Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta

Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta ja se on jatkunut jo vuosikymmeniä. Moni ei vain tiedä, kuinka syvälle tämän huijauksen juuret yltävät. Vetäkää foliohatut tiukemmalle, varmistakaa turvavyöt ja pukekaa sadevaatteet päälle, koska aion huuhtoa teidät syvälle salaliittojen synkkään ja haisevaan vessanpyttyyn.

Jos luulit, että nykyinen ilmastohysteria on vihervasemmistolainen vedätys, jonka tarkoituksena on kurjistaa tavallisten ihmisen elämää kaiken kulttuurimarxistisen hapatuksen, valkoisen rodun hallitun kansanmurhan ja eurooppalaisten kulttuurien järjestelmällisen tuhoamisen ohessa, luulit väärin! Ilmastohuijaus on totta, mutta niin on ilmastonmuutoskin

 Misinformaatio ja disinformaatio

Misinformaatio on tahattomasti levitettyä virheellistä tietoa. Disinformaatio on tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa tai tiedottamista. Molemmat vääristävät maailmankuvaa ja ohjaavat ihmisten mielipiteitä toivottuun suuntaan.

Nykyään nämä kaksi virheellisen tiedon tasoa kietoutuvat iloiseksi sotkuksi, jossa hevonpaskan epäsymmetriaperiaatteen mukainen väärän tiedon korjaaminen edellyttää enemmän työtä kuin väärän tiedon levittäminen. Kenelläkään ei ole aikaa kumota kaikkea kirjoitettua ja sanottua paskaa, koska hevonpaskan määrä kasvaa lähes eksponentiaalisesti.

Ilmastohuijaus on monitasoinen disinformaatiokampanja, joka on johtanut valtavaan määrään misinformaatiota. Tämä vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla politiikan huipulta Matti Meikäläisen mielipiteisiin. Öljyteollisuus tiesi fossiilisten polttoaineiden vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen viimeistään heinäkuussa 1977, eli 11 vuotta ennen kuin julkinen keskustelu ilmaston lämpenemisestä alkoi.

Teollisuuden rahoittamista dis- ja misinformaatiokampanjoista huolimatta ilmastonmuutos on käytännössä kiistaton tieteellisiin havaintoihin, matemaattisiin laskelmiin ja pitkäaikaisiin tilastoihin perustuva fakta. Valitettavan monet meistä taviksista on omaksunut tarkoituksella tai tahattomasti levitettyä vääristeltyä tietoa ilmaston lämpenemisestä ja uskoo, että kyseessä on uusi ilmiö ja vihervasemmistolaisen median ylläpitämä poliittinen agenda.Lue tästä!

Anthropogenic Global Warming (AGW)

Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen eli AGW on teoria, joka selittää ilmakehän keskilämpötilan nousua pitkällä aikavälillä teollisuuden ja maatalouden vaikutuksesta. Jo yli vuosisadan ajan tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa, niin myös planeetan kyky sitoa lämpöä lisääntyy.

1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien lisääntynyt tieto ja tehostuneet ilmastomallit ovat vakuuttaneet useimmat ilmastotieteilijät siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ilmakehässä vaikuttaa suoraan ilmakehän lämpötilan kasvuun.

Kasvihuonekaasujen päästöjen lähde vaihtelee. Kasvihuonekaasut koostuvat kaasuseoksesta, joka sisältää lähinnä vesihöyryä, metaania, hiilidioksidia ja typpioksideja. Vaikka jotkin kasvihuonekaasujen lähteet – kuten tulivuoret – ovat luonnollisia, niiden kokonaispäästöjen määrä verrattuna teollisuuden, liikenteen, maanviljelyn ja karjatalouden tuottamiin päästöihin on merkitykseltään hyvin vähäinen.

Kasvihuonekaasut koostuvat molekyyleistä, jotka absorboivat sähkömagneettista säteilyä, kuten esimerkiksi planeetan pinnalta heijastavaa valoa, ja emittoivat säteilyn lämpönä. Näitä kaasuja ovat metaani, hiilidioksidi, vesihöyry ja typpioksidi. Vaikka vahvat kasvihuonekaasut muodostavat vain pienen osan ilmakehän kaasuseoksesta, ne ovat erittäin merkittäviä lämmönsitomiskykynsä vuoksi.

Jos meillä ei olisi luontaisesti esiintyviä kasvihuonekaasuja ilmakehässä, maapallon keskilämpötila olisi paljon alhaisempi kuin se on, eli noin -18 celsiusastetta. Maapallon 15 asteen keskilämpötila on mahdollistanut monimutkaisen elämän kehittymisen. Se on kasvihuoneilmiön ansio.

Hiilidioksiditasot ovat nousseet tasaisesti viimeisen kahden vuosisadan aikana, mikä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, metsien hakkuista ja maanviljelystä. Nykyiset pitoisuudet ovat noin 415 miljoonasosaa (ppm), kun hiilidioksiditaso esiteollisena aikana oli noin 280 ppm.

Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhden asteen viimeisen puolen vuosisadan aikana. Ennusteet maapallon keskilämpötilan tulevasta kasvusta vaihtelevat eri ilmastomalleissa ja riippuvat kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehityksestä. Hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) konservatiivisimmat arviot ennustavat 4 celsiusasteen nousun vuosisadan loppuun mennessä nykyisellä päästökehityksellä.

Ilmastohuijaus ja kuinka se toteutetaan

Exxon Mobil on rahoittanut ajatushautomoita, tutkijoita ja PR-yrityksiä kehittämään ja levittämään disinformaatiota ja kyseenalaistamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä havaintoja jo ainakin 1970-luvulta alkaen.

Nykyiset ilmastonmuutoksen epäilijät käyttävät ilmastonmuutosta vastustavia argumentteja, jotka on laadittu vuosikymmeniä sitten suurten korporaatioiden palkkalistoilla työskentelevien tutkijoiden, PR-ammattilaisten, konsulttien ja johtajien kokouksissa. Exxonin tarkoitus oli kumota tieteellinen näyttö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta (AGW). Siinä se on onnistunut pelottavan hyvin.

Monet vuosikymmeniä vanhat valheet elävät ja voivat hyvin. Öljyteollisuus käytti tuotteidensa todellisten haittojen vähättelemiseksi samoja oppeja ja menetelmiä kuin tupakkateollisuus omien tuotteidensa valkopesuun.

Savua ja peilejä

Tupakka- ja öljyteollisuus käyttivät samoja tutkijoita disinformaatiokampanjoissa, joiden tarkoituksena oli valkopestä tutkimusten esiin nostamia tuoteturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyviä epäkohtia.

Washingtonissa toimiva kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskus (CIEL) on analysoinut Kalifornian yliopistoon tallennetuttuja asiakirjoja, jotka osoittavat, että öljy- ja tupakkateollisuus ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Tästä kirjoittaa mm. Scientific American

Molemmat teollisuudenalat palkkasivat vaikutusvaltaisen suhdetoimintayhtiön (Hill & Knowlton Inc.) vastaamaan tiedottamisesta. Tupakkateollisuuteen suotuisasti suhtautunut matematiikan professori Theodor Sterling sai Philip Morrisilta 1990-luvulla yli 200 000 dollaria tupakointiin liittyvästä tutkimuksesta. Sterling työskenteli bensiinin sisältämää lyijyä koskevien tutkimuksien parissa Ethyl Corp. -nimisessä General Motors Corp:n ja Standard Oilin yhteisyrityksessä vuonna 1962.

”Vuodesta 1950 lähtien öljy- ja tupakkayritykset käyttivät paitsi samoja PR-yrityksiä ja samoja tutkimuslaitoksia, myös monia samoja tutkijoita”, CIELin presidentti Carroll Muffett totesi lausunnossaan.

”Löysimme jatkuvasti sekä PR-yrityksiä että tutkijoita, jotka olivat ensin työskennelleet öljyteollisuudelle ja siirtyneet sitten tupakkateollisuuden palvelukseen,” Muffett sanoi.

CIEL ilmoitti ClimateWirelle tupakka-asiakirjojen olemassaolosta ja on vuosien ajan tutkinut, kuinka paljon öljyteollisuus tiesi ilmastonmuutoksesta ja mitä se teki ilmastonmuutokseen liittyen.

Uusi tutkimus on osa keskustelunavausta öljy-yhtiöiden vuosikymmenien aikana laatimista ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista. Se on myös ympäristöjärjestöjen pyrkimys saada fossiilisia polttoaineita tuottavan teollisuuden yrityksiä oikeudelliseen vastuuseen vuosikymmeniä kestäneestä disinformaatio- ja valekampanjasta, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden päästöt eivät vaikuta ilmaston lämpenemiseen.

Vastaavalla tavalla tupakkateollisuus valehteli vuosikymmenten ajan, että tupakka ei aiheuta syöpää, vaikka teollisuuden omat tutkimukset osoittivat syövän ja tupakoinnin välisen yhteyden kiistattomasti.

Vuonna 2016 republikaanien Lamar Smith (edustajanhuoneen tiede-, avaruus- ja teknologia-asioiden johtaja) haastoi todistajiksi New Yorkin ja Massachusettsin syyttäjäviranomaisia sekä ympäristöjärjestöjä, jotka tutkivat, johtiko Exxon Mobil Corp. sijoittajia ja kansalaisia harhaan ​​ilmastomuutoksen uhista. Smith ja hänen kollegansa väittävät, että syyttäjät tekivät yhteistyötä ympäristönsuojelijoiden kanssa, ja että sellainen toiminta rikkoo Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä vastaan.

Toinen yhteys öljy- ja tupakkateollisuuden välillä on CIEL:n mukaan Stanford Research Institute, joka irtaannuttuaan Stanfordin yliopistosta 1970 on tunnettu nimellä SRI International. Vuonna 1946 perustettu SRI tutki teollisuuden ja liikenteen aiheuttamaa savusumua sekä ympäristön saastumista, ja sai tutkimusrahoitusta tupakka- ja öljyteollisuudelta. SRI teki myös ilmastomuutostutkimusta American Petroleum Institute -yritykselle 1960- ja 70-luvuilla.

Vuonna 1968 New York Cityssä API:lle laaditussa raportissa SRI-tutkijat Elmer Robinson ja R.C. Robbins olivat epävarmoja hiilidioksidipäästöjen ja nousevien lämpötilojen välisestä suhteesta, mutta arvelivat, että hiilidioksidi oli todennäköisin ”kasvihuoneilmiön” voimistumisen syy.

”Jos maan lämpötilat nousevat huomattavasti, voidaan odottaa joukko seurauksia, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, valtamerten lämpeneminen ja fotosynteesin lisääntyminen”, he kirjoittivat.

”Jos joko saasteiden ja hiilidioksidin pitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä pitkällä aikavälillä merkittävästi, maapallon ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot voivat olla vakavia”, Robinson sanoi.

”Jopa tällaisen tapahtuman kaukainen mahdollisuus oikeuttaa huolen”, lisäsi Robinson, joka oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka yhdisti fossiilisten polttoaineiden palamisen ilmaston lämpenemiseen.

Ilmastohuijauksen jälkipyykki

Trumpin hallinnossakin pikaisesti piipahtanut Exxon Mobilin entinen toimitusjohtaja Rex Tillerson todisti valaehtoisesti, että yhtiö tiesi vuosia. että ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen (AGW) muodosti vakavan uhan koko maailmalle.

”We knew, we knew it was a real issue,” Tillerson said. ”We knew it was a serious issue and we knew it was one that’s going to be with us now, forevermore, and it’s not something that was just suddenly going to disappear off of our concern list because it is going to be with us for certainly well beyond my lifetime.” ’We knew’: Ex oil boss says climate change ’with us forevermore’

Tutkimus vahvistaa väitteet!

Tärkein syy sille, että emme ole kansakuntina reagoineet ilmastokriisin aiheuttamaan uhkaan riittävällä vakavuudella, vaikka monikansallisella yhteistyöllä estettiin happosateiden aiheuttama tuhot ja otsonikerroksen peruuttamattomat vauriot, on se, että teollisuus rahoittaa edelleen ilmastonmuutoksen vastaista disinformaatiokampanjaa ja estää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn tähtääviä toimia. Harvardin, George Masonin ja Bristolin yliopistojen tutkijoiden julkaisema raportti havaitsi samankaltaisuuksia tupakkayritysten ja öljyteollisuuden käynnistämien disinformaatiokampanjoiden väliltä.

Kampanjoiden tarkoituksena oli johtaa suurta yleisöä harhaan ja esittää tupakka- ja öljyteollisuus positiivisessa valossa. Molempien disinformaatiokampanjoiden tavoite on ollut yhtiöiden tuottoihin vaikuttavan lainsäädännön hidastaminen. Lue tästä. Raportin laatijat korostavat disinformaatiokampanjoiden soveltaneen taktiikkaa, joissa hyödynnetään väärennettyjä asiantuntijalausuntoja, lahjottuja tutkijoita, viitataan salaliittoteorioihin ja painotetaan vain omia etuja tukevia tutkimuksia. Lue tästä.

”Two days before ExxonMobil goes to court Wednesday, facing New York state accusations the oil company misled investors about climate change, a team of researchers released a report Monday outlining the company and the broader fossil fuel industry’s decades-long campaign of deception, and its success at confusing the American public.”

Exxon tiesi ilmastonmuutoksesta lähes 40 vuotta, mutta jatkoi disinformaatiokampanjan rahoittamista

Tutkimus paljastaa, että Exxon ymmärsi ilmastonmuutoksen jo paljon ennen kuin se tuli yleiseen tietoon, mutta rahoitti väärän tiedon levittämistä miljoonilla dollareilla. Lue Scientific American-lehden artikkeli tästä.

InsideClimate News -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan Exxon tiesi ilmastomuutoksesta jo vuonna 1977, 11 vuotta ennen kuin siitä tuli julkinen aihe. Tämä tieto ei estänyt yritystä (nykyään maailman suurin öljy- ja kaasualan yritys ExxonMobil) salaamasta tietojaan vuosikymmeniksi.

Sen sijaan, että Exxon olisi tiedottanut havainnoistaan, yhtiö aloitti disinformaatiokampanjan, jota on aiheellisesti verrattu tupakkateollisuuden vastaaviin toimiin. Molempien teollisuudenalojen johtajat ymmärsivät, että julkinen tieto tuotteiden todellisista riskeistä romahduttaisi yhtiöiden tuottoa niin paljon, että yritykset päättivät taloudellisten menetysten torjumiseksi turvautua samoihin konsultteihin ja näiden laatimiin PR-strategioihin.

Asiantuntijat eivät olleet tästä kovin yllättyneitä: ”Ei ole täysin epäuskottavaa, että he eivät ymmärtäneet tekemiään havaintoja”, sanoi Naomi Oreskes, Harvardin yliopiston professori.

Mutta sen lisäksi, että Exxon ymmärsi yhtiön tutkijoiden havainnot, yhtiö oli aktiivisesti mukana fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutusten tutkimuksessa. 1970- ja 1980-luvulla Exxon palkkasi useita huippututkijoita tutkimaan empiirisesti ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Se myös käynnisti aihetta tutkivan kunnianhimoisen tutkimusohjelman ja käytti yli miljoona dollaria selvittääkseen, kuinka paljon hiilidioksidia valtameriin sitoutuu.

InsideClimate News haastatteli kahdeksan kuukautta kestäneessä tutkimuksessaan Exxonin entisiä työntekijöitä, tutkijoita ja liittovaltion virkamiehiä ja analysoivat satoja sivuja yhtiön asiakirjoja. He havaitsivat, että yhtiön tieto ilmastomuutoksesta juontaa juurensa heinäkuulta 1977, jolloin sen vanhempi tutkija James Black toimitti paljonpuhuvan viestin aiheesta. ”Ensinnäkin on olemassa yleinen tieteellinen konsensus siitä, että ihmiskunnan todennäköisin vaikutus globaaliin ilmastoon on fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuva hiilidioksidi”, Black kertoi Exxonin hallintokomitealle.

Vuotta myöhemmin Black varoitti Exxonia siitä, että hiilidioksidikaasujen kaksinkertaistaminen ilmakehässä nostaisi keskimääräisiä globaaleja lämpötiloja kahdella tai kolmella asteella – luku, joka on nykyisen tieteellisen konsensuksen mukainen. Hän jatkoi varoittaen, että ”nykyisen ajattelun mukaan ihmisen aikaikkuna on viisi – 10 vuotta ennen kuin tarve tehdä kovia päätöksiä energiastrategioiden muutoksista saavuttaa kriittisen pisteen.”


Varmaa on, että kesäkuussa 1988, kun NASA:n tutkija James Hansen kertoi kongressin kuulemisessa planeetan lämpenemisestä, Exxon pysyi julkisesti siinä kannassa, että tiede oli edelleen kiistanalaista.  Asiantuntijat ovat miltei yksimielisiä siitä, että Exxonista tuli johtava disinformaatiokampanjoiden rahoittaja. Vuoteen 1989 mennessä yhtiö osallistui mm. maailmanlaajuisen ilmastokoalition perustamiseen (Global Climate Coalition). GCC:n tehtävä oli kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta ja siten hälventää ilmaston lämpenemiseen liittyviä huolia. GCC hajosi vuonna 2001.

GCC:n lobbaus vaikutti osaltaan siihen, että Yhdysvallat ei allekirjoittanut Kioton ilmastokokouksen pöytäkirjaa vuonna 1998. Siinä laadittiin suunnitelmat kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Kiina ja Intia seurasivat Yhdysvaltojen esimerkkiä ja jättivät Kioton pöytäkirjan allekirjoittamatta.

Asiantuntijat selvittävät edelleen Exxonin disinformaatiovaikuttamisen laajuutta ja vaikutuksia ilmastopolitiikkaan. Huolestuneiden tutkijoiden liitto julkaisi InsideClimate News -sivustolle täydentävän tutkimuksen, joka tunnetaan nimellä Climate Deception Dossiers (pdf).

”Liitteenä oli muistio fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden koalitiosta, jossa ne lupaavat pohjimmiltaan aloittaa suuren viestintäponnistuksen epäilyjen synnyttämiseksi”, sanoi ammattiliiton presidentti Kenneth Kimmel. ”Siinä on jopa lainaus, jossa sanotaan: ” Voitto saavutetaan, kun keskiverto ihminen on epävarma ilmastotieteestä.

Exxonin disinformaatiokampanjoiden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei voida koskaan täysin selvittää. Aiheutettu vahinko on joka tapauksessa todella merkittävä. Koska puolet ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä on syntynyt vuoden 1988 jälkeen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien toimien aloittaminen viimeistään 1980-luvulla olisi merkittävästi rajoittanut kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvua ilmakehässä.

Greenpeace on laskenut, että Exxon on sittemmin käyttänyt yli 30 miljoonaa dollaria ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa epäilevien ajatushautomoiden rahoittamiseen ja disinformaation levittämiseen. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vahingot ovat huomattavia, minkä vuoksi he vertaavat Exxonin petosta tupakkateollisuuden valheisiin. Molemmat kylvivät epäilyksen siemenen omin keinoin, ja molemmat työskentelivät yhdessä samojen konsulttien kanssa disinformaation levittämiseen tähtäävän kommunikaatiostrategian laatimisessa. Tupakkayhtiöiden toiminta uhkasi ihmisten terveyttä, mutta öljy-yhtiöiden ahneus ja piittaamattomuus uhkaa koko planeetan terveyttä.


Videolla Exxonin tutkija myöntää, että he tiesivät fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen jo 1970-luvulla.

Demokraatit esittivät kongressille todisteita siitä, että ExxonMobil ymmärsi ilmastokriisin uhan jo 1970-luvulta alkaen ja esti tietoisesti ilmastokriisin torjumiseen tähtääviä toimia. Yksi todistajista oli Martin Hoffert, joka toimi tutkijana ja konsulttina 1980-luvulla (Exxon Research and Engineering). New Yorkin kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortezille vastatessaan Hoffert todisti, että Exxonin tutkijat ennustivat jo vuonna 1982, kuinka hiilidioksiditasot nousevat ja lämmittävät planeettaa samalla kun fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa. Videon kohdassa 6:45 Exxon myöntää rahoittaneensa disinformaatiota tuottavia ajatushautomoita.

Exxonin oma tutkija vahvistaa, että hiilidioksidipäästöt vaikuttavat globaalisti maapallon keskilämpötilan kasvuun ja varoittaa ilmaston lämpenemisen tulevista vaikutuksista. Lue liitteenä oleva asiakirja.


Tämä on ensimmäinen vertailu Exxon Mobilin sisäiseen sekä vertaisarvioituun ilmastonmuutosta käsittelevään tutkimukseen. On melko selvää, että heidän strategiansa oli sama kuin tupakkateollisuudella. Tiedon pimittäminen ja disinformaatio perustuivat taloudelliseen motiiviin. Tarkoituksena oli hidastaa erilaisia rajoitteita tuovan lainsäädännön syntyminen.

Exxon ennusti jo 1982 hyvin tarkasti mille tasolle hiilidioksidipäästöt nousevat ilmakehässä vuosien mittaan.

Yhtiön graafi osoittaa, että Exxonin tutkijat ymmärsivät ilmakehän fossiilisten polttoaineiden kulutuksen, hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan kasvun korrelaation erittäin hyvin. Exxonin tutkijat laskivat, että hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa 400-420 ppm tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä hiilidioksidin määrä ilmakehässä on 415 ppm, mikä tukee pelottavan tarkasti Exxonin ennakkoarviota.

Exxon ennakoi käsittämättömän tarkasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ja ymmärsi millaisia vaikutuksia sillä voi olla.

”Joidenkin tutkijoiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden kasvu voi aiheuttaa erittäin mittavia ympäristöhaittoja, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulamisen aiheuttaman merenpinnan kohoamisen seurauksena rannikkoseutujen lisääntyvät tulvat.”

Kiinnostavaa kyllä, hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön ja maapallon keskilämpötilan kasvun tärkeänä tekijänä on tunnettu öljyteollisuudessa 1950-luvulta alkaen.

Mutta mitä teet, jos kaikki maailman asiantuntijat ovat eri mieltä kanssasi? Tupakkateollisuuden orkestroima vuosikymmeniä vanha tekniikka on saada aikaan jatkuva debatti näennäisten asiantuntijoiden välityksellä.

Ilmastomuutos on monimutkainen, monitieteellinen tutkimuksenala, mutta monet kovaäänisimmistä ilmastonmuutoksen kieltäjistä eivät ole koskaan julkaisseet yhtään ilmastotutkimuksen liittyvää tutkimusta.

Myös Shell tiesi fossiilisten polttoaineiden päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen jo 1980-luvulla Hollantilaisen uutistoimiston paljastamat yhtiön sisäiset asiakirjat osoittavat, että myös öljyjätti Shell ymmärsi viimeistään 1980-luvulla fossiilisten polttoaineiden päästöjen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Asiakirjoista selviää, että Shell pohti vastuutaan toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi. Shellin tutkijat kehottivat yhtiötä huomioimaan varhaiset varoitusmerkit, mutta uskoivat samalla, että fossiilisten polttoaineiden ja ilmaston lämpenemisen välisen korrelaation todistaminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2000.  ”Kun huomioidaan erittäin pitkän aikavälin asteikot, olisi yhteiskunnallisesti houkuttelevaa odottaa todisteiden varmistumista, ennen kuin toimitaan”, yrityksen tutkijat kirjoittivat vuonna 1988 laatimaansa raporttiin, joka perustui vuonna 1986 tehtyihin tutkimuksiin.

”Mahdolliset vaikutukset maailmalle ovat kuitenkin niin huolestuttavia, että poliittisia vaihtoehtoja on harkittava paljon aikaisemmin. Energia-alan on pohdittava, kuinka sen tulisi tehdä oma osuutensa. ” Shell-asiantuntijoiden ryhmä sanoi myös: ”Voi olla liian myöhäistä ryhtyä tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin vaikutusten vähentämiseksi tai tilanteen vakauttamiseksi” 

Shell julkaisi väkevän AGW-elokuvan vuonna 1991

Lopuksi: Tämä tarina ei ollut tässä. Kupletin juoni jatkuu. Hiiliteollisuus on tiennyt fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmastonmuutokseen jo vuodesta 1966 alkaen. Koitan ehtiessäni jatkaa tästä mielenkiintoisesta todellisesta ilmastohuijauksesta.

Vaikka juttu noudattaa salaliittoteorian perinteistä rakennetta, se lienee totta!. Asianosaiset ovat tunnustaneet nämä asiat mm. Yhdysvaltain kongressin kuulemisissa, tarinaa tukevia yhtiön sisäisiä asiakirjoja on löydetty satoja sivuja  ja tästä ovat uutisoineet hyvin luotettavina pidetyt mediat.

Mielestäni Yhdysvaltojen hallituksessakin vierailleen Exxonin entisen toimitusjohtajan, Rex Tillersonin todistus on uskottava. Myös se, että Shell Oil tiesi fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmaston lämpenemiseen jo 1980-luvulla, on melko raskauttavaa. Shellin tekemä video vuodelta 1991 osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä tiedettiin myös öljyteollisuuden johdossa paljon ennen kuin se nousi yleiseksi huolenaiheeksi.  

https://www.climatechangecommunication.org/wp-content/uploads/2019/10/America_Misled.pdf

Exxon Knew about Climate Change Almost 40 Years Ago

Fossil Fuel Execs Lied to the Public About Climate Science for Years

Exxon: The Road Not Taken

ExxonMobil’s four decades of climate science research | ExxonMobil

https://insideclimatenews.org/si…

Exxon Confirmed Global Warming Consensus in 1982 with In-House Climate Models 

Smoke & Fumes

Shell Knew Fossil Fuels Created Climate Change Risks Back in 1980s, Internal Documents Show

Massachusetts Sues Exxon Over Climate Change, Accusing the Oil Giant of Fraud

Globally, how many warming/cooling cycles have occurred in the last 5,000 years?

 

 

 




Näkökulma: Entä jos

Kaikki eivät purematta niele ilmastohysteriaa. Joidenkin mielestä ilmaston lämpeneminen on vihervasemmistolainen salaliitto, jonka tarkoituksena on nöyryyttää veronmaksajia uusilla maksuilla, kielloilla ja laeilla. Entä jos ilmastonmuutos onkin totta?


Ihmisen vaikutuksista maapallon keskilämpötilan kasvuun vallitsee käytännössä lähes täydellinen tieteellinen yksimielisyys


Lämpenemistä tukevaa dataa on valtavasti. Suuri osa tilastoista, tutkimuksista ja havainnoista on vapaasti tarkistettavissa. Jokainen ilmastonmuutoksen epäilijä voi itse tutustua aineistoon ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Useimmilla ei kuitenkaan ole aikaa, välineitä tai kiinnostusta tarkistaa tietojen luotettavuutta, joten tietomme ovat aina enemmän tai vähemmän riippuvaista siitä, mitä meille kerrotaan.

Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat eivät yleensä edusta alan tieteellistä näkökulmaa, vaan taloudellisia, uskonnollisia tai poliittisia eturyhmiä.

Ilmastonmuutoksessa on paljon purtavaa. Maapallon keskilämpötilan kasvuun epäilevimmin suhtautuvat usein ihmiset, joiden tärkeimmät tietolähteet ovat Breitbartin ja InfoWarsin tyyppisiä oikeistolaisia alt-right vaihtoehtomedioita. Samat ihmiset puhuvat usein kuusalaliitosta, litteästä maasta ja evoluutiohuijauksesta.

Myös eräät näkyvät suomalaiset poliitikot väittävät, että ilmastohysteria perustuu vihervasemmistolaisten globalistien ja EU:n federalistien esittämiin valheisiin, joilla pyritään keskittämään valtaa kansallisvaltioilta Brysseliin.


Ilmaston lämpenemisestä keskusteltiin jo 1980-luvulla


Keskustelu ilmastonmuutoksesta on politisoitunutta ja polarisoitunutta. Ilmiö jakaa voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Molemmissa ääripäissä esiintyy selkeitä ylilyöntejä, kuten Esko Valtaoja on todennut. Joidenkin on todisteista huolimatta vaikea hyväksyä sitä, että ihminen voi kulutuksellaan vaikuttaa maapallon ilmastoon.

Keskustelu ilmaston lämpenemistä oli aktiivista jo 1980-luvulla, mutta ilmastopaneelit ja tutkijat eivät pystyneet vakuuttamaan poliitikkoja taloudellisesti raskaiden kasvihuonekaasujen päästörajoitusten kiireellisyydestä.

Teollisuuden lobbareiden vaikutusvalta poliittiseen päätöksentekoon ja yleinen epäluottamus tieteelliseen metodiin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on estänyt kasvihuonekaasujen rajoittamiseen tähtääviä toimia jo 1980-luvulta alkaen. Erityisen voimakkaasti kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä toimia vastustaa teollisuus, jolla on taloudellisia intressejä fossiilisissa polttoaineissa ja teollisuuden rajoittamattomissa päästöissä.

Ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana. Mittaushistorian yhdeksästätoista lämpimimmästä vuodesta kahdeksantoista sijoittuu vuoden 2000 jälkeiseen aikaan ja yksi vuoteen 1998.   Siksi tutkijapiireissä on jo jonkinlaista paniikkia lämpenemisen hidastamiseen tähtäävien poliittisten päätösten voimaan saattamiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden päästöt vaikuttavat kasvihuoneilmiötä voimistavasti

Fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvun yhteys ilmaston lämpenemiseen ei ole uusi havainto. Kasvihuoneilmiö ymmärrettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutus kasvihuoneilmiön vaikutuksia kasvattavana tekijänä ymmärrettiin viime vuosisadalla.

Mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä?

Lähde: ilmasto.org

Fossiiliset polttoaineet tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Oheinen taulukko näyttää joidenkin polttoaineiden tuottamat hiilidioksidipäästöt kilogrammoina tuotettua energiayksikköä kohti.


Ilmasto muuttuu – entä sitten?


Ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina. Viimeisten 650 000 vuoden aikana ilmastomme on läpikäynyt seitsemän suurta ilmastonmuutosta jääkausista lämpimiin jaksoihin ja toisin päin. Viimeisin jääkausi päättyi eri määritelmien mukaan noin 7000-10 000 vuotta sitten. Siitä alkoi ilmaston nykyinen lauhkea jakso.

Useimpiin ilmastosykleihin on vaikuttanut hyvin pienet muutokset maapallon kiertoradassa ja maahan kohdistuvan lämpösäteilyn määrässä. myös vulkaaninen aktiivisuus voi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Maapallon kokonaislämpötilan merkittävät muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin hitaasti vuosituhansien aikana.

Maan nykyinen lämpenemisjakso on tutkijoiden hyväksymän arvion mukaan hyvin suurella todennäköisyydellä (yli 95 %) seurausta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Näin nopeaa keskilämpötilan kasvua ei maapallolla ole aiemmin koettu. Hiilidioksidia on ilmakehässä enemmän kuin miljooniin vuosiin.

Kuinka tiedämme, että ilmasto lämpenee?

Maata kiertävät satelliitit sekä muut ilmaston seuraamista helpottavat teknologiset edistysaskeleet antavat tutkijoille laajan kokonaiskuvan maailman tilasta. Tietoa on kerätty vuosien ja vuosikymmenten ajan hyvin laajasti merten ja ilmakehän lämpötiloista kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ilmakehässä.

Koottu valtava tutkimusaineisto todistaa ilmaston lämpenevän, lämpenemisen yhteyden kasvihuonekaasujen pitoisuuteen kasvuun ja kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lämpöä sitova luonne on tunnettu jo hyvin pitkään. Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehän läpäisevään infrapunasäteilyyn ymmärretään hyvin ja se on kasvihuoneilmiön tieteellinen perusta. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen vallitsee tieteellisessä yhteisössä lähes täydellinen yksimielisyys.

Esimerkiksi: Lämpötila lisää veden haihtumista ja vesihöyry on tärkeä kasvihuonekaasu, koska se vaikuttaa koko maapallon säteilyspektrin aallonpituusalueella. Sen absoptiokyky on kuitenkin heikko hiilidioksidiin nähden.

Paleoklimatologien todisteet

Jäiden kairausnäytteet Grönlannista, Etelämantereelta ja vuoristojen jäätiköiltä osoittavat, että ilmasto reagoi ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrään. Vastaavia havaintoja voidaan tehdä puiden vuosirenkaista, valtamerten sedimenteistä, koralliriutoista ja sedimenttikivilajeista. Nämä tutkimukset tukevat väitettä, että ilmasto muuttuu, ja että muutokseen on vaikuttanut ihmisten toiminta.

Muinaisilmastoja tutkivien paleoklimatologien keräämän tutkimusaineiston mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen tapahtuu kymmenen kertaa nopeammin, kuin jääkausia seurannut ilmaston lämpeneminen.

Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin, joihin joet ja tulvavedet kuljettavat maa-ainesta.” – Wikipedia

Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja. Se selvittää muinaisen ilmaston vaihteluita analysoimalla fossiilikerrostumia ja jäätikköön kerrostunutta jäätä.”- Wikipedia

Lähde: Pixabay


Maailman keskilämpötila on kasvanut 0,9 astetta 1800-luvun lopulta


Lähde: ilmasto.org

O,9 asteen lämpeneminen ei vaikuta uhkaavalta.

Lämpeneminen on seurausta teollisuuden ja liikenteen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä korreloivat hyvin vahvasti. Lämpeneminen, joka alkoi teollistumisen ajan alussa ja on vain kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana.

Viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat seuranneet toisiaan vuoden 2010 jälkeen. Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi: kahdestatoista kuukaudesta kahdeksan oli historian lämpimimpiä kuukausia.

Lähde: https://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/


Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut 200 ja 400 ppm:n (parts per million) välillä noin 20 miljoonaa vuotta. Viimeisten 800 000 vuotta pitoisuus on vaihdellut välillä 180–300 ppm.

Nykyisin hiilidioksidin määrä on 380-400 ppm. Esiteolliseen aikaan nähden pitoisuus on noussut n. 100 ppm.

Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan siis sitä, että osa maanpinnasta ylös heijastuvasta lämpösäteilystä jää lämmittämään ilmakehää ja maanpintaa. Maan lämpösäteily on pitkäaaltoista, minkä vuoksi ilmakehä absorboi sitä tehokkaasti; osa lämpösäteilystä säteilee takaisin alas.

Lähde: Pixabay


Kasvihuoneilmiö


Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tutkijoiden mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu 95 % todennäköisyydellä ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksesta kasvihuoneilmiöön. Ilmiö on tunnettu pitkään. Kasvihuoneilmiön vaikutuksia planeetan pintalämpötilaan voidaan selventää vertaamalla muutamia planeettoja keskenään:

Mars

Marsilla on hyvin ohut kaasukehä, jonka paine on vain 1/200-osa ilmakehän paineesta.

Vesihöyryä Marsin kaasukehässä on vain 1/1000 osa maan vastaavasta. Planeetan pinnalta heijastuva lämpösäteily ei lämmitä juurikaan kaasukehää, joten kasvihuoneilmiö on heikko (Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 °C (5–10 C).  Marsin keskilämpötila on -55 °C.

Lähde: Pixabay

Maa

Maata ympäröi noin 100 km paksu kaasukehä. Ilmakehä muodostuu lähinnä typestä (78 %) ja hapesta (21 %), Hiilidioksidia, argonia, metaania ja otsonia on prosentin verran ilmakehän kaasuista. Vesihöyryn määrä vaihtelee runsaasti. Kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, metaani ja typpioksiduuli (ilokaasu).

Lisäksi ilmakehässä esiintyy vaihtelevasti erilaisia aerosoleja, eli pieniä hiukkasia, joiden vaikutus kasvihuoneilmiöön on päinvastainen.

Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä kappaleita (tomua, tuhkaa, rikkihappoa, siitepölyä, merisuolaa sekä sumu- ja pilvipisaroita, jotka viilentävät ilmakehää. Aerosolien elinkaari ilmakehässä on kuitenkin kasvihuonekaasuja lyhyempi ja niiden määrä on huomioitu nykyisissä ilmastomalleissa.

Ilmakehä vaimentaa avaruudesta tulevaa säteilyä

Suurin osa alle 300 nanometrin säteilystä absorboituu jo ilmakehän ylimmissä kerroksissa. Lyhytaaltoisin gamma- ja röntgensäteily absorboituu ilmakehän yläosien atomeihin sekä happi- ja typpimolekyyleihin. Säteily hajottaa happimolekyylejä happiatomeiksi, jolloin syntyy otsonia.

Otsoni absorboi pitkäaaltoista ultraviolettisäteilyä. Näkyvän valon aallonpituudet läpäisevät ilmakehän. Ilmakehä sirottaa valoa; taivaan sininen väri tulee siitä, että lyhytaaltoinen sininen valo siroaa voimakkaammin kuin punainen valo. Infrapunasäteily absorboituu ilmakehän vesihöyryyn. Kasvihuoneilmiön vaikutuksesta maapallon keskilämpötila on 33 astetta lämpimämpi kuin ilman kasvihuoneilmiötä.

Lähde: Pixabay

Venus

Venuksen kaasukehästä 96 prosenttia on hiilidioksidia ja vain noin 4 prosenttia typpeä. Vesihöyryä on miljoonasosa siitä, mitä maassa.  Planeetan pintalämpötila on keskimäärin 460 astetta.

Venuksessa on tapahtunut karkaava kasvihuoneilmiö (runaway greenhouse effect), eli tapahtumasarja, jossa planeetan kasvihuoneilmiö alkaa voimistaa itseään. Venuksessa karkaava kasvihuoneilmiö tapahtui ehkä 3-4 miljardia vuotta sitten. Tämän seurauksena Venus on yli 400 °C kuumempi kuin mitä sen pitäisi olla. Venus on aurinkokuntamme kuumin planeetta, jopa aurinkoa lähempänä sijaitsevaa Merkuriusta kuumempi.

Lähde: Pixabay

Karkaava kasvihuoneilmiö

Karkaava kasvihuoneilmiö alkaa planeetalla, jossa on runsaasti vettä, mutta joka on lämpimämpi kuin maa. Merivesien haihtuminen vesihöyryksi lisää kasvihuoneilmiötä. Tämä nostaa planeetan lämpötilaa, minkä seurauksena yhä enemmän vettä haihtuu vesihöyryksi.

Reaktio jatkuu ja kiihdyttää itseään. Kun planeetta ja meret lämpenevät riittävästi, myös metaaniklatraattien eli metaanihydraattien sitomaa metaania vapautuu ilmakehään. Myös tämä kiihdyttää entisestään kasvihuoneilmiötä. Yhdysvaltojen geologinen tutkimuslaitos on arvioinut, että merenpohjan kerrostumissa mannerjalustojen rinteillä olevissa metaaniklatraattiesiintymissä on sitoutuneena kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin kaikissa muissa fossiilisissa polttoaineissa yhteensä.

Vesihöyry hajoaa hapeksi ja vedyksi lämpötilan kasvettua riittävän korkeaksi. Happi ja vety häviävät avaruuteen. Planeetan edelleen kuumentuessa myös karbonaattipitoisiin kiviin sitoutunut hiili vapautuu. Planeetta on muuttunut täysin elinkelvottomaksi pätsiksi. Voisiko maalle käydä näin? Ei. Se ei onneksi ole mahdollista, sillä meriveden pitäisi lämmetä yli 30 asteiseksi.

Maapallon menneisyyteen mahtuu useita karanneita kasvihuoneilmiöitä, joista yksi aiheutti permikauden massasukupuuton. Se tappoi noin miljoonan vuoden aikana jopa 60 % kaikista lajeista sukupuuttoon.

Lähde.: Pixabay


Ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät


Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset vaikuttavat usein sademääriin, lämpötiloihin ja muihin sääilmiöihin, kuten tuuliin ja myrskyihin. Usein ilmastonmuutoksella tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia.

Muutoksia planeetan ilmastoon voivat aiheuttaa merien lämpömekanismeissa tapahtuvat muutokset, maapallon kiertoradan muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, vulkaaninen toiminta ja kasvihuoneilmiön voimistuminen.

Ilmasto on herkkä ja haavoittuva systeemi, vaikka siinä tapahtuvat muutokset ilmenevät hitaasti. Maan ilmasto voi muuttua monista syistä. Esimerkiksi auringon aktiivisuus, maapallon kiertorata ja kallistuskulma, vulkaaninen toiminta, jäätyneiden merialueiden ja jäätiköiden määrä sekä toisaalta meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset ja fossiilisten polttoaineiden päästöt vaikuttavat ilmastoon paikallisesti tai globaalisti. Merten suuri lämpökapasiteetti ja kyky kuljettaa energiaa selittää merten ilmastovaikutuksia.

Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset

Sää on epälineaarinen ja kaoottinen dynaaminen järjestelmä. Tästä syystä sään ennustaminen on hyvin vaikeaa. Ilmasto eli sään keskiarvo on havaintojen valossa ollut suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti.

Lähde: Wikipedia

Termohaliinikierto

Termohaliinikierto, eli valtamerten lämpösuolavesikierto, on meriveden tiheyseroista johtuvaa veden kiertoa merissä syvävesien ja pintavesien välillä.

Veden tiheyserot johtuvat tavallisesti lämpö- ja suolapitoisuuksien eroista: viileä ja suolainen vsi on raskaampaa kuin lämmin ja vähäsuolainen vesi. Valtamerissä lämmin suolainen vesi on yleensä lähellä pintaa. Pintavesikerroksen alla on kylmempää ja vähäsuolaisempaa vettä.

Lämmin ja suolainen vesi sekä kylmä ja vähäsuolainen vesi eivät tavallisesti sekoitu. Napa-alueiden lähellä viileän pintaveden suolapitoisuus kasvaa, kun siitä poistuu suolatonta vettä haihtumisen ja merijään muodostumisen seurauksena. Näin vedestä tulee niin tiheää, että se valuu pohjaan. Tämä saa aikaan vaakasuuntaisen virtauksen, joka jatkuu, kunnes virtaus saavuttaa alueita, joissa se pääsee kohoamaan pintaan.

Tällaista nousua tapahtuu ilmeisesti vähitellen laajoilla alueilla, pääosin Etelämannerta kiertävän merivirran yhteydessä. Termohaliinikierto tapahtuu hitaasti. Laskevaa liikettä havaitaan Pohjois-Atlantilla ja Etelämerellä, jossa näkyy, miten kylmä vesi painuu lämpimämmän veden seassa syvyyksiin. Nousuliikettä on vaikeampi havaita.

Termohaliinikierto tuo lämpöenergiaa tropiikista napa-alueille, ja vaikuttaa siten napa-alueiden ilmastoon. Termohaliinikierron vaikutus voi olla jopa neljäsosa koko ilmakehän ja valtamerten yhteenlasketusta lämmönsiirrosta.

Ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvän makean veden tasapainon muutosten uskotaan muuttavan termohaliinikiertoa. Muutokset Golf-virrassa voivat teoriassa viilentää Pohjois-Euroopan, vaikka maapallon keskilämpötila jatkaisi kasvuaan.

Muita ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä

Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on paljon. Mannerlaattojen liikkeet voivat vaikuttaa merivirtoihin. Auringon aktiivisuuden muutokset muuttavat ilmaston säteilypakotetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Aurinkokunnan sisäisen dynamiikan aiheuttamat Maan kiertoradan säännölliset heilahtelut satojen tuhansien vuosien aikajänteellä aiheuttavat niin kutsutun jääkausisyklin (Milankovićin jaksot). Suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon hyvinkin äkillisesti.

Kasvihuoneilmiön vaikutus maapallon lämpötilaa säätelevänä järjestelmänä on elämän kannalta välttämätön.

David Spratt arvioi, että nykyinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korkein 15 miljoonaan vuoteen.

Paleoklimatologian tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa verrata nykyhetkeä keskiplioseenikauteen (3,3-3 miljoonaa vuotta sitten). Silloin vallitsi nykyistä lämpimämpi kausi. Tuolloin hiilidioksidipitoisuus oli >350 ppm ja pintalämpötilat arviolta 1,9–3,6 °C korkeampia kuin esiteollisena aikana.

Maapallon menneisyydessä tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin kasvihuoneilmiö on ollut hyvin voimakas. Ehkä tunnetuin esimerkki on permi- ja triaskauden välillä noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut permikauden joukkotuho, eli maapallon suurin tunnettu lajien sukupuutto.

Lähde: Pixabay


Antroposeeninen ilmastonmuutos

Noin 100 vuotta sitten osoitettiin, että jos erilaisilla kaasulla täytettyjä lasiastioita säteilytettiin valolla tunnin ajan, eri kaasut lämpenivät eri tavoin. Tämä koe on toistettu tuhansia kertoja tuhansien ihmisten toimesta. Tulos on aina sama: hiilidioksidi lämpenee enemmän, kuin muut kaasut. Vaikutusta kutsutaan säteilypakotteeksi.

Koe osoittaa kiistatta, että noin viisitoista kertaa vesihöyryä tehokkaammin lämpenevä hiilidioksidi on vahvin kasvihuonekaasu.

Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toiminnasta – lähinnä teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Joidenkin mielestä nykyistä epookkia pitäisi jo kutsua antroposeeni-kaudeksi, sillä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta maapallolla on alkamassa täysin uusi kehityskulku.

Pahimpien uhkakuvien mukaan maapallon keskilämpötila kasvaa ihmiskunnan vaikutuksesta monella celsiusasteella vuoteen 2100 mennessä. Tämä tendenssi jatkuu todennäköisesti vuosisatoja.

Ilmastotutkijoiden vallitseva konsensus on, että maapallon keskilämpötila kasvaa vuoteen 2100 mennessä 1,5–6,0 °C. Keskilämpötilan kasvuun vaikuttaa se, saadaanko kasvihuonekaasujen määrä pysäytettyä tai käännettyä laskuun.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, ilmakehän kasvihuonepäästöjen pitoisuus lähes kolminkertaistuu nykyisestä (Heikki Nevanlinna (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen).

Lähde: ilmasto.org

Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu muun muassa poliittisesta tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista.


Säteilypakote (ilmastopakote, pakotevaikutus)

Säteilypakote on suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa. Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen säteilypakote kertoo ilmastoa viilentävästä vaikutuksesta. Tämä voidaan mitata tehona pinta-alaan nähden ja sen yksikkö on W/m2.

Auringolla on lämmittävä positiivinen pakotevaikutus. Ilmakehä ja maan pinta absorboivat osan säteilystä ja osa heijastuu takaisin avaruuteen. Absorboidun ja heijastuneen säteilyenergian välinen tasapaino määrittää keskimääräisen lämpötilan maan pinnalla.

Muita pakotevaikutuksia:
– muutokset heijastavuudessa
– muutokset vulkaanisissa päästöissä
– kiertoratapakotteet
– muutokset kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa.

”Auringon säteilyvoimakkuus maassa on keskimäärin 343 W/m². Tästä 235 W/m² lämmittää maapallon pintaa ja ilmekehää ja loput 108 W/m² heijastuu takaisin avaruuteen.” – Wikipedia

Vesihöyryn vaikutus kasvihuoneilmiöön on n. 60 % ja hiilidioksidin vaikutus n. 26 %, mutta koska hiilidioksidin säteilypakote on viisitoistakertainen vesihöyryyn nähden, hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä vahvistaa kasvihuoneilmiötä vesihöyryn lisääntymistä enemmän.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Hiilidioksidinmäärän lisääntymisen nostaessa lämpötilaa yhdellä celsius-asteella, veden haihtuminen lisääntyy ja näin syntyvä vesihöyry nostaa lämpötilaa edelleen yhdellä celsius-asteella. Lisäksi erilaiset seurannaisvaikutukset tehostavat lämpötilan kasvua: esimerkiksi sulavien jäätiköiden heijastusvaikutuksen väheneminen.Climate Sensitivity

Vesihöyry säilyy ilmakehässä muutamia päiviä, mutta hiilidioksidin elinkaari ilmakehässä voi olla jopa sata vuotta. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta se säilyy ilmakehässä vain noin 12 vuotta. Typpioksidien elinkaari on noin 14 vuotta. How long do greenhouse gases stay in the air?

Mistä ilmaston antroposeeninen lämpeneminen johtuu?

Lämpenemiseen vaikuttavat ensisijaisesti kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduuli ja vesihöyry sekä troposfäärin otsonipitoisuus.

Toisaalta aerosoleilla, eli ilmakehän erilaisilla pienhiukkasilla, on merkittävä ilmastoa viilentävä vaikutus. Tämä vaikutus on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa.

Ongelmallista on, että pienhiukkasten elinkaari ilmakehässä on varsin lyhyt, kun kasvihuonekaasujen elinkaari puolestaan on pitkä. Aerosolien osuus suhteessa kasvihuonekaasuihin siis vähenee.

Typpioksiduulia syntyy nitraattien hajoamisen seurauksena lannoitetussa viljelymaassa. Ilmastoa lämmittävää typpioksiduulia muodostuu viljelysmaassa nitraattien hajotessa. Lannoitteiden käyttö lisää typpioksiduulipäästöjä.

” Suomessa metsät ovat nieluja eli ne sitovat hiilidioksidia noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen sijaan suopellot ovat hiilidioksidin lähteitä, jotka tuottavat noin viisi miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Sekä luonnontilaiset että ojitetut suot ovat hiilidioksidin nieluja, mutta koska ne ovat myös metaanin lähteitä, niiden yhteenlaskettu kasvihuonetase vastaa noin yhtätoista miljoonaa tonnia hiilidioksidia.” – ilmasto.org

Rakentaminen

Kestävän kehityksen kannalta rakentaminen tuhlaa maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista käytetyistä materiaaliresursseista, lähes puolet energiasta, 40 prosenttia vedestä ja 60 prosenttia viljelykelpoisesta maa-alasta.

Biosfäärin vaikutus

Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen hiilidioksidia, joten ne menestyvät hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen, koska ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Kun jokin ilmastopakote, vaikkapa säteily, muuttaa ilmastoa, monet mekanismit voivat joko vahvistaa tai vaimentaa muutosta. Nämä ovat positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä.

On lukemattomia lämpenemistä voimistavia positiivisia takaisinkytkentöjä, joita kaikkia ei ole huomioitu IPCC:n ilmastomalleissa. Tällaiset takaisinkytkennät liittyvät esimerkiksi jäätiköiden kiihtyvään sulamiseen, joka nopeuttaa meriveden lämpenemistä. Lisäksi Siperian ja Alaskan ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään  hiilidioksidia ja metaania.

Ihmisestä riippumattomat prosessit eivät riitä selittämään ilmastonmuutosta

Auringon säteilyn voimakkuus maan pinnalla muuttuu auringon erilaisten syklien mukaan. Esimerkiksi auringonpilkkujaksot ja maan kiertoradan muutokset ovat historiallisesti ohjanneet ilmaston lämpenemistä. Nyt meneillään oleva lämpeneminen ei liity auringonpilkkuihin, auringon voimistuneeseen säteilyyn tai kiertoradan heilahteluihin.

Eräät ilmakehän kaasut estävät lämmön pakenemisen planeetan pinnalta. Ilmakehän pitkäikäisiä ja jokseenkin pysyviä kaasuja, jotka eivät reagoi lämpötilan vaihteluun fysikaalisesti tai kemiallisesti, kutsutaan ”pakottaviksi” (forcing). Kaasut, jotka reagoivat fysikaalisesti tai kemiallisesti lämpenemiseen ovat ”takaisinkytkentöjä”.

Kolmen viime vuosikymmenen aikana luonnolliset tekijät ovat pikemminkin vaikuttaneet lievästi ilmastoa viilentäen. Lämpenemistä ei voi aukottomasti selittää ilman ihmisen vaikutusta.

Auringon säteilyvoimakkuuden ja kasvihuonekaasujen vaikutukset eroavat toisistaan. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää alailmakehää ja jäähdyttää yläilmakehää, koska kasvihuonekaasut päästävät vähemmän lämpösäteilyä yläilmakehän. Auringon säteilyvoimakkuuden kasvu lämmittää koko ilmakehää. Tämä vaikutus on todistettu kokeellisesti ja se on yksi vahvimmista ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todisteista.

Viimeisten sadan vuoden aikana auringon aktivisuus on ollut ilmastoa hieman viilentävä, kiertoratapoikkeama tai runsas vulkaaninen toiminta eivät myöskään selitä lämpenemistä. Jäljelle jää se fakta, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt 40 % sadan vuoden aikana.

Lähde: NASA

IPCC:n viides ilmastoraportti

YK:N alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) 1300 riippumatonta ilmastoasiantuntijaa uskoo, että yli 95 prosentin todennäköisyydellä ihmisten toiminta on lämmittänyt planeettaa viimeisten 50 vuoden aikana.

Teollisuus on kasvattanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 280 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan (eri lähteissä on pientä heittoa) viimeisten 150 vuoden aikana.

https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_summary-for-policymakers.pdf.


Uhkakuvia ja uutisa maailmalta


Lähes kuutta miljoonaa ihmistä uhkaa nousevat tulvavedet eteläisessä Aasiassa. Sadat tuhannet ovat jo joutuneet jättämään kotinsa ja kotiseutunsa äärimmäisen rankkojen monsuunisateiden vuoksi.

Tulvat seurasivat Intiassa ankaraa kuivuutta, äärimmäisiä hellejaksoja ja viikkoja kestänyttä vesipulaa. Lämpötilan seurauksena on kuollut ainakin 137 ihmistä. Se ei vaikuta pahalta. Ongelma on siinä, että mikäli pohjavesien määrä jatkaa laskuaan, viiden vuoden päästä 100 miljoonaa ihmistä joutuu selviämään ilman vettä, tai muuttamaan kotiseuduiltaan ilmastopakolaisina.

Afghanistanissa kuivuus on koetellut erityisesti perinteisiä maanviljelyalueita. Miljoonien on pitänyt muuttaa alueilta, joita uhkaa akuutti ruokapula.

Bangladeshissa runsaat monsuunisateet ovat katkaiseet teitä ja uhkaavat kokonaisia yhteisöjä. Erityisen heikko tilanne on rohingya-pakolaisilla, jotka asuvat heiveröisissä majoissa Myanmarin rajan tuntumassa.

Lähde: Pixabay

Tämä tapahtuu nyt. Miljoonat ihmiset altistuvat Aasiassa samaan aikaan  voimakkaiden monsuunisateiden aiheuttamille tulville ja toisaalta kuivuudelle. Vuoden 2015 pakolaiskriisiä pahempi ilmastopakolaisuuden aiheuttama massaliikehdintä on vain ajan kysymys.


Monsuunikatastrofi


Maatalous on ollut vuosisatoja riippuvainen vuosittaisista monsuunisateista. Jos monsuunisateet myöhästyvät, kuten tänä vuonna on tapahtunut, viljelymaat altistuvat kuivuudelle. Sadot kuivuvat ja vedestä on pulaa. Monsuunisateet vaikuttavat kahden miljardin ihmisen elinkeinoon ja elämään.

Sademäärät ovat Aasiassa vähentyneet dramaattisesti, mikä aiheuttaa kuivia kausia ja pulaa vedestä, mutta samalla voimakkaiden rankkasateiden määrä on lisääntynyt, ja niiden aiheuttamat nopeasti syntyvät tulvat katkovat teitä ja aiheuttavat maanvyöryjä, kertoo Nature.

Äärimmäisten rankkasateiden määrä on kolminkertaistunut Intian keskiosissa vuosien 1950 ja 2015 välisenä aikana. Tällä on ollut järkyttäviä vaikutuksia miljoonien ihmisten elinkeinoon, elämään, maanviljelyyn ja omaisuuteen.

Äärimmäisten rankkasateiden aiheuttamien tulvien, jatkuvien kuivuusjaksojen ja kasvavien lämpötilojen seurauksena pohditaan jo vakavasti, onko osa Intiasta muuttumassa täysin elinkelvottomaksi.

Mutta Intia ei ole ainoa maa, jossa sään ääri-ilmiöt aiheuttavat tuhoja. Tutkijoiden mukaan äärimmäisen kuumat hellejaksot lisääntyvät Etelä-Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämä lisää ilmastopakolaisuuden painetta pohjoiseen.

Ilmaston lämpeneminen ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti tai armollisesti

Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma. Sen vaikutukset ovat jo nyt monien köyhien maapallon köyhimpien alueiden riesana. Maapallon keskilämpötila on kasvanut vasta 0,9 astetta, mutta nyt näyttää varmalta, että 1,5 astetta saavutetaan pian. Pariisin ilmastosopimuksessa lämpenemisen ylärajaksi määritelty 2 astetta ylittyy hyvin todennäköisesti 2050-2100.

Lähde: Pixabay

Jos Intia ei onnistu ratkaisemaan vesikriisiä viiden vuoden aikana, satojen miljoonien henki on vaarassa

Ilmastonmuutos ei etene tasaisesti. Joillain alueilla tulvat aiheuttavat tuhoja, toisaalla maastopalot, kuivuus tai äärimmäiset helleaallot. Eurooppa on vielä lintukoto. Me näemme ja luemme uutisia, mutta tosiasiassa emme oikein ymmärrä näkemäämme – uutiset ovat liian kaukana omasta arjestamme.

Välittömien ihmisille koituvien vaarojen lisäksi vaarassa on satojen miljoonien ihmisten elinkeinot. Tulvat kuluttavat maaperää, kuivuus ja kuumuus tuhoaa sadot, maastopalot polttavat kodit, äärimmäinen kuumuus tappaa terveitä ihmisiä – myös Euroopassa ja Ýhdysvalloissa.

Merenpinnan nousu uhkaa miljoonia esimerkiksi Bangladeshin rannikolla. YK:n mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos lisää absoluuttisen köyhien määrää 120 miljoonalla. Heidän vaihtoehtonsa on nääntyä nälkään tai etsiä elinkelpoisempia alueita muualta.

Stanfordin yliopiston tutkijat varoittavat, että köyhät maat köyhtyvät ilmastonmuutoksen seurauksena entisestään. Valtioidenkasvava sosioekonominen kuilu vaikuttaa väistämättä ilmastopakolaisuutta lisäten.

YK:n ihmisoikeuksien erikoislähettiläs Philip Alston sanoi hiljattain, että edessä on ilmasto-apartheid, joka jakaa ihmiset pieneen vähemmistöön, jolla on varaa paeta, nälkää, ilmaston ääri-ilmiöitä ja kurjuutta ilmastoituihin ja vartioituihin kartanoihin, sekä siihen valtavaan enemmistöön, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen seuraukset.

Alston toteaa, että vaikka kehittyneen maailman rikkaat valtiot ja kaupungit selviävät ilmastonmuutoksen ensioireista, he eivät voi välttää sitä, miten äärimmäiset ilmasto-olosuhteet kurittavat heikommassa asemassa olevia maita.

Ilmastopakolaiset

Norjalaisen pakolaisneuvojan mukaan vuosittain 26 miljoonaa ihmistä evakuoidaan tai pakenee kotiseuduiltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena jo vuonna 2045. Siis yksi ihminen joka sekunti.

Valtaosa ilmastopakolaisista sijoitetaan omiin maihinsa, mutta rajat ylittävien pakolaisten määrä on kasvussa. Ilmastonmuutos ei ole ainoa pakolaisuuteen vaikuttava tekijä, sillä sitä tehostaa etnisten, uskonnollisten ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan valtaväestöstä poikkeavien vainot ja heihin kohdistuva väkivalta. Tänä vuonna näitä vainoja pakenee 70 miljoonaa ihmistä.

ABC:n julkaiseman muistion mukaan pelkästään Austraiaa uhkaa jopa 100 miljoonan ilmastopakolaisen vyöry lähivuosina. Suurin osa pakolaisista joutuu jättämään Indónesiassa ja Tyynellä valtamerellä sijaitsevat nousevan merenpinnan ja sään ääri-ilmiöiden uhkaamat saaret.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa pakolaisuus on kasvattanut kansallismielisen, maahanmuuttovastaisen äärioikeiston kannatusta. Australia, joka on yksi pahimpia saastuttajia, suhtautuu äärimmäisen nihkeästi kaikkiin pakolaisiin.

YK:n pakolaissopimus ei tällä hetkellä tunnusta ilmastopakolaisia kansainvälisen lain turvaa edellyttäviksi turvapaikanhakijoiksi. Ilmastopakolaisilta voidaan siis estää turvapaikanhakuprosessi ja heitä voidaan kohdella laittomina maahantulijoina.

CNN

Ilmastotieto

Ilmasto.org

Ilmasto-opas.fi

Wikipedia: Ilmastonmuutos

Wikipedia: Kasvihuoneilmiö

WWF

Lähde: Pixabay




Ilmastonmuutos on vakava riski terveydelle

Ilmastonmuutos on vakava riski terveydelle, varoittavat tutkijat. Jacqueline Howard kirjoittaa CNN:llä, että lähitulevaisuudessa on odotettavissa entistä tappavampia lämpöaaltoja, nopeammin leviäviä epidemioita ja katastrofaalisia puutteita ravinnontuotannossa ja -saannissa.

Ilmastossa tapahtuvat muutokset voivat altistaa ennenaikaiselle kuolemalle toteaa Carter Centerissä, Atlantassa torstaina kokoontunut ilmastonmuutosta ja terveyttä kommentoiva asiantuntijapaneeli (Climate & Health Meeting).

The Climate & Health Meeting organisoitiin korvaamaan tammikuussa, ennen Dondald Trumpin virkaanastujaisia peruutettu CDC:n (The Centers for Disease Control and Prevention) suunnittelema ilmastonmuutosta käsittelevä konferenssi.

Vaikka Trump on todennut, että ihmisten toiminnalla ja ilmastonmuutoksella on ”jokin yhteys”, hän on myös ilmaissut voimakkaita epäilyjä ilmastokriisin olemassaolosta.

Ilmastokokouksen järjestämiseen suhtauduttiin ristiriitaisesti Trumpin virkaanastujaisten alla. Kokouksessa asiantuntijat saivat kuitenkin esittää huolensa ilmastonmuutoksen aiheuttamista vakavista uhista terveydelle.

WHO (World Health Organization) on esittänyt arvion, että vuosien 2030 ja 2050 välillä ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisten sääilmiöiden, aliravitsemuksen ja tautiepidemioiden (kuten malarian), seurauksena 250 000 ylimääräistä kuolemantapausta vuosittain.

”Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvien tapahtumien vakuutusten hinnat ovat ilmiselvässä kasvussa,” sanoi Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore kokouksen avauspuheessa. ”Kuten olen aiemminkin todennut, uutisten antama kuva maailmasta muistuttaa päivä päivältä enemmän Ilmestyskirjasta lainatulta.”

97 % ilmastontutkijoista pitää ihmisten vaikutusta ilmastonmuutokseen kiistattomana tosiasiana.

Osa tutkijoista sanoo, että WHO:n laskelmat ilmastonmuutoksen mahdollisista kuolonuhreista on laskettu alakanttiin. Tutkijoista suurin osa on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyvät tulevaisuudessa.

”WHO:n tilastot ja arviot perustuvat spesifeihin terveysriskeihin, joiden laskemiseen on olemassa toimivat laskentakaavat ja -mallit,” sanoi kokoukseen osallistunut professori Jonathan Patz (director of the Global Health Institute at the University of Wisconsin-Madison).

”Kysymykseen siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos lähitulevaisuudessa tappaa ihmisiä, voi olla mahdotonta vastata, sillä erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä on valtavasti. WHO:n antama arvio on esimerkki, mutta sen esittämä kuolleisuus saattaa olla vain pisara valtameressä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuolleisuus voi todellisuudessa olla paljon laajempaa kuin uskalletaan edes ennakoida,” professori Patz jatkoi.

Helleaallot ja terveys

Yhdysvalloissa helleaaltojen aiheuttamat lämpöhalvaukset ovat yleisin ilmastonmuutokseen liittyvä kuolemansyy, Al Gore sanoi. Hän isännöi American Public Health Associationin tilaisuutta, johon osallistui yli 50 tutkijoita, lainlaatijoita ja aktivisteja edustavaa järjestöä.

Helleaallot lisäävät kuolleisuutta keskimäärin 4 %, Gore sanoi.

US Natural Hazard Statistics ylläpitää tietokantaa, jonka mukaan lämpöhalvaukset aiheuttivat keskimäärin eniten luonnonilmiöihin liittyviä kuolonuhreja sekä 1986-2015 että 2006-2015 välisinä aikoina. Sen sijaan vuonna 2015 eniten luonnonilmiöihin liittyviä kuolemantapauksia aiheuttivat tulvat.

 Maailmanlaajuisesti tulvat ovat eniten kuolonuhreja aiheuttava luonnonilmiö.

Kesän helleaaltojen aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyvät tuhansista kymmeniin tuhansiin vuosisadan loppua kohden, kertoo US Global Change Research Program.

Viime vuosi oli vuodesta 1880 alkaneen mittaushistorian kuumin (World Meteorological Organization).

”Ilmaston lämpeneminen uhkaa terveyttä ja hyvinvointia. Maapallo lämpenee kasvihuonekaasujen vuoksi ja lämpeneminen viimeisten 30 vuoden aikana on ollut nopeampaa, kuin kertaakaan  kuluneiden1000 vuoden aikana,” sanoi torstain paneelikeskustelussa professori Kim Knowlton (senior scientist at the Natural Resources Defense Council and assistant clinical professor at the Columbia University Mailman School of Public Health).

”Päiviä kestävät erittäin kuumat helleaallot ovat 30 vuoden aikana tappaneet USA:ssa keskimäärin enemmän ihmisiä kuin tornadot, tulvat tai ukonilmat,” Knowlton lisäsi.

Ilmastonmuutos on vakava riski terveydelle

Helleaaltojen lisäksi myös tarttuvat taudit lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Lämpenevällä ilmastolla on merkittävä vaikutus tautien leviämiselle.

Ilmastonmuutos vaikuttaa tartuntatauteihin itse patogeenien, kantajan sekä taudin leviämistä edistävien ympäristöolosuhteiden muutoksen seurauksena, kertoo viime vuonna julkaistu artikkeli (Environment International). Artikkelissa kerrattiin ilmastonmuutosta ja terveyttä käsitteleviä 1990-2015 välisenä aikana julkaistuja tutkimuksia.

Lämpimämpi ja kosteampi ilmasto tarjoaa ihanteelliset olosuhteet tarttuvia tauteja levittäville hyttysille ja moskiitoille.

Ilmastonmuutoksen seurauksena myös zika-virus saattoi levitä niin tehokkaasti. Zika-epidemiaan vaikutti tietenkin monia tekijöitä, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristöön saattoivat lisätä zika-virusta levittävien hyttysten määrää, totesi julkaisussaanCDC (Centers for Disease Control and Prevention).

”Marraskuun ja tammikuun välillä Puerto Ricossa on löydetty tuhansia uusia zika-tartuntoja,” Gore sanoi kokouksen avauspuheenvuorossa. ”Tarvitaan sellainen tarttuvien tautien seuranta, joka auttaa terveydenhuollon asiantuntijoita reagoimaan  uhkiin riittävän nopeasti ja mobilisoimaan resurssit uhkien torjuntaan.”

Gore kertoi lisäksi, että monet viljelykasvit kärsivät ilmastonmuutoksesta. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot ja tulvat heikentävät satoja, mutta korkeat hiilidioksidipitoisuudet vaikuttavat myös ravinnon laatuun.

”Välttämättömät ravintoaineet, kuten sinkki, rauta, kupari, magnesium ja kalsium vähenevät viljelykasveissa hiilidioksiditasojen kasvun seurauksena,” Gore sanoi puheessaan.

Kohonnut hiilidioksidin määrä ilmassa on yhdistetty proteiinien vähenemiseen mm. soijapavuissa, mikä heikentää niiden ravintoarvoja, kertoo US Environmental Protection Agency.

Katso Newsy’n julkaisema video ilmaston muutoksen terveysriskeistä klikkaamalla kuvaa.

Lähde: CNN:n alkuperäisen uutisen voit lukea kokonaisuudessaan täältä >>