää saataisi pois.

Syksyllä 1938 Tšekkoslovakia joutui luovuttamaan sudeettimaan Saksalle. Neuvostoliitossa pelättiin, että Ranska ja Britannia olivat luvanneen Tšekkoslovakian Saksalle palkkioksi siitä, että Saksa aloittaa sodan Neuvostoliittoa vastaan. Tämän käsityksen Stalin toisti J.K. Paasikivelle Moskovassa käydyissä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa keväällä 1939. Samoihin aikoihin Hitler otti loputkin Tšekkoslovakiasta. Slovakia joutui Saksan painostamana itsenäistymään, mutta tosiasiassa siitä tuli Saksan hallitsema nukkevaltio.

Vainoharhoja, vallanhimoa ja hulluutta

Kesällä 1939 Euroopassa kiehui omituinen ja sekava keitos. Länsivallat pelkäsivät Saksan ja Neuvostoliiton liittoa, Saksa pelkäsi Neuvostoliittoa ja länsimaita. Neuvostoliitto pelkäsi saksan ja länsivaltojen juonittelua sitä vastaan. Ranska ja Britannia takasivat Puolan rajat, vaikka eivät olleet alkuunkaan valmistautuneet sotaan. Ennen Molotovin-Ribbentropin sopimusta Stalinia kosiskelivat yhtä lailla länsivallat kuin Saksa. Hitler oli kuitenkin avokätiempi, sillä länsivallat eivät olisi antaneet Neuvostoliitolle lupaa laajentaa valtaansa pienten naapureiden alueille. Hitlerille sen sijaan oli ihan okei, että Neuvostoliitto napsaisee naapuristaan Pienet maat, jos se ei sotke kolmannen valtakunnan suunnitelmia.

Kuvan lähde: Wikipedia

Suomessa sopimukseen suhtauduttiin aluksi varovaisen positiivisesti. Arveltiin, että Saksan ja Neuvostoliiton konfliktin välttäminen esti Suomen joutumisen suursodan pelinappulaksi. Mannerheim oli jo kesäkuussa 1939 pitänyt Saksan ja Neuvostoliiton välistä sopimusta huonoimpana vaihtoehtona Suomen tulevaisuudelle. Saksa yritti kumota suomalaisten huolia lähettämällä Wipert von Blücherin tapaamaan ulkoministeri Eljas Erkkoa. Tosin von Blücher ei vielä tuolloin tiennyt sopimuksen salaisesta lisäpöytökirjasta, josta hän kuuli vasta talvisodan jälkeen.

Minä luovutan

Marraskuun 30. päivänä 1939 Neuvostoliitto aloitti talvisodan Suomea vastaan. Suomi selvityi talvi- ja jatkosodasta miten kuten, mutta se tuli äärimmäisen kalliiksi. Sodat raivosivat kaikkialla maailmassa ja arviolta 73 miljoonaa menetti henkensä toisessa maailmansodassa. Sodan päätyttyä Eurooppa, Neuvostoliitto ja monet alueet ympäri maailman oli pommitettu raunioiksi.

Winston Churchill ehdotti vuonna 1946 Euroopan Yhdysvaltojen perustamista tulevien sotien välttämiseksi. Se johti Euroopan neuvoston perustamiseen Lontoossa 1948. Euroopan unionin tarina alkaa Ranskan ulkoministerin 9.5.1950 pitämästä lehdistötilaisuudesta. Näistä olen kertonut laajemmin muissa Ruokasodan artikkeleissa.

Aloitin tämän absurdin kertomuksen ironisella ja sarkastisella otteella, mutta Euroopan historia on tragedia, jolle on hyvin vaikeaa nauraa. Me olemme syntyneet kultalusikka niin syvällä ahterissa, että hampaammekin hohtavat. Me olemme syntyneet onnellisten tähtien alla.

En kirjoita Toisesta maailmansodasta enempää, sill kirjoitus venyisi 50-60 sivun mittaiseksi ja sodan kauhujen listaaminen on lopultakin aika masentavaa touhua.

Jos pointtini ei ole tullut selväksi, toistetaan: kansallismielisyys, kauppasodat ja kansainvälisten diplomaattisten elinten purkaminen ovat historiallisesti ennakoineet sotia. Historia on tulkinnanvaraista ja tämä pitkä aivopieru on vain yksi tulkinta.

EU on ylläpitänyt rauhaa Euroopassa  vuosikymmeniä. Se on jotain, jolle ei voi määritellä taloudellista arvoa. Kaikki höpöhöpöjutut kulttuurimarxismista ja paneurooppalaisesta salaliitosta tai eurostoliitosta on syytä viskata roskiin. Sellaisista puhuvat historiaa ymmärtämättömät pölkkypäät joko tietämättömyyttään tai hajaannusta ja epäsopua ajaakseen. 

Historia toistaa vitsejään.

Köln pommitusten jälkeen




Näkökulma: Entä jos

Kaikki eivät purematta niele ilmastohysteriaa. Joidenkin mielestä ilmaston lämpeneminen on vihervasemmistolainen salaliitto, jonka tarkoituksena on nöyryyttää veronmaksajia uusilla maksuilla, kielloilla ja laeilla. Entä jos ilmastonmuutos onkin totta?


Ihmisen vaikutuksista maapallon keskilämpötilan kasvuun vallitsee käytännössä lähes täydellinen tieteellinen yksimielisyys


Lämpenemistä tukevaa dataa on valtavasti. Suuri osa tilastoista, tutkimuksista ja havainnoista on vapaasti tarkistettavissa. Jokainen ilmastonmuutoksen epäilijä voi itse tutustua aineistoon ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Useimmilla ei kuitenkaan ole aikaa, välineitä tai kiinnostusta tarkistaa tietojen luotettavuutta, joten tietomme ovat aina enemmän tai vähemmän riippuvaista siitä, mitä meille kerrotaan.

Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat eivät yleensä edusta alan tieteellistä näkökulmaa, vaan taloudellisia, uskonnollisia tai poliittisia eturyhmiä.

Ilmastonmuutoksessa on paljon purtavaa. Maapallon keskilämpötilan kasvuun epäilevimmin suhtautuvat usein ihmiset, joiden tärkeimmät tietolähteet ovat Breitbartin ja InfoWarsin tyyppisiä oikeistolaisia alt-right vaihtoehtomedioita. Samat ihmiset puhuvat usein kuusalaliitosta, litteästä maasta ja evoluutiohuijauksesta.

Myös eräät näkyvät suomalaiset poliitikot väittävät, että ilmastohysteria perustuu vihervasemmistolaisten globalistien ja EU:n federalistien esittämiin valheisiin, joilla pyritään keskittämään valtaa kansallisvaltioilta Brysseliin.


Ilmaston lämpenemisestä keskusteltiin jo 1980-luvulla


Keskustelu ilmastonmuutoksesta on politisoitunutta ja polarisoitunutta. Ilmiö jakaa voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Molemmissa ääripäissä esiintyy selkeitä ylilyöntejä, kuten Esko Valtaoja on todennut. Joidenkin on todisteista huolimatta vaikea hyväksyä sitä, että ihminen voi kulutuksellaan vaikuttaa maapallon ilmastoon.

Keskustelu ilmaston lämpenemistä oli aktiivista jo 1980-luvulla, mutta ilmastopaneelit ja tutkijat eivät pystyneet vakuuttamaan poliitikkoja taloudellisesti raskaiden kasvihuonekaasujen päästörajoitusten kiireellisyydestä.

Teollisuuden lobbareiden vaikutusvalta poliittiseen päätöksentekoon ja yleinen epäluottamus tieteelliseen metodiin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on estänyt kasvihuonekaasujen rajoittamiseen tähtääviä toimia jo 1980-luvulta alkaen. Erityisen voimakkaasti kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä toimia vastustaa teollisuus, jolla on taloudellisia intressejä fossiilisissa polttoaineissa ja teollisuuden rajoittamattomissa päästöissä.

Ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana. Mittaushistorian yhdeksästätoista lämpimimmästä vuodesta kahdeksantoista sijoittuu vuoden 2000 jälkeiseen aikaan ja yksi vuoteen 1998.   Siksi tutkijapiireissä on jo jonkinlaista paniikkia lämpenemisen hidastamiseen tähtäävien poliittisten päätösten voimaan saattamiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden päästöt vaikuttavat kasvihuoneilmiötä voimistavasti

Fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvun yhteys ilmaston lämpenemiseen ei ole uusi havainto. Kasvihuoneilmiö ymmärrettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutus kasvihuoneilmiön vaikutuksia kasvattavana tekijänä ymmärrettiin viime vuosisadalla.

Mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä?

Lähde: ilmasto.org

Fossiiliset polttoaineet tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Oheinen taulukko näyttää joidenkin polttoaineiden tuottamat hiilidioksidipäästöt kilogrammoina tuotettua energiayksikköä kohti.


Ilmasto muuttuu – entä sitten?


Ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina. Viimeisten 650 000 vuoden aikana ilmastomme on läpikäynyt seitsemän suurta ilmastonmuutosta jääkausista lämpimiin jaksoihin ja toisin päin. Viimeisin jääkausi päättyi eri määritelmien mukaan noin 7000-10 000 vuotta sitten. Siitä alkoi ilmaston nykyinen lauhkea jakso.

Useimpiin ilmastosykleihin on vaikuttanut hyvin pienet muutokset maapallon kiertoradassa ja maahan kohdistuvan lämpösäteilyn määrässä. myös vulkaaninen aktiivisuus voi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Maapallon kokonaislämpötilan merkittävät muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin hitaasti vuosituhansien aikana.

Maan nykyinen lämpenemisjakso on tutkijoiden hyväksymän arvion mukaan hyvin suurella todennäköisyydellä (yli 95 %) seurausta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Näin nopeaa keskilämpötilan kasvua ei maapallolla ole aiemmin koettu. Hiilidioksidia on ilmakehässä enemmän kuin miljooniin vuosiin.

Kuinka tiedämme, että ilmasto lämpenee?

Maata kiertävät satelliitit sekä muut ilmaston seuraamista helpottavat teknologiset edistysaskeleet antavat tutkijoille laajan kokonaiskuvan maailman tilasta. Tietoa on kerätty vuosien ja vuosikymmenten ajan hyvin laajasti merten ja ilmakehän lämpötiloista kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ilmakehässä.

Koottu valtava tutkimusaineisto todistaa ilmaston lämpenevän, lämpenemisen yhteyden kasvihuonekaasujen pitoisuuteen kasvuun ja kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lämpöä sitova luonne on tunnettu jo hyvin pitkään. Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehän läpäisevään infrapunasäteilyyn ymmärretään hyvin ja se on kasvihuoneilmiön tieteellinen perusta. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen vallitsee tieteellisessä yhteisössä lähes täydellinen yksimielisyys.

Esimerkiksi: Lämpötila lisää veden haihtumista ja vesihöyry on tärkeä kasvihuonekaasu, koska se vaikuttaa koko maapallon säteilyspektrin aallonpituusalueella. Sen absoptiokyky on kuitenkin heikko hiilidioksidiin nähden.

Paleoklimatologien todisteet

Jäiden kairausnäytteet Grönlannista, Etelämantereelta ja vuoristojen jäätiköiltä osoittavat, että ilmasto reagoi ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrään. Vastaavia havaintoja voidaan tehdä puiden vuosirenkaista, valtamerten sedimenteistä, koralliriutoista ja sedimenttikivilajeista. Nämä tutkimukset tukevat väitettä, että ilmasto muuttuu, ja että muutokseen on vaikuttanut ihmisten toiminta.

Muinaisilmastoja tutkivien paleoklimatologien keräämän tutkimusaineiston mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen tapahtuu kymmenen kertaa nopeammin, kuin jääkausia seurannut ilmaston lämpeneminen.

Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin, joihin joet ja tulvavedet kuljettavat maa-ainesta.” – Wikipedia

Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja. Se selvittää muinaisen ilmaston vaihteluita analysoimalla fossiilikerrostumia ja jäätikköön kerrostunutta jäätä.”- Wikipedia

Lähde: Pixabay


Maailman keskilämpötila on kasvanut 0,9 astetta 1800-luvun lopulta


Lähde: ilmasto.org

O,9 asteen lämpeneminen ei vaikuta uhkaavalta.

Lämpeneminen on seurausta teollisuuden ja liikenteen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä korreloivat hyvin vahvasti. Lämpeneminen, joka alkoi teollistumisen ajan alussa ja on vain kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana.

Viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat seuranneet toisiaan vuoden 2010 jälkeen. Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi: kahdestatoista kuukaudesta kahdeksan oli historian lämpimimpiä kuukausia.

Lähde: https://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/


Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut 200 ja 400 ppm:n (parts per million) välillä noin 20 miljoonaa vuotta. Viimeisten 800 000 vuotta pitoisuus on vaihdellut välillä 180–300 ppm.

Nykyisin hiilidioksidin määrä on 380-400 ppm. Esiteolliseen aikaan nähden pitoisuus on noussut n. 100 ppm.

Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan siis sitä, että osa maanpinnasta ylös heijastuvasta lämpösäteilystä jää lämmittämään ilmakehää ja maanpintaa. Maan lämpösäteily on pitkäaaltoista, minkä vuoksi ilmakehä absorboi sitä tehokkaasti; osa lämpösäteilystä säteilee takaisin alas.

Lähde: Pixabay


Kasvihuoneilmiö


Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tutkijoiden mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu 95 % todennäköisyydellä ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksesta kasvihuoneilmiöön. Ilmiö on tunnettu pitkään. Kasvihuoneilmiön vaikutuksia planeetan pintalämpötilaan voidaan selventää vertaamalla muutamia planeettoja keskenään:

Mars

Marsilla on hyvin ohut kaasukehä, jonka paine on vain 1/200-osa ilmakehän paineesta.

Vesihöyryä Marsin kaasukehässä on vain 1/1000 osa maan vastaavasta. Planeetan pinnalta heijastuva lämpösäteily ei lämmitä juurikaan kaasukehää, joten kasvihuoneilmiö on heikko (Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 °C (5–10 C).  Marsin keskilämpötila on -55 °C.

Lähde: Pixabay

Maa

Maata ympäröi noin 100 km paksu kaasukehä. Ilmakehä muodostuu lähinnä typestä (78 %) ja hapesta (21 %), Hiilidioksidia, argonia, metaania ja otsonia on prosentin verran ilmakehän kaasuista. Vesihöyryn määrä vaihtelee runsaasti. Kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, metaani ja typpioksiduuli (ilokaasu).

Lisäksi ilmakehässä esiintyy vaihtelevasti erilaisia aerosoleja, eli pieniä hiukkasia, joiden vaikutus kasvihuoneilmiöön on päinvastainen.

Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä kappaleita (tomua, tuhkaa, rikkihappoa, siitepölyä, merisuolaa sekä sumu- ja pilvipisaroita, jotka viilentävät ilmakehää. Aerosolien elinkaari ilmakehässä on kuitenkin kasvihuonekaasuja lyhyempi ja niiden määrä on huomioitu nykyisissä ilmastomalleissa.

Ilmakehä vaimentaa avaruudesta tulevaa säteilyä

Suurin osa alle 300 nanometrin säteilystä absorboituu jo ilmakehän ylimmissä kerroksissa. Lyhytaaltoisin gamma- ja röntgensäteily absorboituu ilmakehän yläosien atomeihin sekä happi- ja typpimolekyyleihin. Säteily hajottaa happimolekyylejä happiatomeiksi, jolloin syntyy otsonia.

Otsoni absorboi pitkäaaltoista ultraviolettisäteilyä. Näkyvän valon aallonpituudet läpäisevät ilmakehän. Ilmakehä sirottaa valoa; taivaan sininen väri tulee siitä, että lyhytaaltoinen sininen valo siroaa voimakkaammin kuin punainen valo. Infrapunasäteily absorboituu ilmakehän vesihöyryyn. Kasvihuoneilmiön vaikutuksesta maapallon keskilämpötila on 33 astetta lämpimämpi kuin ilman kasvihuoneilmiötä.

Lähde: Pixabay

Venus

Venuksen kaasukehästä 96 prosenttia on hiilidioksidia ja vain noin 4 prosenttia typpeä. Vesihöyryä on miljoonasosa siitä, mitä maassa.  Planeetan pintalämpötila on keskimäärin 460 astetta.

Venuksessa on tapahtunut karkaava kasvihuoneilmiö (runaway greenhouse effect), eli tapahtumasarja, jossa planeetan kasvihuoneilmiö alkaa voimistaa itseään. Venuksessa karkaava kasvihuoneilmiö tapahtui ehkä 3-4 miljardia vuotta sitten. Tämän seurauksena Venus on yli 400 °C kuumempi kuin mitä sen pitäisi olla. Venus on aurinkokuntamme kuumin planeetta, jopa aurinkoa lähempänä sijaitsevaa Merkuriusta kuumempi.

Lähde: Pixabay

Karkaava kasvihuoneilmiö

Karkaava kasvihuoneilmiö alkaa planeetalla, jossa on runsaasti vettä, mutta joka on lämpimämpi kuin maa. Merivesien haihtuminen vesihöyryksi lisää kasvihuoneilmiötä. Tämä nostaa planeetan lämpötilaa, minkä seurauksena yhä enemmän vettä haihtuu vesihöyryksi.

Reaktio jatkuu ja kiihdyttää itseään. Kun planeetta ja meret lämpenevät riittävästi, myös metaaniklatraattien eli metaanihydraattien sitomaa metaania vapautuu ilmakehään. Myös tämä kiihdyttää entisestään kasvihuoneilmiötä. Yhdysvaltojen geologinen tutkimuslaitos on arvioinut, että merenpohjan kerrostumissa mannerjalustojen rinteillä olevissa metaaniklatraattiesiintymissä on sitoutuneena kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin kaikissa muissa fossiilisissa polttoaineissa yhteensä.

Vesihöyry hajoaa hapeksi ja vedyksi lämpötilan kasvettua riittävän korkeaksi. Happi ja vety häviävät avaruuteen. Planeetan edelleen kuumentuessa myös karbonaattipitoisiin kiviin sitoutunut hiili vapautuu. Planeetta on muuttunut täysin elinkelvottomaksi pätsiksi. Voisiko maalle käydä näin? Ei. Se ei onneksi ole mahdollista, sillä meriveden pitäisi lämmetä yli 30 asteiseksi.

Maapallon menneisyyteen mahtuu useita karanneita kasvihuoneilmiöitä, joista yksi aiheutti permikauden massasukupuuton. Se tappoi noin miljoonan vuoden aikana jopa 60 % kaikista lajeista sukupuuttoon.

Lähde.: Pixabay


Ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät


Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset vaikuttavat usein sademääriin, lämpötiloihin ja muihin sääilmiöihin, kuten tuuliin ja myrskyihin. Usein ilmastonmuutoksella tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia.

Muutoksia planeetan ilmastoon voivat aiheuttaa merien lämpömekanismeissa tapahtuvat muutokset, maapallon kiertoradan muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, vulkaaninen toiminta ja kasvihuoneilmiön voimistuminen.

Ilmasto on herkkä ja haavoittuva systeemi, vaikka siinä tapahtuvat muutokset ilmenevät hitaasti. Maan ilmasto voi muuttua monista syistä. Esimerkiksi auringon aktiivisuus, maapallon kiertorata ja kallistuskulma, vulkaaninen toiminta, jäätyneiden merialueiden ja jäätiköiden määrä sekä toisaalta meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset ja fossiilisten polttoaineiden päästöt vaikuttavat ilmastoon paikallisesti tai globaalisti. Merten suuri lämpökapasiteetti ja kyky kuljettaa energiaa selittää merten ilmastovaikutuksia.

Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset

Sää on epälineaarinen ja kaoottinen dynaaminen järjestelmä. Tästä syystä sään ennustaminen on hyvin vaikeaa. Ilmasto eli sään keskiarvo on havaintojen valossa ollut suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti.

Lähde: Wikipedia

Termohaliinikierto

Termohaliinikierto, eli valtamerten lämpösuolavesikierto, on meriveden tiheyseroista johtuvaa veden kiertoa merissä syvävesien ja pintavesien välillä.

Veden tiheyserot johtuvat tavallisesti lämpö- ja suolapitoisuuksien eroista: viileä ja suolainen vsi on raskaampaa kuin lämmin ja vähäsuolainen vesi. Valtamerissä lämmin suolainen vesi on yleensä lähellä pintaa. Pintavesikerroksen alla on kylmempää ja vähäsuolaisempaa vettä.

Lämmin ja suolainen vesi sekä kylmä ja vähäsuolainen vesi eivät tavallisesti sekoitu. Napa-alueiden lähellä viileän pintaveden suolapitoisuus kasvaa, kun siitä poistuu suolatonta vettä haihtumisen ja merijään muodostumisen seurauksena. Näin vedestä tulee niin tiheää, että se valuu pohjaan. Tämä saa aikaan vaakasuuntaisen virtauksen, joka jatkuu, kunnes virtaus saavuttaa alueita, joissa se pääsee kohoamaan pintaan.

Tällaista nousua tapahtuu ilmeisesti vähitellen laajoilla alueilla, pääosin Etelämannerta kiertävän merivirran yhteydessä. Termohaliinikierto tapahtuu hitaasti. Laskevaa liikettä havaitaan Pohjois-Atlantilla ja Etelämerellä, jossa näkyy, miten kylmä vesi painuu lämpimämmän veden seassa syvyyksiin. Nousuliikettä on vaikeampi havaita.

Termohaliinikierto tuo lämpöenergiaa tropiikista napa-alueille, ja vaikuttaa siten napa-alueiden ilmastoon. Termohaliinikierron vaikutus voi olla jopa neljäsosa koko ilmakehän ja valtamerten yhteenlasketusta lämmönsiirrosta.

Ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvän makean veden tasapainon muutosten uskotaan muuttavan termohaliinikiertoa. Muutokset Golf-virrassa voivat teoriassa viilentää Pohjois-Euroopan, vaikka maapallon keskilämpötila jatkaisi kasvuaan.

Muita ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä

Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on paljon. Mannerlaattojen liikkeet voivat vaikuttaa merivirtoihin. Auringon aktiivisuuden muutokset muuttavat ilmaston säteilypakotetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Aurinkokunnan sisäisen dynamiikan aiheuttamat Maan kiertoradan säännölliset heilahtelut satojen tuhansien vuosien aikajänteellä aiheuttavat niin kutsutun jääkausisyklin (Milankovićin jaksot). Suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon hyvinkin äkillisesti.

Kasvihuoneilmiön vaikutus maapallon lämpötilaa säätelevänä järjestelmänä on elämän kannalta välttämätön.

David Spratt arvioi, että nykyinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korkein 15 miljoonaan vuoteen.

Paleoklimatologian tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa verrata nykyhetkeä keskiplioseenikauteen (3,3-3 miljoonaa vuotta sitten). Silloin vallitsi nykyistä lämpimämpi kausi. Tuolloin hiilidioksidipitoisuus oli >350 ppm ja pintalämpötilat arviolta 1,9–3,6 °C korkeampia kuin esiteollisena aikana.

Maapallon menneisyydessä tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin kasvihuoneilmiö on ollut hyvin voimakas. Ehkä tunnetuin esimerkki on permi- ja triaskauden välillä noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut permikauden joukkotuho, eli maapallon suurin tunnettu lajien sukupuutto.

Lähde: Pixabay


Antroposeeninen ilmastonmuutos

Noin 100 vuotta sitten osoitettiin, että jos erilaisilla kaasulla täytettyjä lasiastioita säteilytettiin valolla tunnin ajan, eri kaasut lämpenivät eri tavoin. Tämä koe on toistettu tuhansia kertoja tuhansien ihmisten toimesta. Tulos on aina sama: hiilidioksidi lämpenee enemmän, kuin muut kaasut. Vaikutusta kutsutaan säteilypakotteeksi.

Koe osoittaa kiistatta, että noin viisitoista kertaa vesihöyryä tehokkaammin lämpenevä hiilidioksidi on vahvin kasvihuonekaasu.

Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toiminnasta – lähinnä teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Joidenkin mielestä nykyistä epookkia pitäisi jo kutsua antroposeeni-kaudeksi, sillä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta maapallolla on alkamassa täysin uusi kehityskulku.

Pahimpien uhkakuvien mukaan maapallon keskilämpötila kasvaa ihmiskunnan vaikutuksesta monella celsiusasteella vuoteen 2100 mennessä. Tämä tendenssi jatkuu todennäköisesti vuosisatoja.

Ilmastotutkijoiden vallitseva konsensus on, että maapallon keskilämpötila kasvaa vuoteen 2100 mennessä 1,5–6,0 °C. Keskilämpötilan kasvuun vaikuttaa se, saadaanko kasvihuonekaasujen määrä pysäytettyä tai käännettyä laskuun.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, ilmakehän kasvihuonepäästöjen pitoisuus lähes kolminkertaistuu nykyisestä (Heikki Nevanlinna (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen).

Lähde: ilmasto.org

Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu muun muassa poliittisesta tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista.


Säteilypakote (ilmastopakote, pakotevaikutus)

Säteilypakote on suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa. Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen säteilypakote kertoo ilmastoa viilentävästä vaikutuksesta. Tämä voidaan mitata tehona pinta-alaan nähden ja sen yksikkö on W/m2.

Auringolla on lämmittävä positiivinen pakotevaikutus. Ilmakehä ja maan pinta absorboivat osan säteilystä ja osa heijastuu takaisin avaruuteen. Absorboidun ja heijastuneen säteilyenergian välinen tasapaino määrittää keskimääräisen lämpötilan maan pinnalla.

Muita pakotevaikutuksia:
– muutokset heijastavuudessa
– muutokset vulkaanisissa päästöissä
– kiertoratapakotteet
– muutokset kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa.

”Auringon säteilyvoimakkuus maassa on keskimäärin 343 W/m². Tästä 235 W/m² lämmittää maapallon pintaa ja ilmekehää ja loput 108 W/m² heijastuu takaisin avaruuteen.” – Wikipedia

Vesihöyryn vaikutus kasvihuoneilmiöön on n. 60 % ja hiilidioksidin vaikutus n. 26 %, mutta koska hiilidioksidin säteilypakote on viisitoistakertainen vesihöyryyn nähden, hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä vahvistaa kasvihuoneilmiötä vesihöyryn lisääntymistä enemmän.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Hiilidioksidinmäärän lisääntymisen nostaessa lämpötilaa yhdellä celsius-asteella, veden haihtuminen lisääntyy ja näin syntyvä vesihöyry nostaa lämpötilaa edelleen yhdellä celsius-asteella. Lisäksi erilaiset seurannaisvaikutukset tehostavat lämpötilan kasvua: esimerkiksi sulavien jäätiköiden heijastusvaikutuksen väheneminen.Climate Sensitivity

Vesihöyry säilyy ilmakehässä muutamia päiviä, mutta hiilidioksidin elinkaari ilmakehässä voi olla jopa sata vuotta. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta se säilyy ilmakehässä vain noin 12 vuotta. Typpioksidien elinkaari on noin 14 vuotta. How long do greenhouse gases stay in the air?

Mistä ilmaston antroposeeninen lämpeneminen johtuu?

Lämpenemiseen vaikuttavat ensisijaisesti kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduuli ja vesihöyry sekä troposfäärin otsonipitoisuus.

Toisaalta aerosoleilla, eli ilmakehän erilaisilla pienhiukkasilla, on merkittävä ilmastoa viilentävä vaikutus. Tämä vaikutus on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa.

Ongelmallista on, että pienhiukkasten elinkaari ilmakehässä on varsin lyhyt, kun kasvihuonekaasujen elinkaari puolestaan on pitkä. Aerosolien osuus suhteessa kasvihuonekaasuihin siis vähenee.

Typpioksiduulia syntyy nitraattien hajoamisen seurauksena lannoitetussa viljelymaassa. Ilmastoa lämmittävää typpioksiduulia muodostuu viljelysmaassa nitraattien hajotessa. Lannoitteiden käyttö lisää typpioksiduulipäästöjä.

” Suomessa metsät ovat nieluja eli ne sitovat hiilidioksidia noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen sijaan suopellot ovat hiilidioksidin lähteitä, jotka tuottavat noin viisi miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Sekä luonnontilaiset että ojitetut suot ovat hiilidioksidin nieluja, mutta koska ne ovat myös metaanin lähteitä, niiden yhteenlaskettu kasvihuonetase vastaa noin yhtätoista miljoonaa tonnia hiilidioksidia.” – ilmasto.org

Rakentaminen

Kestävän kehityksen kannalta rakentaminen tuhlaa maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista käytetyistä materiaaliresursseista, lähes puolet energiasta, 40 prosenttia vedestä ja 60 prosenttia viljelykelpoisesta maa-alasta.

Biosfäärin vaikutus

Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen hiilidioksidia, joten ne menestyvät hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen, koska ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Kun jokin ilmastopakote, vaikkapa säteily, muuttaa ilmastoa, monet mekanismit voivat joko vahvistaa tai vaimentaa muutosta. Nämä ovat positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä.

On lukemattomia lämpenemistä voimistavia positiivisia takaisinkytkentöjä, joita kaikkia ei ole huomioitu IPCC:n ilmastomalleissa. Tällaiset takaisinkytkennät liittyvät esimerkiksi jäätiköiden kiihtyvään sulamiseen, joka nopeuttaa meriveden lämpenemistä. Lisäksi Siperian ja Alaskan ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään  hiilidioksidia ja metaania.

Ihmisestä riippumattomat prosessit eivät riitä selittämään ilmastonmuutosta

Auringon säteilyn voimakkuus maan pinnalla muuttuu auringon erilaisten syklien mukaan. Esimerkiksi auringonpilkkujaksot ja maan kiertoradan muutokset ovat historiallisesti ohjanneet ilmaston lämpenemistä. Nyt meneillään oleva lämpeneminen ei liity auringonpilkkuihin, auringon voimistuneeseen säteilyyn tai kiertoradan heilahteluihin.

Eräät ilmakehän kaasut estävät lämmön pakenemisen planeetan pinnalta. Ilmakehän pitkäikäisiä ja jokseenkin pysyviä kaasuja, jotka eivät reagoi lämpötilan vaihteluun fysikaalisesti tai kemiallisesti, kutsutaan ”pakottaviksi” (forcing). Kaasut, jotka reagoivat fysikaalisesti tai kemiallisesti lämpenemiseen ovat ”takaisinkytkentöjä”.

Kolmen viime vuosikymmenen aikana luonnolliset tekijät ovat pikemminkin vaikuttaneet lievästi ilmastoa viilentäen. Lämpenemistä ei voi aukottomasti selittää ilman ihmisen vaikutusta.

Auringon säteilyvoimakkuuden ja kasvihuonekaasujen vaikutukset eroavat toisistaan. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää alailmakehää ja jäähdyttää yläilmakehää, koska kasvihuonekaasut päästävät vähemmän lämpösäteilyä yläilmakehän. Auringon säteilyvoimakkuuden kasvu lämmittää koko ilmakehää. Tämä vaikutus on todistettu kokeellisesti ja se on yksi vahvimmista ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todisteista.

Viimeisten sadan vuoden aikana auringon aktivisuus on ollut ilmastoa hieman viilentävä, kiertoratapoikkeama tai runsas vulkaaninen toiminta eivät myöskään selitä lämpenemistä. Jäljelle jää se fakta, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt 40 % sadan vuoden aikana.

Lähde: NASA

IPCC:n viides ilmastoraportti

YK:N alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) 1300 riippumatonta ilmastoasiantuntijaa uskoo, että yli 95 prosentin todennäköisyydellä ihmisten toiminta on lämmittänyt planeettaa viimeisten 50 vuoden aikana.

Teollisuus on kasvattanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 280 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan (eri lähteissä on pientä heittoa) viimeisten 150 vuoden aikana.

https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_summary-for-policymakers.pdf.


Uhkakuvia ja uutisa maailmalta


Lähes kuutta miljoonaa ihmistä uhkaa nousevat tulvavedet eteläisessä Aasiassa. Sadat tuhannet ovat jo joutuneet jättämään kotinsa ja kotiseutunsa äärimmäisen rankkojen monsuunisateiden vuoksi.

Tulvat seurasivat Intiassa ankaraa kuivuutta, äärimmäisiä hellejaksoja ja viikkoja kestänyttä vesipulaa. Lämpötilan seurauksena on kuollut ainakin 137 ihmistä. Se ei vaikuta pahalta. Ongelma on siinä, että mikäli pohjavesien määrä jatkaa laskuaan, viiden vuoden päästä 100 miljoonaa ihmistä joutuu selviämään ilman vettä, tai muuttamaan kotiseuduiltaan ilmastopakolaisina.

Afghanistanissa kuivuus on koetellut erityisesti perinteisiä maanviljelyalueita. Miljoonien on pitänyt muuttaa alueilta, joita uhkaa akuutti ruokapula.

Bangladeshissa runsaat monsuunisateet ovat katkaiseet teitä ja uhkaavat kokonaisia yhteisöjä. Erityisen heikko tilanne on rohingya-pakolaisilla, jotka asuvat heiveröisissä majoissa Myanmarin rajan tuntumassa.

Lähde: Pixabay

Tämä tapahtuu nyt. Miljoonat ihmiset altistuvat Aasiassa samaan aikaan  voimakkaiden monsuunisateiden aiheuttamille tulville ja toisaalta kuivuudelle. Vuoden 2015 pakolaiskriisiä pahempi ilmastopakolaisuuden aiheuttama massaliikehdintä on vain ajan kysymys.


Monsuunikatastrofi


Maatalous on ollut vuosisatoja riippuvainen vuosittaisista monsuunisateista. Jos monsuunisateet myöhästyvät, kuten tänä vuonna on tapahtunut, viljelymaat altistuvat kuivuudelle. Sadot kuivuvat ja vedestä on pulaa. Monsuunisateet vaikuttavat kahden miljardin ihmisen elinkeinoon ja elämään.

Sademäärät ovat Aasiassa vähentyneet dramaattisesti, mikä aiheuttaa kuivia kausia ja pulaa vedestä, mutta samalla voimakkaiden rankkasateiden määrä on lisääntynyt, ja niiden aiheuttamat nopeasti syntyvät tulvat katkovat teitä ja aiheuttavat maanvyöryjä, kertoo Nature.

Äärimmäisten rankkasateiden määrä on kolminkertaistunut Intian keskiosissa vuosien 1950 ja 2015 välisenä aikana. Tällä on ollut järkyttäviä vaikutuksia miljoonien ihmisten elinkeinoon, elämään, maanviljelyyn ja omaisuuteen.

Äärimmäisten rankkasateiden aiheuttamien tulvien, jatkuvien kuivuusjaksojen ja kasvavien lämpötilojen seurauksena pohditaan jo vakavasti, onko osa Intiasta muuttumassa täysin elinkelvottomaksi.

Mutta Intia ei ole ainoa maa, jossa sään ääri-ilmiöt aiheuttavat tuhoja. Tutkijoiden mukaan äärimmäisen kuumat hellejaksot lisääntyvät Etelä-Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämä lisää ilmastopakolaisuuden painetta pohjoiseen.

Ilmaston lämpeneminen ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti tai armollisesti

Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma. Sen vaikutukset ovat jo nyt monien köyhien maapallon köyhimpien alueiden riesana. Maapallon keskilämpötila on kasvanut vasta 0,9 astetta, mutta nyt näyttää varmalta, että 1,5 astetta saavutetaan pian. Pariisin ilmastosopimuksessa lämpenemisen ylärajaksi määritelty 2 astetta ylittyy hyvin todennäköisesti 2050-2100.

Lähde: Pixabay

Jos Intia ei onnistu ratkaisemaan vesikriisiä viiden vuoden aikana, satojen miljoonien henki on vaarassa

Ilmastonmuutos ei etene tasaisesti. Joillain alueilla tulvat aiheuttavat tuhoja, toisaalla maastopalot, kuivuus tai äärimmäiset helleaallot. Eurooppa on vielä lintukoto. Me näemme ja luemme uutisia, mutta tosiasiassa emme oikein ymmärrä näkemäämme – uutiset ovat liian kaukana omasta arjestamme.

Välittömien ihmisille koituvien vaarojen lisäksi vaarassa on satojen miljoonien ihmisten elinkeinot. Tulvat kuluttavat maaperää, kuivuus ja kuumuus tuhoaa sadot, maastopalot polttavat kodit, äärimmäinen kuumuus tappaa terveitä ihmisiä – myös Euroopassa ja Ýhdysvalloissa.

Merenpinnan nousu uhkaa miljoonia esimerkiksi Bangladeshin rannikolla. YK:n mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos lisää absoluuttisen köyhien määrää 120 miljoonalla. Heidän vaihtoehtonsa on nääntyä nälkään tai etsiä elinkelpoisempia alueita muualta.

Stanfordin yliopiston tutkijat varoittavat, että köyhät maat köyhtyvät ilmastonmuutoksen seurauksena entisestään. Valtioidenkasvava sosioekonominen kuilu vaikuttaa väistämättä ilmastopakolaisuutta lisäten.

YK:n ihmisoikeuksien erikoislähettiläs Philip Alston sanoi hiljattain, että edessä on ilmasto-apartheid, joka jakaa ihmiset pieneen vähemmistöön, jolla on varaa paeta, nälkää, ilmaston ääri-ilmiöitä ja kurjuutta ilmastoituihin ja vartioituihin kartanoihin, sekä siihen valtavaan enemmistöön, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen seuraukset.

Alston toteaa, että vaikka kehittyneen maailman rikkaat valtiot ja kaupungit selviävät ilmastonmuutoksen ensioireista, he eivät voi välttää sitä, miten äärimmäiset ilmasto-olosuhteet kurittavat heikommassa asemassa olevia maita.

Ilmastopakolaiset

Norjalaisen pakolaisneuvojan mukaan vuosittain 26 miljoonaa ihmistä evakuoidaan tai pakenee kotiseuduiltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena jo vuonna 2045. Siis yksi ihminen joka sekunti.

Valtaosa ilmastopakolaisista sijoitetaan omiin maihinsa, mutta rajat ylittävien pakolaisten määrä on kasvussa. Ilmastonmuutos ei ole ainoa pakolaisuuteen vaikuttava tekijä, sillä sitä tehostaa etnisten, uskonnollisten ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan valtaväestöstä poikkeavien vainot ja heihin kohdistuva väkivalta. Tänä vuonna näitä vainoja pakenee 70 miljoonaa ihmistä.

ABC:n julkaiseman muistion mukaan pelkästään Austraiaa uhkaa jopa 100 miljoonan ilmastopakolaisen vyöry lähivuosina. Suurin osa pakolaisista joutuu jättämään Indónesiassa ja Tyynellä valtamerellä sijaitsevat nousevan merenpinnan ja sään ääri-ilmiöiden uhkaamat saaret.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa pakolaisuus on kasvattanut kansallismielisen, maahanmuuttovastaisen äärioikeiston kannatusta. Australia, joka on yksi pahimpia saastuttajia, suhtautuu äärimmäisen nihkeästi kaikkiin pakolaisiin.

YK:n pakolaissopimus ei tällä hetkellä tunnusta ilmastopakolaisia kansainvälisen lain turvaa edellyttäviksi turvapaikanhakijoiksi. Ilmastopakolaisilta voidaan siis estää turvapaikanhakuprosessi ja heitä voidaan kohdella laittomina maahantulijoina.

CNN

Ilmastotieto

Ilmasto.org

Ilmasto-opas.fi

Wikipedia: Ilmastonmuutos

Wikipedia: Kasvihuoneilmiö

WWF

Lähde: Pixabay




Näkökulma: Quo Vadis Europa?

Minne menet Eurooppa, kysyi komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pari vuotta sitten saatuaan ilmoituksen Britannian eroprosessin käynnistämisestä. Samassa yhteydessä Juncker lainasi myös ranskalaisen Robert Schumanin puhetta vuodelta 1950:

”Eurooppaa ei tehdä yhdellä kertaa tai yhden suunnitelman mukaan. Se rakennetaan konkreettisin saavutuksin, jotka luovat todellista yhteishenkeä”.

Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 lehdistötilaisuudessa pitämä puhe oli Euroopan unionin alku. 69 vuotta myöhemmin 51 % (eli karkeasti 215 miljoonaa) äänioikeutettua äänesti Euroopan parlamenttivaaleissa. Enemmistö äänestäjistä tuki EU:n integraatiokehityksen syventämistä.

Äänestysaktiivisuus jäi varsin matalaksi, mutta nämä olivat ensimmäiset vaalit sitten vuoden 1979 parlamenttivaalien, jolloin äänestysaktiivisuus tosiasiassa kasvoi edellisiin vaaleihin verrattuna. Sitä voi pitää hyvänä enteenä Euroopan tulevaisuudelle.

Eurovaalien äänestysaktiivisuus


Vaalit ja Euroopan poliittinen linja


Parlamentin perinteiset suuret puolueet, EPP ja S&D, olivat vaalien suurimpia häviäjiä. Voittajia olivat kansallismieliset EU-kriittiset puolueet (EFDD, ENF), sekä EU-myönteiset liberaalit (ALDE+R ja Greens/EFA).

Parlamentin paikkajako

Vaalien jälkeen poliittinen jako oikeistoon ja vasemmistoon horjahti perinteisiltä raiteiltaan. Oikeisto ja vasemmisto liukuivat selvästi kohti keskustaa. Europarlamentti jakaantui progressiivisiin ja nationalistisiin edustajiin. Progressiiviset haluavat viedä Euroopan integraatiota eteenpäin, kun nationalistit puolestaan haluavat palauttaa Euroopan kansallisvaltioiden aikaan – aikaan ennen ylikansallista Euroopan unionia.

Perinteisellä arvokartalla oikeisto ja vasemmisto lähentyivät toisiaan, sillä molempia ryhmiä yhdistää vahva usko ja halu Euroopan unionin yhdentymiskehityksen syventämiseen.


Mitä seuraavaksi?


Suurten puolueiden tappiota seuraa lähiviikkoina kädenvääntö komission puheenjohtajan paikasta. Perinteisesti virka on kuulunut parlamentin suurimman puolueen kärkiehdokkaalle.

Koska EPP säilyi suurimpana puolueena, kuuluisi komission puheenjohtajan virka tradition mukaan Manfred Weberille. Toisaalta EPP kärsi vaaleissa huomattavan tappion, mikä ei voi olla vaikuttamatta puolueen kärkiehdokkaan asemaan puheenjohtajaneuvotteluissa.

Myös S&D menetti kymmeniä edustajia, joten sosialistien Frans Timmermans saattaa jo olla ulkona puheenjohtajapelistä.

Weber, Vestager vai joku muu?

Angela Merkelin näkemyksen mukaan perinteitä pitää kunnioittaa, joten komission puheenjohtajan paikka kuuluisi Manfred Weberille. Emmanuel Macron haluaisi nähdä komission puheenjohtajana suuren vaalivoiton saaneen ALDE:n kärkiehdokkaan Margrethe Vestagerin.

Valitaanko tanskalainen nainen komission puheenjohtajaksi? Se ei tunnu mahdottomalta skenaariolta.

Uskon, että parlamentissa ALDE, S&D, GUE/NGL ja Vihreät tukevat Vestageria, kun taas EPP ja ECR asettuvat melko varmasti Weberin valinnan taakse. Muilla kärkiehdokkailla ei todennäköisesti ole suuren suuria mahdollisuuksia komission puheenjohtajaksi.

Macron ja Merkel yrittävät ministerineuvostossa varmasti saada tukea omille ehdokkailleen. Neuvosto päättää (määräenemmistöllä, ketä kärkiehdokkaista se ehdottaa puheenjohtajaksi, jonka jälkeen parlamentti äänestää ehdokkaan virkanimityksestä. Valinta edellyttää parlamentin ehdottoman enemmistön tuen.


Kansallismielisten nousu ja uho


Eurovaaleissa ennakoitiin kansallismielisten puolueiden tsunamia. Suuri vaalivoitto jäi toteutumatta. Kansallismieliset lisäsivät paikkojaan Euroopan parlamentissa, mutta selvästi vähemmän kuin ennakolta arveltiin. Tsunami laantui tuulenpuuskan aiheuttamaksi pintaväreilyksi.

Oikeistopopulistisia ja kansallismielisiä puolueita ei kuitenkaan voi enää sivuuttaa olankohautuksella tai kiinnostavina poliittisina kuriositeetteina. Marine LePen, Mateo Salvini, Viktor Orban ja Nigel Farage ovat saaneet Euroopan liberaaleja arvoja ja maahanmuuttoa vastustavat ihmiset kokoamaan voimiaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Levottomuuksien ja äärioikeiston kasvun hillitsemiseksi myös kansallismielisten äänen on annettava kuulua. Kaikki kansallismielisten politiikan uhkakuvat ja ongelmat eivät ole perusteettomia. Monet asiat Euroopan unionissa edellyttävät pikaisia korjaustoimia eurooppalaisten koheesion ja yhteenkuuluvaisuuden lisäämiseksi.

Farage ja Brexit Party

Huikealla yli 30 prosentin kannatuksella Euroopan parlamenttiin marssinut Nigel Faragen johtama Brexit Party on erikoinen ilmiö, jolla ei ole muuta puolueohjelmaa, kuin Britannian EU-eron vauhdittaminen ja EU:n päätöksentekoprosessien häiritseminen kaikin mahdollisin tavoin. New York Timesin tuoreen artikkelin mukaan Nigel Farage on Euroopan vaarallisin mies.

Brexit Partyn huima vaalimenestys ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että brexit kaduttaa, tympäisee tai kyllästyttää jo monia brittejä. Brexit Partyn keräämästä kolmanneksen äänisaalista huolimatta selkeä enemmistö Britannian europarlamentaarikoista kannattaa edelleen Euroopan unionia.

Corbyn ja uusi brexit-äänestys?

Työväenpuolueen Jeremy Corbyn kiirehti maanantaina laskelmoimaan, että jos eurovaalit olisivat olleet kansanäänestys Britannian EU-erosta, suurin osa briteistä ei näiden vaalien perusteella haluaisikaan erota Euroopan unionista. Corbyn spekuloi tuloksella, mutta hän on taipumassa toisen kansanäänestyksen järjestämisen kannalle.

”These elections became a proxy second referendum. Over the coming days we will have conversations across our party and movement and reflect on these results on both sides of the Brexit divide.” – Jeremy Corbyn

Millä logiikalla brexit-puolen voitto kääntyy brexit-puolen tappioksi?

Jos eurovaalien tulos heijastelee brittien yleistä EU-linjaa, olisi brexit-puoli näissä vaaleissa hävinnyt EU-kansanäänestyksen. Logiikka on se, että Britanniassa EU-myönteiset puolueet keräsivät yhteensä selvästi suuremman kannatuksen kuin Brexit Party ja muut kansallismieliset puolueet. Tähän huomioon myös Jeremy Corbyn tarttui.

Business Insider julkaisi oheisen taulukon, jossa eurovaaleihin osallistuneiden EU-myönteisten äänet ovat vasemmalla ja EU:n vastustajien äänet oikealla.
Eurovaaleissa annettujen äänten perusteella 55,3 prosenttia briteistä kannattaa EU-jäsenyyttä ja 44,7 % kannattaa eroa Euroopan unionista. Tulos korreloi aiemmin tehtyjen galluppien kanssa. Se on myös yhteensopiva vuodesta 2016 alkaen kuukausittain toteutettujen YouGov-kyselyiden keskiarvon kanssa. Oheinen taulukko.

Kuvan lähde: Business Insider

Brexit Partyn huomattavasta äänisaaliista huolimatta Britannia on pohjimmiltaan edelleen EU-myönteinen valtio. Jeremy Corbyn tukee toista kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Jos sellainen toteutuu, EU-jäsenyyden kannatus todennäköisesti voittaa. Ei siis ole lainkaan odottamatonta, että toisen kansanäänestyksen vastustus on kiivasta kovimpien brexit-demagogien joukoissa.


Brexit: Varoittava esimerkki


Brexit on varoittava esimerkki. Se on johtanut poliittisen päätöksenteon halvaantumiseen parlamentin alahuoneessa, jakanut kansaa ja kasvattanut itsenäistymishaluja sekä Skotlannissa että Pohjois-Irlannissa.

UK haluaisi EU:n jäsenedut ilman jäsenyyteen liittyviä velvollisuuksia. Tämä asenne Britannialla on ollut EEC-jäsenyyden alusta (1973) alkaen.

Ranskan Charles de Gaulle vastusti 1960-luvulla Britannian EEC-jäsenyyttä, koska piti brittejä kyvyttöminä yhteistyöhön. De Gaulle kaatoi brittien kaksi ensimmäistä jäsenhakemusta, mutta 1973 Britannia hyväksyttiin EEC:n jäseneksi.

Brexit on poliittista teatteria ja farssi, mutta kuinka tähän tultiin?

Kelataan historiaa pikakelauksella muutama vuosi taaksepäin. Britannian pääministeri David Cameron pelasi upporikasta ja rutiköyhää kiristämällä EU:lta lisää etuja Britannialle. Sellaiseen EU ei voinut suostua, koska se olisi kyseenalaistanut koko EU:n.

Vuonna 2013 Cameron lupasi briteille, että hän järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä, jos EU ei voi tarjota briteille parempia jäsenehtoja.


Cameronin uhkapeli meni reisille


Voitettuaan parlamenttivaalit 2015, Cameron toteutti antamansa lupauksen kansanäänestyksen järjestämisestä. Hän neuvotteli kulisseissa samaan aikaan Britannialle eräitä erityisoikeuksia, joiden hän toivoi vakuuttavan kansan äänestämään EU-jäsenyyden jatkamisen puolesta. Se oli hyödytöntä.

Leave.EU-kampanja aloitti valtavan propagandakampanjan, jossa tosiasioilla ei ollut suurta merkitystä. Brexit-kampanja vetosi taitavasti brittien tunteisiin ja etenkin pelkoihin.

23. kesäkuuta 2016 72,2 % Britannian äänioikeutetuista antoi äänensä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Ennakkoon tehtyjen kyselyiden perusteella EU:n kannatus oli eroa haluavien kannatusta korkeampi.

Äänestystulos ei kuitenkaan noudattanut EU:n kannattajien käsikirjoitusta, ja odottamaton tulos oli monelle shokki: 51,89% äänensä antaneista briteistä kannatti Britannian eroa Euroopan unionista ja 48,1 % kannatti EU-jäsenyyden jatkoa.

Tietämättömyys on hedelmällistä maaperää peloille, ja pelkoja populistit osaavat hyödyntää

Jälkeenpäin on spekuloitu, että tietämättömyys, turhautuminen, maahanmuuttovastaisuus ja kaipuu menneisyyteen johtivat brexit-leirin voittoon. Washington Post kertoi, että ”Mitä tapahtuu, jos lähdemme EU:sta” -hakujen määrä kolminkertaistui heti vaalituloksen selvittyä. Toiseksi eniten etsittiin tietoa hakusanoilla ”Mikä on EU”.

Leave.EU-kampanja loi ansiokkaasti uskottavia uhkakuvia, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Brittejä peloteltiin mm. Turkin EU-jäsenyydellä ja sen seurauksena Britanniaan tulevilla miljoonilla vierastyöläisillä.

Tällainen viestintä oli harhaanjohtavaa, sillä Turkki ei täytä EU-jäsenyyden ehtoja, ja toisaalta uusien jäsenten ottaminen edellyttää yksimielisen päätöksen ja siten britit olisivat voineet estää Turkin jäsenyyden siinäkin tapauksessa, että EU-jäsenyys olisi ollut teoriassa mahdollinen.

Maahanmuuttajia myös syytettiin terveydenhuollon kuormittamisesta, vaikka todellisuudessa maahanmuuttajat käyttivät terveydenhoitopalveluja suhteellisesti brittejä vähemmän, ja joka kolmas maassa työskentelevä lääkäri on ulkomaalaistaustainen.

Brexit-äänestyksen jälkeen tuhannet eurooppalaiset vierastyöläiset lähtivät maasta. Britanniassa on 40 000 sairaanhoitajan vajaus, mutta epävarmuus ja suoranainen rasismi pelottavat esimerkiksi puolalaisia sairaanhoitajia siinä määrin, että he eivät halua lähteä Britanniaan.

”Brexitin puolesta kampanjoinut siipi käytti brittien tietämättömyyttä taitavasti hyväkseen. Se vetosi esimerkiksi maahanmuuttajista huolestuneisiin kansalaisiin kertomalla, että EU:sta lähteminen tarkoittaisi automaattisesti maahanmuuttajien määrän vähenemistä. Kuitenkin vuonna 2015 maahan tuli enemmän siirtolaisia EU:n ulkopuolisista maista kuin EU-maista, minkä vuoksi ero EU:sta ei vaikuttaisi merkittävästi siirtolaisten määrään.” – Kaleva

Brexit-äänestyksen äänet jakautuivat epätasaisesti

Nuoret ja korkeasti koulutetut kaupunkilaiset äänestivät todennäköisemmin EU-jäsenyyden puolesta, kun keski-ikäiset ja ikääntyvät maalla asuvat sekä vähemmän koulutetut kallistuivat eron puolelle. Äänestys jakoi kansan iän, koulutuksen ja asuinpaikan perusteella. Myös muissa isoissa kaupungeissa, kuten Liverpoolissa ja Manchesterissa äänestettiin EU-jäsenyyden puolesta.

BBC:n mukaan 18-24-vuotiaista jopa 73 prosenttia äänesti EU-jäsenyyden puolesta. Jäsenyyttä kannattivat myös suurin osa 25-44-vuotiaista. Yli 65-vuotiaiden EU-kannatus oli kaikkein vähäisintä.

Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa ja Lontoossa enemmistö äänesti EU:ssa pysymisen puolesta. Wales kallistui eron puolelle, vaikka pääkaupunki Cardiff äänesti jäsenyyden puolesta.

Kartan lähde: Worldmapper

Brexit means Brexit!

Äänestystuloksen selvittyä pääministeri Theresa May totesi painokkaasti: ”Brexit means Brexit!”. Siitä alkaen neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulokseen on suhtauduttu sitovana kansanäänestyksenä.

Vuoden 2017 maaliskuussa parlamentti hyväksyi lain, joka valtuutti maan hallituksen aloittamaan toimet eron toteuttamisesta. 29. maaliskuuta pääministeri Theresa Mayn johtama hallitus aktivoi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50. artiklan. Eroprosessin aktivoimisesta lähetetyn ilmoituksen vastaanotti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. EU vastasi esittämällä Britannialle joukon vaihtoehtoja tulevien suhteiden perustaksi.

50. artiklan aktivoimisesta alkoi kahden vuoden mittainen siirtymäaika, jolloin UK ja EU neuvottelivat sopimuksen suhteiden jatkosta. Britannian pääneuvottelija oli vuoteen 2018 asti David Davis ja EU:n neuvottelijana toimi Michel Barnier. EU esitti hyvin nopeasti Britannialle joukon vaihtoehtoja yhteistyön jatkamiseksi. Mikään EU:n tarjoamista valmiista vaihtoehdoista ei kuitenkaan sopinut briteille.

Intensiiviset neuvottelut EU:n ja UK:n välillä jatkuivat kaksi vuotta. Lopulta sopimusluonnos saatiin valmiiksi. EU27 hyväksyi yksimielisesti luonnoksen, mutta Britannian parlamentti hylkäsi kahden vuoden neuvotteluissa aikaansaadun sopimuksen 15. tammikuuta 2019 äänestyksessä luvuin 432-202.

Sopimuksen kaaduttua Theresa May ilmoitti 29.1. brittien hakevan EU:lta joitain muutoksia neuvoteltuun sopimuksen. Tämän jälkeen myös toinen äänestys kaatui äänin 391-242 12. maaliskuuta. Kolmas äänestys järjestettiin 29. maaliskuuta ja sekin kaatui.

Sopimuksen kaaduttua parlamentin alahuoneessa, brittien oli haettava ja EU:n oli periaatteessa myönnettävä Britannialle jatkoaika. Sopimukseton ero pelottaa molempia osapuolia.

Jean-Claude Juncker ja muut Euroopan unionin korkeat edustajat ovat tyrmänneet täysin brittien toiveen sopimuksen avaamisesta. Pöydällä on kolme vaihtoehtoa: 1) Ero neuvotellun sopimuksen mukaisesti, 2) Ero ilman sopimusta tai 3) Ei eroa. Britannian venkoilu ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä on saanut Brysselin tuskastumaan. Lisäajan tarjoaminen briteille johti siihen, että britit äänestivät eurovaaleissa (laillisuuskysymys). Tilanne vaikuttaa EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon. Monikaan ei toivo Britannian eroavan EU:sta, mutta yhä useammat Brysselissä ajattelevat ”Brexit means brexit!” ja, että eron venyttäminen ei ole kenenkään etu.


Britannialle tarjotut sopimusvaihtoehdot


Oheinen kaavio näyttää EU:n Britannialle tarjoamat sopimusvaihtoehdot ja syyn, miksi ne eivät sopineet briteille. Esimerkiksi Norjan malli ei sovi, koska UK haluaa erota Euroopan tuomioistuimesta, eikä hyväksy vapaata liikkuvuutta. Sveitsin malli ei käy, koska se edellyttää vapaan liikkuvuuden. Britit eivät myöskään halua maksaa Euroopan yhteismarkkinoille pääsystä tai implementoida EU-lainsäädäntöä kuten Norja ja Sveitsi. Tarkempiin yksityiskohtiin menemättä realistisiksi vaihtoehdoiksi jäi Etelä-Korean ja Kanadan malli tai sopimukseton ero.
Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja ongelmakohtana

UK:n eron jälkeen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Molemmat osapuolet ovat asettaneet tavoitteeksi ns. kovan rajan välttämisen, mutta käytännön ratkaisun löytäminen ongelmaan on ollut hyvin vaikeaa.

”Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman, että Britannialla olisi kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä velvoitteita. EU:n sisämarkkinoilla vallitsee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Näistä viimeistä Britannian hallitus haluaisi rajoittaa. Yhteiset markkinat edellyttävät yhteistä säätelyä. Muuten osa sisämarkkinoilla toimivista yrityksistä voisivat hyötyä muita yrityksiä kevyemmästä säätelystä. Tämän varmistamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden tulee sitoutua noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä, mikä ei ole sopinut Britannialle.”Eurooppatiedotus


Kuinka brexit on jo vaikuttanut Britannian talouteen


Brexit maksaa UK:n taloudelle miljardi dollaria viikossa eli 6 miljoonaa dollaria tunnissa, kirjoitti CNN Business 22.maaliskuuta.

Ennen brexit-äänestystä Iso-Britannia oli maailman viidenneksi suurin talous, mutta nyt Ranska on noussut sen edelle. Britannia oli nopeimmin kasvava G7-talous, mutta äänestyksen jälkeen se putosi talouskasvultaan hitaimmin kasvavaksi G7-maaksi.

Vuoden 2016 äänestys johti punnan kurssin dramaattiseen syöksyyn ja hidasti Britanniaan tehtäviä investointeja. Englannin pankin laskelmien mukaan Britannian talous on nyt 2 prosenttia pienempi kuin mitä se olisi, jos EU-puoli olisi voittanut kansanäänestyksen.

Britannian sekava ja päämäärätön politiikka voi pahimmillaan johtaa sopimuksettomaan eroon, joka Englannin pankin mukaan olisi vaikutuksiltaan pahempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttama taantuma.

Investoinnit teollisuuteen romahtivat, mutta kasvoivat 3,7 % vuonna 2018, kun muissa G7-maissa investointien kasvu oli 6 prosentin luokkaa vuosittain. Luottamus talouteen on romahtanut alimmalle tasolle vuosikymmeneen.

Tavallisten ihmisten elämässä vaikutukset tuntuvat punnan kurssin heikentymisenä. Punnan kurssi suhteessa dollariin on heikentynyt15 %, mikä näkyy kuluttajahintojen kasvuna. McDonalds ja KFC (Kentucky Fried Chicken) varoittivat suurten brittiläisten kauppaketjujen tapaan, että sopimukseton ero johtaa väistämättä tuotanto- ja elintarvikeketjujen vakaviin ongelmiin.

Brittiläiset pankit ja finanssialan laitokset ovat siirtäneet 1,3 biljoonan dollarin edestä toimintojaan mm. Irlantiin, Ranskaan, Saksaan ja Alankomaihin. Sony ja Panasonic siirtävät pääkonttorinsa Alankomaihin. Nissan keskeytti suunnitelmat uuden automallin valmistamisesta Britanniassa. Saksalainen Schaeffler lopettaa kaksi kolmesta Britannian tehtaastaan.

Britannian korkeimmat teollisuuden ja kaupan alan liittojen johtajat (Confederation of British Industry, Trades Union Congress) antoivat julkilausuman, että sopimukseton ero aiheuttaa kansallisen hätätilan ja sellaista ei voida sallia. Julkilausumassa todettiin, että sopimuksettoman eron taloudelliset vaikutukset tuntuisivat vielä tulevien sukupolvien elämässä.


Lista järjestöistä, valtioista ja ihmisistä, jotka ovat varoittaneet brexitin negatiivisista vaikutuksista Britannialle, Euroopalle ja koko maailmalle


– Britannian valtiovarainministeriö (The Treasury)
– Englannin pankki (The Bank of England)
– Kansainvälinen valuuttarahasto – IMF (International Monetary Fund)
– Maailman pankki (The World Bank)
– Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation)
– G20
– IFS (Institute for Fiscal Studies)
– LSE (London School of Economics)
– The Financial Times
– OECD (Organisation Economic Cooperation + Development)
– The CBI (Confederation of British Industry)
– Yhdysvaltojen hallitus – US Government (our biggest non-EU trading partner)
– Kiinan hallitus – Chinese Government (our 2nd biggest non-EU trading partner)
-Japanin hallitus – Japan Government (our 3rd biggest non-EU trading partner)
– Intian hallitus – Indian Government (our 4th biggest non-EU trading partner)
– Suurin osa yllämainittujen maiden bisnesjohtajista.

Brexitin aiheuttama taloudellinen epävarmuus lisääntyy, kuten oheiset Harvard Business Review’n kaaviot osoittavat.


Minne menet Eurooppa?


Kukaan ei tiedä miten brexit lopulta etenee. Ehkä koko prosessi jää historialliseksi horjahdukseksi ja yhteistyö jatkuu. On hyvin mahdollista, että britit lähtevät Euroopan unionista ovet paukkuen ilman sopimusta.

Jälkimmäinen tapaus aiheuttaisi todennäköisesti maailmanlaajuisen taantuman tai laman, sillä Britannia ei ole pieni talous, kuten Kreikka. Lontoon Cityn läpi kulkee viidennes maailman rahavirroista. Euroopassa ja Britanniassa ero johtaisi todennäköisesti miljoonien työpaikkojen menetyksiin ja kuluttajahintojen tuntuvaan kasvuun.

Britannian uusien kauppasopimusten neuvottelut eivät tule olemaan yhtään helpompia kuin neuvottelut EU:n kanssa. WTO-vaihtoehtoa eivät halua edes Leave.EU-kampanjan vetäjät.

USA on jo esittänyt 18-sivuisen listan edellytyksistä, joiden pohjalta neuvottelut brittien kanssa voidaan aloittaa. Tämä muistio heittää kylmää vettä niiden brittien niskaan, jotka uskoivat, että UK tekee mahtavat kauppasopimukset USA:n ja Kiinan kanssa.

USA:n kanta oli yksiselitteinen: sopimus meidän kanssa tai sopimus Kiinan kanssa, mutta ei molempia. Sen lisäksi USA:n vaatimukset velvoittaisivat brittejä laskemaan tuoteturvallisuusstandardeja tasolle, joka väistämättä vaikuttaisi negatiivisesti EU:n kanssa käytävän kauppaan.

EU:lle Britannian ero on huono asia, mutta 27 valtion tiivistyvän unioni, noin 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, yhteinen lainsäädäntö, yhteiset tuoteturvallisuusstandardit, tulliliitto ja tuoreet vapaakauppasopimukset Kanadan ja Japanin kanssa pehmentävät varmast pahinta iskua.

Euroopalla on edessään kuitenkin vakavia ongelmia, joista brexit on vain yksi. USA:n ja Kiinan kauppasota vaikuttaa globaalisti talouskehitykseen. Taantuman tai laman merkkejä on jo ilmassa. Tilannettaei helpota yhtään Italian ylivelkaantuminen ja Mateo Salvinin halu edelleen kasvattaa Italian velkaantumisastetta tai kansallismielisten pyrkimykset horjuttaa Euroopan unionia.

Kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen brexitin ja USA:n ja Kiinan kauppasodan seurauksena saattavat aiheuttaa Italian velkakriisin läjähtämisen käsiin samalla tavoin kuin 2008 finanssikriisi käynnisti Kreikan velkakriisin.

Italia on sen verran suuri talous, että EU ei sitä voi nostaa kuiville uppoamatta itse syvälle suohon. Niin kutsuttu ”perma-taantuma” saattaa laukaista 2 biljoonan euron talouskriisin, joka uhkaa koko valuuttaunionia.

Italian velkaantumisen syyksi on usein mainittu valuuttaunioni ja euro, mutta mikäli tähän kaavioon on uskominen, on velkaantuminen kiihtynyt vuoden 2008 jälkeen. Vaikka yli 100 prosentin velkaantumisaste on aika hurja, se ei vielä ole kriittinen.

Kansallismielisten pelot maahanmuutosta ovat taloudellisten näkymien ja ilmastonmuutoksen rinnalla hyvin merkityksettömiä, vaikka tunteisin vetoavia. Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin 20 000 turvapaikanhakijaa, joista Suomeen noin 2400.

Angela Merkel muistutti hiljattain Eurooppaa, että toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen politiikka on tullut päätepisteeseensä.

Euroopan on oltava yhtenäinen, jotta se voi varautua ja kestää Kiinan, Venäjän ja USA:n luomat taloudelliset ja poliittiset uhkakuvat. Trumpin valtaannousun jälkeen Atlantin valtamereen on noussut jäinen muuri ja perinteinen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen liittolaisuus horjuu. Tämä varmasti on vaikuttanut siihen, että kaikki Euroopan parlamentin puolueet kannattavat yhteistä puolustusta ja EU-maiden asevoimien syvempää integraatiota.

Eurooppa on valtavien haasteiden edessä. Ongelmia ei kuitenkaan voi paeta. Tavalla tai toisella globaalit ongelmat löytävät meidät, vaikka pakoilisimme kaikkia vastuita, eroaisimme EU:sta ja laittaisimme rajat kiinni, kuten eräät suomalaiset poliitikot toivovat. Paras tae hyvinvoinnin ja turvallisuuden säilymiselle Suomessa on yhteinen ja yhteistyökykyinen Eurooppa.




Näkökulma: Yhteinen Eurooppa

Euroopan parlamentin uudet edustajat valitaan sunnuntaina 26.5.2019. Mitä merkitystä Euroopan parlamentilla on suomalaisille? Entä kuinka yhteinen Eurooppamme toimii?


Kannattaako eurovaaleissa äänestää?


Kannattaa. Demokratia on arvo, jonka merkityksen ymmärtää vasta, kun sen on menettänyt jollekin kasvottomalle virkamiehelle. Euroopan unionia moititaan usein kasvottomaksi ja byrokraattiseksi instituutioksi, mutta parlamenttivaleissa jokainen täysi-ikäinen EU-kansalainen saa esittää mielipiteensä EU:n tulevasta poliittisesta linjasta.

Kansallismielisyyden ja EU-skeptisyyden suosion kasvu kaikissa EU:n jäsenmaissa luo uusia haasteita ja uhkakuvia EU:n päätöksentekoprosessille samaan aikaan, kun polarisoituvassa maailmassa EU:n merkitys vakaan, rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän ylläpitäjänä on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Ongelmat, joita lähitulevaisuudessa kohtaamme, ovat globaaleja, sellaisia, jotka koskettavat jollain tavalla meitä kaikkia, ja siksi meidän on panostettava monikansalliseen yhteistyöhön.

Suomi on perustuslaillisesti Euroopan unionin jäsen. Jäsenyys oli taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen valinta. Mitään EU:n korvaavaa järjestelmää ei ole suunniteltu.

Brexit on jo osoittanut, että huonosti valmisteltu eroprosessi aiheuttaa sisäpoliittisia ja taloudellisia ongelmia. Brexit on horjuttanut perinteisesti vahvan brittiläisen yhteiskunnan yhtenäisyyttä.

EU edustaa vakautta, turvallisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja se on myös tärkein kauppakumppanimme. EU-jäsenyyden aikana Suomen bruttokansantuote on yli kaksinkertaistunut, korot ovat pysyneet alhaalla ja inflaatio hyvin maltillisella tasolla.

EU ei ole täydellinen tai valmis. Siinä on vielä paljon korjattavaa, mutta Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kannalta sitä voi hyvällä omallatunnolla pitää yhtenä historian merkittävimmistä saavutuksista. Jotta EU toimii myös tulevaisuudessa, sen on kuunneltava myös niitä ihmisiä, jotka Euroopan unionia vastustavat. Vuoropuhelu voi johtaa ongelmien ratkaisuun ilman EU:n järjestelmien purkamista.

EU on tienristeyksessä, jossa sen tulevaisuuden merkitys määritellään. EU-vastaiset kansallismieliset puolueet haluavat palauttaa Euroopan EU:ta edeltäneeseen aikaan. Toisessa ääripäässä pieni federalistien joukko tavoittelee Euroopan liittovaltiota.

Tuleeko Euroopan unionista suljettujen rajojen ja kansallismielisten valtioiden heikko taloudellinen liittouma, vai jatkuuko Euroopan yhteinen poliittinen projekti myös tulevaisuudessa? Sunnuntaina moni asia voi muuttua parempaan tai huonompaan.


Vaalit


Euroopan parlamenttiin äänestetään sunnuntaina26.05. 13 suomalaista europarlamentaarikkoa. Suomalaiset saavat yhden lisäpaikan, kun Ison Britannian ero varmistuu.

751 edustajan parlamentissa Suomen edustajien määrä tuntuu vähäiseltä, mutta parlamenttipaikat määräytyvät jäsenmaiden koon perusteella. Pienillä mailla on kuitenkin suhteellisesti enemmän edustajia kuin suurilla mailla.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on noin 427 miljoonaa. Europarlamentaarikot valitaan viideksi vuodeksi.

Koska Euroopassa äänestetään?

Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta äänestävät torstaina 23.5. Irlannissa äänestetään perjantaina 24.5. Latviassa, Maltalla ja Slovakiassa äänestetään lauantaina 25.5.19

Suurin osa EU:n jäsenmaista: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Liettua, Luxemburg, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Ruotsi ja Espanja äänestävät sunnuntaina 26.5.

Koskaensimmäiset tulokset selviävät?

Jäsenmaat ovat sopineet, ettei virallisia tuloksia julkaista ennen viimeisten äänestyspaikkojen sulkeutumista. Virallisia tuloksia on siis odotettava sunnuntai-iltaan asti.

Ensimmäiset viralliset äänestystulokset julkaistaan vasta puolilta öin, jolloin viimeiset äänestyspaikat sulkeutuvat Italiassa. Euroopan parlamentti julkaisee kuitenkin ovensuukyselyihin ja ennakkoääniin perustuvia arvioita kello 19 alkaen.

Alustaviin arvioihin perustuva ennuste julkaistaan 21.15, mutta tulokset varmistuvat vasta puolen yön jälkeen.

Mitä vaalien jälkeen tapahtuu?

Vaalien jälkeen puolueet aloittavat neuvottelut poliittisten ryhmien muodostamiseksi. Poliittinen ryhmä edellyttää vähintään 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä jäsenmaasta. Uusien ryhmien tulee olla selvillä viimeistään 24.6.

28.5. EU:n ministerineuvoston 28 päämiestä kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan valien tuloksista ja suunnittelemaan tärkeimpiä virkanimityksiä. Näihin kuuluvat Euroopan komission puheenjohtaja, Euroopan parlamentin puheenjohtaja, Euroopan keskuspankin johtaja ja Euroopan ulkoasioiden- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Uuden parlamentin virkaanastujaisia vietetään Strasbourgissa 2. heinäkuuta. Tällöin uudet mepit voivat ensimmäisen kerran äänestää komission puheenjohtajaa.

Jos kaikki etenee aikataulujen mukaan, uusi komissio astuu virkaan 1. marraskuuta.

Miksi äänestää?

Europarlamentaarikot edustavat Euroopan parlamentissa omaa ja emopuolueensa poliittista ideologiaa. Äänestämällä suomalainen voi vaikuttaa siihen millaista politiikkaa EU tulevaisuudessa tekee.

Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, mikä poliittinen ryhmä nousee parlamentin suurimmaksi. Euroopan komission puheenjohtaja valitaan parlamentin suurimmasta puolueesta.

Europuolueiden ja valiokuntien sisällä suomalaiset mepit voivat puolestaan vaikuttaa Euroopan tulevaan politiikkaan aktiivisella työllä ja hyvillä suhteilla. Euroopan parlamentin politiikka vaikuttaa koko unioniin, myös Suomeen.



Euroopan unionin historiaa


Eurooppa on sotinut taukoamatta koko kirjoitetun historian ajan. Espanjan perimyssota, 30-vuotinen sota, Napoleonin sodat, maailmansodat: Näille kaikille yhteistä oli se, että niissä tavalla tai toisella osallisina olivat kaikki Euroopan valtiot.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan johtajat päättivät, että paras keino estää tulevia eurooppalaisia sotia, on valtioiden välinen tiivis yhteistyö taloudellisissa ja poliittisissa asioissa.

Toisen maailmansodan raunioiden vielä kytiessä, oli ilmeistä, että rauha Euroopassa ei koskaan ole itsestäänselvyys, ja että pysyvä rauha voidaan saavuttaa vain poliittisen ja taloudellisen yhteistyön avulla. Kymmeniä miljoonia uhreja vaatineiden sotien jälkeen rauha on Euroopan unionin ja sen edeltäjien arvokkain saavutus.

Euroopan Yhdysvalloista Euroopan neuvostoon

Britannian pääministeri Winston Churchill esitti syksyllä 1946 Zürichissa ajatuksen ”Euroopan Yhdysvalloista” sotien ehkäisemiseksi. Ajatus toimi johdantona Europan neuvoston luomiselle.

Churchillin lisäksi Euroopan yhdentymiskehityksessä olivat aktiivisesti mukana mm. Konrad Adenauer, Alcide De Gasperi ja Robert Schuman.


Euroopan neuvosto


Lontoossa 5.5.1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen jäsenmaat pyrkivät edistämään Euroopan yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa sekä parantamaan elinolosuhteita ja edistämään inhimillisiä arvoja.

Euroopan neuvoston kuuluu 47 valtiota (2012), eli lähes kaikki maanosan valtiot. Euroopan neuvostosta käytetään joskus myös nimitystä Greater Europe erotuksena Euroopan unionille, johon kuuluu 28 Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta.

Euroopan neuvoston perustamista edelsivät erityisesti 1947 alkanut kylmä sota sekä liberaaleja arvoja ja kristillisen Euroopan tiiviimpää yhteistyötä kannattanut paneurooppalainen liike.

Euroopan symbolit

Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni jakavat saman Euroopan lipun, jossa kahdentoista kultaisen tähden muodostama tähtiympyrä sinisellä pohjalla symboloi Euroopan kansojen liittoa, täydellisyyttä ja yhtenäisyyttä.

Eurooppa päivää vietettiin aluksi Euroopan neuvoston perustamisen kunniaksi 5. toukokuuta, mutta myöhemmin päiväksi vakiintui 9. toukokuuta.

Euroopan hymni, on Beethovenin 1823 säveltämän 9. sinfonian finaali ilman kuoro-osaa ja sanoja. Sävellys syntyi Friedrich Schillerin 1785 kirjoittaman ”Oodi ilolle”-runon innoittamana. Euroopan neuvosto on vuodesta 1972 alkaen soittanut sävelmää omana hymninään.

Vuonna 1985 EY:n johtajat valitsivat Euroopan hymnin myös Euroopan yhteisöjen viralliseksi tunnussävelmäksi. Euroopan hymni ilmentää vapauden, rauhan ja yhteisvastuun ihanteita, joita Eurooppa edustaa. Oheisessa versiossa on mukana kuoro-osa, joten se ei ole virallinen Euroopan hymni.



Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY/ECSC)


Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan haasteena oli löytää yhteinen linja keskenään sotineiden valtioiden välille, jotta rauha, talouskasvu ja elintason nousu Euroopassa voidaan turvata.

Kamppailu hiilen ja teräksen saannista oli perinteisesti aiheuttanut Saksan ja Ranskan välistä kilpailua ja kitkaa. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perusajatuksena oli, että jos valtio ei pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä, se ei myöskään voi käynnistää sotaa.

Yhteistoiminnan uskottiin lopettavan sotaisan sapeleidenkalistelun erityisesti Saksan ja Ranskan välillä sekä luovan uusia mahdollisuuksia resurssien parempaan hyödyntämiseen. Asetettu tavoite edellytti, että yhteisöön osallistuvien maiden hiili- ja terästuotanto nostettiin kansalliselta tasolta ylikansallisen elimen hallintaan.

Euroopan unionin idea

Ranskan pääministeri Robert Schuman esitti ajatuksen hiili- ja teräsyhteistyöstä lehdistötilaisuudessa 9.5.1950. Hänen lausuntoaan pidetään Euroopan unionin alkuna, ja sen seurauksena 9. toukokuuta vakiintui Eurooppa-päivän ajankohdaksi.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö syntyi Marshall-avun jakamiseen perustetun lyhytaikaisen OEEC:n pohjalta.

18.4.1951 kuusi maata: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Länsi-Saksa sopivat Pariisissa raskaan teollisuuden, eli aseteollisuuden kannalta tärkeimmän teollisuuden, järjestämisestä yhteiseltä pohjalta toimivaksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöksi. Sopimus edellytti, että valtiot siirtävät osan kansallista suvereniteettiaan yhteiselle eurooppalaiselle viranomaiselle, jonka tehtävinä oli:

  • varmistaa hiili- ja terästuotteiden saanti,
  • taata kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolinen pääsy markkinoille,
  • varmistaa hintojen avoimuus,
  • luoda sopivat olosuhteet tuotannon kehittämiselle ja estää mineraalivarojen liikakäyttö,
  • parantaa teollisuuden työntekijöiden elin- ja työoloja,
  • nykyaikaistaa tuotantoa,
  • estää ostajien, tuottajien ja kuluttajien syrjintä,
  • poistaa tullit, kiintiörajoitukset ja kaupasta perittävät maksut.

Euroopan parlamentin alku


Euroopan parlamentin edeltäjiä olivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous, joka muodostui jäsenvaltioiden parlamenttien edustajista sekä samalla periaatteella koottu Euroopan yhteisöjen yhteinen Euroopan parlamentaarinen edustajakokous.

Alkuun parlamentti oli puhtaasti neuvoa antava elin, mutta 1970-luvulla siitä tuli neuvoston ohella osa unionin budjettipäätöksentekoa.

Parlamentin valta vahvistui suorien vaalien antamalla mandaatilla 1979 sekä edelleen 1987 voimaan tulleen Euroopan yhtenäisasiakirjan myötä, jolloin siitä kehittyi todellinen lainsäädäntöelin. Nykyisin parlamentin toiminta, valtaoikeudet ja velvollisuudet on määritelty Lissabonin sopimuksessa.


Euroopan talousyhteisö (ETY/EEC) & Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom)


Rooman sopimus, jossa sovittiin Euroopan talousyhteisön (ETY/EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa 25.3.1957.

Sopimukset olivat luonnollista jatkoa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä alkaneelle eurooppalaiselle yhteistyölle. Alkuperäiset jäsenet olivat Pariisin sopimuksen tapaan Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg.

Euroopan talousyhteisön tarkoituksena oli tiivistää eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä mm. tulliliiton ja asteittain toteutettavien yhteismarkkinoiden avulla. Sopimuksessa päätettiin luoda yhteinen politiikka maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille sektoreille.


Euroopan talousyhteisön päämäärä

Euroopan talousyhteisön päämäärä oli alusta alkaen taloudellinen ja poliittinen. Tavoitteena oli talouskasvu sekä demokraattisten ja ihmisoikeuksia noudattavien eurooppalaisten valtioiden yhä tiiviimpi liitto, joka turvaa rauhaa ja vapautta, ja johon kaikki samoihin ihanteisiin uskovat eurooppalaiset kansat voivat liittyä.

Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen vuonna 1973 ja se astui voimaan 1974 alusta, mutta EEC:n varsinaiseksi jäseneksi Suomi ei koskaan liittynyt.

Presidentti Kekkonen totesi 1970 valtiopäivien avajaispuheessa, että Suomi pyrkii kauppasuhteiden tasapuoliseen kehittämiseen sekä lännen että idän kanssa. Tämä kuitenkin aiheutti Suomessa ja Neuvostoliitossa kovaa vastustusta. Helsingin Sanomissa julkaistiin maksettu kokosivun EEC-vastainen vetoomus 19.9.1973.

KEVSOS

Suomen EEC-vapaakauppasopimusta tasapainotettiin ulkopoliittisesti KEVSOS-sopimuksilla. Nämä olivat kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia, joita Suomi solmi Puolan, Unkarin, Bulgarian, Saksan demokraattisen tasavallan ja Tšekkoslovakian kanssa.

KEVSOS-sopimukset solmittiin aikana, jolloin Neuvostoliitto oli Suomen tärkein kauppakumppani. Niillä pyrittiin vähentämään kaupan esteitä sosialistimaiden kanssa samaan aikaan, kun Suomi hiipi lähemmäksi länttä EEC-vapaakauppasopimuksella.

KEVSOS-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta jäi kuitenkin muutamaan prosenttiin.


Euroopan talousalueet 1980-luvulla: Vihreä (Efta), Sininen (EEC) ja punainen (SEV)


Rooman sopimuksen yleiset periaatteet https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:xy0023


Sulautumissopimus

Euroopan yhteisöjen eli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön toimielimet sulautettiin Euroopan yhteisöiksi Brysselissä 8.4.1965. Sopimuksessa päätettiin yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta.


Euroopan yhtenäisasiakirja

Euroopan yhtenäisasiakirjalla (28.4.1986 Brysselissä) muutettiin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksia ja aloitettiin virallisemmin Euroopan poliittinen yhteistyö. Euroopan parlamentista tuli edustajakokouksen virallinen nimi ja parlamentin lainsäädäntövaltaa lisättiin ottamalla käyttöön yhteistoimintamenettely ja hyväksyntämenettely.


Sopimus Euroopan unionista – Maastrichtin sopimus


Sopimus Euroopan unionista allekirjoitettiin Maastrichtissa 7.2.1992 ja se astui voimaan 1.11.1993. Sopimuksen ratifioivat Belgia, Tanska, Ranska, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa. Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen 1995 liittymissopimuksessaan.

Euroopan unioni perustuu kolmeen pilariin:

1 Euroopan yhteisö (EY)
2 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)
3 Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa (YOS)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen jälkeen Euroopan talousyhteisöstä (ETY) tuli Euroopan yhteisö. Sopimus johti myös euron luomiseen. Edelleen sopimuksessa sovittiin Euroopan talous- ja rahaliiton perustamisesta kolmessa vaiheessa.

Euroopan unionin yhteistyöelimet päättävät unionin linjasta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä on yksi EU:n peruspilareita., mutta lopullinen päätäntävalta ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa säilyy kansallisvaltiolla. Tärkeimmät päätökset edellyttävät jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Unionin kansalaisuus

Maastrichtin sopimuksen myötä käyttöön tuli käsite ”unionin kansalaisuus”. Se ei rajoita tai korvaa jäsenvaltioiden kansallisuuksia, vaan laajentaa niitä. Unionin kansalaisia ovat kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset.

EU-kansalaisilla on muun muassa oikeus oleskella kaikkialla unionin alueella, aktiivinen ja passiivinen kunnallisvaalioikeus sekä oikeus osallistua Euroopan parlamentin valintaan kaikkialla EU:ssa.

Euroopan yhtenäistymiskehitys

Euroopan unioni on kehittynyt vähitellen 1950-luvulla syntyneestä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä nykyisin 28 valtion muodostamaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi liitoksi. Britannian ero on vielä epäselvä, joten en vielä käytä yleisemmin EU27-määritelmää.

Liittymisjärjestys

1.1.1958: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa
1.1.1973: Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta
1.1.1981: Kreikka
1.1.1986: Espanja ja Portugali
1.1.1995: Suomi, Ruotsi ja Itävalta
1.5.2004: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro
1.1.2007: Bulgaria ja Romania
1.7.2013: Kroatia


Euroopan perussopimus eli Lissabonin sopimus


Lissabonin sopimus on Euroopan unionin perussopimus, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin toiminnan tehokkuutta, demokraattisuutta ja sen ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä. Sopimus allekirjoitettiin Lissabonissa 13.12.2007 ja se astui voimaan 1.12.2009.

Lissabonin sopimus laadittiin Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen pohjalta. Perustuslain tarkoitus oli korvata EU:n perustamissopimukset yhdellä tekstillä.

Sopimus Euroopan perustuslaista allekirjoitettiin Roomassa 29.10.2004. Perustuslain voimaansaattaminen olisi edellyttänyt kaikkien jäsenmaiden ratifiointia, mutta vain 17 jäsenmaata ratifioi Euroopan perustuslain.

Lissabonin sopimuksen tarkoitus

Lissabonin sopimuksella uudistettiin EU:n toimielinten toimintaa ja päätöksentekoa, jotta nämä soveltuvat EU:lle, jossa laajentumisten jälkeen on 28 jäsenvaltiota. Sillä uudistettiin EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa. Euroopan parlamentille annettiin lisää lainsäädäntövaltaa, jolla varmistettiin entistä laajempi demokratia EU:n päätöksenteossa.

Parlamentin, neuvoston ja komission tehtävät

Lissabonin sopimuksessa selkeytetään parlamentin, komission ja neuvoston toimintaa. Parlamentin toimintaa muutettiin siten, että europarlamentaarikot ovat Euroopan unionin kansalaisten edustajia.

Muutoksen tarkoituksena on luoda vahva demokraattinen yhteys Euroopan parlamentin jäsenten ja äänestäjien välille sekä hillitä kansallisten blokkien syntymistä.

Parlamentti

Euroopan parlamentti on koko Euroopan yhteinen lainsäädäntöelin, jossa kunkin jäsenvaltion edustajat työskentelevät ensisijaisesti EU:lle. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentissa ei ole kansallisia ryhmiä, vaan vastaavia poliittisia ryhmiä kuin jäsenmaissa. Suomesta äänestetyt vihreät liittyvät parlamentin Vihreiden ryhmään, kokoomus Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), demokraatit demokraattien ryhmään (S&D) jne.

Lissabonin sopimuksessa Euroopan parlamentille myönnettiin aiempaa suuremmat lainsäädäntövaltuudet tavallisen lainsäädäntömenettelyn myötä. Ministerineuvosto ja parlamentti osallistuvat tasaveroisina lainsäädäntöön 73 politiikan alalla. Parlamentissa on enintään 751 jäsentä.

Euroopan parlamentti valitsee määräenemmistöllä Euroopan komission puheenjohtajan. Komission puheenjohtaja valitsee kunkin jäsenmaan ehdottamista kolmesta komissaariehdokkaasta tulevaan komissioon parhaiten sopivan ehdokkaan. Komissaariehdokkailta edellytetään sitoutumista Euroopan asiaan.

Parlamentti hyväksyy Euroopan komission ja sillä on myös valta erottaa komissio! Parlamentti haastattelee komissaariehdokkaat, joita jäsenvaltiot ehdottavat ja valitsee komission puheenjohtajan.

Parlamentti säätää Euroopan unionin lait yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentti hyväksyy tai hylkää lakiehdotukset ja unionin talousarvion. Toisaalta parlamentti valvoo komission ja EU:n eri toimielinten toimintaa. Se hyväksyy komission puheenjohtajan nimityksen ja voi erottaa koko komission. Parlamentin tulee myös huolehtia siitä, että EU:n toimielimet toimivat aina demokraattisesti.

Jos komissio tai ministerineuvosto on toiminut unionin toimintaperiaatteiden vastaisesti, parlamentti voi haastaa ne EU:n tuomioistuimeen. Parlamentin mielipide huomioidaan myös ennen kuin ministerineuvosto voi nimittää Euroopan keskuspankin pääjohtajan.

Parlamentin täysistuntoja ennen asiat käsitellään valiokunnissa. Pysyviä valiokuntia on 20, mutta tarvittaessa voidaan perustaa alivaliokuntia, erityisvaliokuntia ja väliaikaisia valiokuntia. Valiokunnat laativat mietintöjä, joista parlamentti äänestää täysistunnoissa.

Valiokunnat:

– Ulkoasiat
– Ihmisoikeudet
– Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
– Kehitysyhteistyö
– Kansainvälinen kauppa
– Budjettivaliokunta
– Talousarvion valvonta
– Talous- ja raha-asiat
– Työllisyys- ja sosiaaliasiat
– Ympäristö, kansanterveys ja elintarviketurvallisuus
– Teollisuus, tutkimus ja energia
– Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja
– Liikenne ja matkailu
– Aluekehitys
– Maatalous ja maaseudun kehittäminen
– Kalatalous
– Kulttuuri ja koulutus
– Oikeudelliset asiat
– Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäaasiat
– Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat
– Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo
– Vetoomukset


Euroopan parlamentti


Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto, joka määrittelee EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet, muodostuu jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä.

Lainsäädäntöä hyväksyessään neuvosto soveltaa määräenemmistösääntöä, jossa enemmistöön vaaditaan vähintään 55 prosenttia EU-maista, jotka edustavat vähintään 65 % EU:n väestöstä. Ehdotuksen torjunta edellyttää, että vähintään neljä maata vastustaa sitä.

Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja nimetään ja valitaan EU-vaalien tulosten perusteella. Komission puheenjohtaja vastaa komission jäsenten nimittämisestä ja jäsenten vastuualueiden jakamisesta. Puheenjohtaja voi myös pyytää komission jäsentä eroamaan.

Euroopan komissio valmistelee alustavan talousarvion, jonka jälkeen ministerineuvosto ja parlamentti käsittelevät talousarvion ja tekevät siihen tarvittavat korjaukset. Budjetti hyväksytään vasta, kun parlamentti on siihen tyytyväinen.

Tärkeät Euroopan unionia koskevat päätökset edellyttävät aina parlamentin hyväksynnän!


Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka


Lissabonin sopimuksessa sovittiin komission varapuheenjohtajan, unionin ulkoasioiden korkean edustajan ja Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta.

Lissabonin sopimus sisältää myös yhteistä puolustusta koskevan lausekkeen, jonka nojalla EU-maiden on annettava apua toisilleen / toiselle EU-maalle, jos tämä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Demokratia, yhdenmukaisuus ja ihmisoikeudet

Lissabonin sopimuksen myötä perus- ja ihmisoikeuksien suojelusta tuli yhä selkeämmin Euroopan Unionin päämäärä ja toimeksianto.


Euroopan unionin arvot

Perussopimuksessa mainitut unionin perustana olevat arvot ovat:

– ihmisarvon kunnioittaminen,
– vapaus,
– kansanvalta,
– tasa-arvo, oikeusvaltio,
– ihmisoikeuksien kunnioittaminen,
– vähemmistöihin kuuluvien oikeudet

Nämä ovat EU:n jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Unionin päämääränä on myös edistää rauhaa, omia arvoja ja kansojensa hyvinvointia (SEU 3 artikla 1 kohta). Lähde: Wikipedia


Europuolueiden tavoitteet


Europarlamentin samaan poliittiseen perheeseen kuuluvat mepit muodostavat poliittisia ryhmiä, jotka muodostetaan uudelleen aina vaalien jälkeen. Oikeisto ja sosialistit ovat perinteisesti olleet parlamentin suurimmat ryhmät ja jakaneet sen tärkeimmät johtopaikat.


Euroopan kansanpuolue (EPP)


Euroopan kansanpuolue on parlamentin suurin oikeistokonservatiivinen puolue ja sen komissaariehdokas Manfred Weber on vahvin ehdokas komission uudeksi puheenjohtajaksi. Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden merkittävimmät konservatiiviset ja keskustaoikeistolaiset puolueet.

EPP pyrkii luomaan ihmisiä lähellä olevan arvojen Euroopan, joka perustuu demokratiaan, avoimuuteen ja vastuullisuuteen, sekä vaurauteen, johon päästään edistämällä sosiaalista markkinataloutta.

Arvoista manifesti korostaa seuraavia:

  • Vapaus keskeisenä ihmisoikeutena yhdistettynä vastuuseen
  • Perinteiden kunnioittaminen
  • Solidaarisuus apua tarvitsevia kohtaan, joiden vuorostaan tulee myös itse pyrkiä parantamaan tilannettaan
  • Julkisesta taloudesta huolehtiminen
  • Ympäristönsuojelu
  • Läheisyysperiaate
  • Pluralistinen demokratia ja sosiaalinen markkinatalous

Manifestissa esitellään myös EPP:n tärkeimmät tavoitteet EU:ssa:

  • Poliittinen unioni
  • Euroopan komission puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla
  • Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen
  • Perheiden merkitys, koulutuksen ja terveyden edistäminen
  • Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vahvistaminen ja maahanmuuttajien integraatio
  • EU:n laajentumisen jatkaminen, parempi Euroopan lähialuepolitiikka, sekä syvempää yhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät voi tai eivät halua liittyä EU:hun
  • EU:n yhteisen energiapolitiikan määrittely
  • Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen

EPP tavoittelee tiiviimpää yhteistä puolustus- ja ulkopolitiikkaa. Erityisesti huolta aiheuttavat Venäjän hybridisodankäynti, Kiinan sotilaalliset tavoitteet sekä Donald Trumpin ulko- ja talouspolitiikan aiheuttama lisääntynyt epävarmuus.

Ulkopoliittisessa päätöksenteossa EPP kannattaa määräenemmistöön perustuvaa äänestystä kaikissa muissa, paitsi kaikkein tärkeimmissä asioissa. Tätä EPP perustelee sillä, ettei yhden maan vastustus saisi halvaannuttaa koko EU:ta.

EPP haluaa EU:n vahvistavan ja kehittävän puolustusyhteistyötä yhdessä, mutta kunnioittaa samalla jäsenmaiden kansallista turvallisuuspolitiikkaa. EPP vastustaa eurooppalaisen armeijan muodostamista. Sen sijaan EPP näkee järkevänä yhdistää jäsenmaiden puolustusvoimien olemassa olevia kykyjä vuoteen 2030 mennessä. Kansallisia puolustusvoimia ei siis korvattaisi yhteisellä eurooppalaisella armeijalla, mutta joukkojen yhteistoimintaa lisättäisiin ja tiivistettäisiin merkittävästi.

Kansallisia resursseja ja tutkimuskapasiteettia voitaisiin hyödyntää Euroopan aseteollisuudessa esimerkiksi eurooppalaisen miehittämättömän lennokin kehittämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että tärkeimmät asejärjestelmät voidaan tuottaa Euroopassa.

EU:n puolustuksen tiivistämisen tulee tapahtua läheisessä yhteistyössä NATO:n kanssa. EPP haluaa myös perustaa eurooppalaiset kyber-turvallisuusjoukot kahden vuoden sisällä.


Euroopan sosialistit ja demokraatit (S & D) vahvistaisi EU:n ääntä kansainvälisissä organisaatioissa


S &D edustaa keskustavasemmistolaista aatemaailmaa. S & D:n ideologian mukaan talouden tulisi palvella yhteiskuntaa, eikä toisinpäin.

Puolue on linjannut, että sen tavoitteena on saada jokaiselle eurooppalaiselle tyydyttävän elämänlaadun takaava työpaikka. Koulutuksella ja erilaisilla sosiaalisilla ohjelmilla tulisi taata kaikille mahdollisuus hyvään elämään.

Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokas komission puheenjohtajaksi on hollantilainen Frans Timmermans.

Sosialistien tavoitteena on kehittää Euroopan yhteistä puolustusta yhdistämällä ja jakamalla resursseja yhteistyössä NATO:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

”Maailman epävakauden lisääntyessä, Euroopan on oltava demokratian, rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien majakka. Me lupaamme investoida 0,7 % kansantuotteestamme kehitysapuun ja kehittyvien maiden talouden kehittämiseen.


Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR)


Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on vuonna 2009 perustettu ideologialtaan EU-skeptinen parlamenttiryhmä, johon kuuluu muita euroskeptisiä puolueita ja sitoutumattomia europarlamentaarikkoja. Ryhmä ei aja EU:n lakkauttamista, vaan tahtoo uudistaa unionia kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta laajemmin kunnioittavaan suuntaa.


Vihreät: Aseiden vienti on lopetettavakriisimaihin ja korvattava ulkopolitiikalla


Vihreiden poliittiseen ryhmään kuuluvat Euroopan vihreä puolue sekä Euroopan vapaa allianssi. Vihreä puolue on nimensä mukaisesti ympäristöarvoja, demokratiaa ja tasavertaisuutta kannattava puolue, kun taas Euroopan vapaa allianssi muodostuu alueiden ja maakuntien laajempaa itsehallintoa ajavista puolueista. Suomalaisista puolueista vihreät kuuluu Euroopan vihreään puolueeseen.

Eurooppalaisen projektin säilyminen rauhanprojektina edellyttää, että yhteinen turvallisuus ja puolustuspolitiikka järjestetään yhdistämällä ja jakamalla resursseja, sekä koordinoimalla jäsenmaiden yhteistoimintaa EU:n tasolla.

Euroopan ei tule hyötyä taloudellisesti aseteknologian viennistä ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Vihreät ehdottavat, että rauhan ja vakauden takaamiseksi köyhissä maissa, kehitysapua olisi nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jos ihmisarvoja ja kestävää kehitystä uhataan, EU:n on pystyttävä puolustamaan arvojaan käyttämällä laajasti ulkopoliittista vaikutusvaltaansa.


ALDE: Integraatiota syvennettävä, lisää yhteistyötä ja enemmän vastuita


Euroopan liberaalidemokraattien liitto muodostuu kahdesta eri europuolueesta, Euroopan liberaalidemokraattisesta puolueesta ja vuonna Euroopan demokraattisesta puolueesta. Suomalaisista puolueista keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue kuuluvat Euroopan liberaalidemokraattiseen puolueeseen, ja sitä kautta Euroopan liberaalidemokraattiseen liittoon.

Aatemaailmaltaan liberaalioikeistolaisen ryhmän avainteemoihin kuuluu demokratian ja ihmisoikeuksien tukeminen sekä avoimen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen edistäminen. Ryhmä tukee myös EU:n laajentumista ja toissijaisuusperiaatetta.

ALDE tavoittelee tiiviimpää sitoutumista Euroopan unionin puolustusmenoihin ja sitoutuneempaa puolustusyhteistyötä. ALDE:n mukaan NATO on kuitenkin Euroopan puolustuksen selkäranka ja kollektiivisen puolustuksen takaaja Euroopassa. Sinänsä ALDE toivoo, että pitkällä tähtäimellä saadaan aikaiseksi eurooppalaisia yhteistoimintajoukkoja.

Myös ALDE kannattaa ulkopoliittisessa päätöksenteossa määräenemmistöön perustuvia äänestyksiä.