Sokerina pohjalla: Kuinka sokerin terveysriskeistä vaiettiin 50 vuotta?

Onnellista alkanutta vuotta kaikille vielä kerran ja viivästyneesti! Oma vointini on jo ihan kakskyt-kakskyt. Ehkä edessämme on paras vuosikymmen ikinä tai sitten kiinalainen korona pelaa meidät pandemiaan. Maailmanlopun kelloa on jälleen siirretty eteenpäin. Enää on vain 100 sekuntia keskiyöhön. Jatkan yksinäistä sokereiden vastaista ketoiluhömppää artikkelissa: Sokerina pohjalla: Kuinka sokerin terveysriskeistä vaiettiin 50 vuotta?

Mutkaton 6:1-ketoiluni on tuottanut toivottuja tuloksia ja voin hieman paukutella henkseleitäni. Viiden viikon aikana painoni putosi tuskattomasti 5-6 kiloa. Seitsemännellä viikolla paino käväisi ujonoloisesti 85 kilossa, mutta otin sitten menetettyjä kiloja varovasti takaisin erilaisten tekosyiden varjolla. Se onnistui helposti hampurilaisilla ja oluella.

Vointini on pysynyt energisenä, eikä nälkä ole juuri vaivannut. Sehän se ongelma lienee; uskon nälän parantavaan voimaan. Syön ehkä vieläkin liikaa, vaikka luulen, että tehostuneen rasva-aineenvaihdunnan ohella myös päivittäinen kokonaisenergian saantini on ketoillen laskenut.

Oli painon putoamisen syy mikä tahansa, ketogeeninen ruokavalio toimii omalla kohdallani mainiosti. Jännää on, että en kaipaa perunoita, pastaa, leipää ja sokereita enää lainkaan. Ajatus esimerkiksi karkkien tai vaalean leivän syönnistä tuntuu melkeinpä vastenmieliseltä. Tai tuntui, kun kirjoitin nuo sanat. Tänään ahmin karkkia koko alkaneen vuoden edestä. Hyi minua!


Sokerina pohjalla:

Kuinka sokerin terveysriskeistä vaiettiin 50 vuotta?

Anahad O’Connor kirjoitti 12.9.2016 New York Times -lehdessä sokeriteollisuuden toteuttamasta suuresta vedätyksestä 1960-luvulla. En tiedä saiko tämä uutinen ansaitsemaansa näkyvyyttä suomalaisissa uutismedioissa, joten uutisoidaan tämä viiveellä Ruokasodassa.

Sokeriteollisuuden rahoittama härski pseudotutkimus on vaikuttanut ravintotieteisiin ja ravintosuosituksiin jo 50 vuotta ja vaikuttaa yhä. Se on vakava aihe, vaikkakaan ei yllättävä, eikä ehkä uutinenkaan.

Kaikkien aikojen huijaustilastoissa sokeriteollisuuden huijaus yltää neljännelle sijalle. Edelle menee kuuhuijaus, tai se kun amerikkalaiset päättivät lavastaa kuukäynnin, mutta se tuli niin kalliiksi, että he kuvasivat kuuhuijauksen kuussa ja huijasivat vain lavastuksen. Se oli yllättävän ovelaa.

Ei oikeasti! Se on hölmö juttu, mutta kuulostaa hauskalta. Sokeriteollisuuden vedätys jää vain hieman jälkeen öljyteollisuuden huijauksesta ja tupakkateollisuuden katalista toimista. Ne ovat vahvasti todennettuja faktuaalisia tapahtumasarjoja.

Tämän kupletin viheliäinen juoni on se, että sokeriteollisuus maksoi löytyneiden dokumenttien valossa kolmelle Harvardin tutkijalle tutkimuksesta, joissa valkopestiin sokerin ja sydäntautien välinen yhteys. Tämän ei pitäisi yllättää, sillä myös sokereiden ja syöpien yhteydestä haluttiin vaieta. Sen tarinan voit lukea tästä.

Samassa tutkimuksessa epäily sydän- ja verisuonitautien ravitsemuksellisesta syystä vieritettiin tyydyttyneille (koville) eläinrasvoille. Ensimmäiset amerikkalaiset ravitsemussuositukset laadittiin sokeriteollisuudessa kannuksensa ansainneen tohtori Hegstedin suosituksesta rasvavastaisiksi ja sokereita suosiviksi jo 1970-luvulla.

Nämä yhdysvaltalaiset ravitsemussuositukset levisivät ympäri maailman ja lopulta myös Suomeen. Mikä vaikutus huijauksella on ollut lihavuus- ja diabetesepidemioihin? Suoraa kausaalisuhdetta tuskin voidaan osoittaa, mutta korrelaatio on selvä: rasvan rajoittamisen ja sokereiden suosimisen seurauksena aikuistyypin diabetes ja lihavuus kääntyivät selvään kasvuun.

”Se, että sokerin terveyshaittoja vähäteltiin ja rasvojen haittoja liioiteltiin vuosikymmeniä, on suurella todennäköisyydellä vaikuttanut nykyisiin lihavuus- ja diabetesepidemioihin, kertoo Sanjay Basu Stanfordin yliopistosta. Lihavuus ja diabetes yleistyivät vähärasvaisten ja rasvattomien tuotteiden kulutuksen seurauksena.”


Tutkijat salapoliiseina

Tämä tieteellinen huijaus paljastui Kalifornian yliopiston tutkijan esiin kaivamista sokeriteollisuuden dokumenteista. Löydöstä on raportoinut mm. arvostettu lääketieteellinen julkaisu JAMA.

Keskustelu sokerin mahdollista terveyshaitoista vaiennettiin vuosikymmeniksi, kertoo eräs JAMAn julkaiseman raportin tekijöistä, professori Stanton Glantz (Kalifornian yliopisto).

Löydetyt dokumentit todistavat, että Sugar Research Foundation -niminen sokeriteollisuuden järjestö (nykyään Sugar Association), maksoi kolmelle Harvardin tutkijalle nykyrahassa 49 000 dollaria vastaavan summan sokeria, rasvoja ja sydäntauteja käsittelevän tutkimuksen julkaisemisesta 1967.

Sokeriteollisuuden rahoittama tutkimus ohjattiin sokereita suosivaksi

Sugar Research Foundation määritteli tutkijoille ennalta valitun sokerin terveysriskejä vähättelevän tutkimusmateriaalin. Sen lisäksi sokeriteollisuuden johtajat tarkistivat tutkimuksen ennen sen julkaisemista. Sokereiden terveysriskejä vähättelevä ja eläinrasvojen haittoja korostava artikkeli julkaistiin arvovaltaisessa lääketieteellisessä julkaisussa (New England Journal of Medicine).

Sokeriteollisuuden suuresta huijauksesta on vierähtänyt vuosikymmeniä, mutta sama meno jatkuu yhä. Ruokateollisuus rahoittaa ja ohjaa ravitsemusta käsitteleviä tutkimuksia.

2015 New York Times kertoi, että Coca-Cola Company on rahoittanut miljoonilla dollareilla tutkijoita ja tutkimuksia, joissa pyritään kumoamaan sokeria sisältävien juomien ja lihavuuden välinen yhteys. 2016 kesäkuussa AP (Associated Press) kertoi, että makeisvalmistajat rahoittavat tutkimuksia, joiden mukaan makeisia syövät lapset ovat terveempiä ja laihempia kuin lapset, jotka eivät syö makeisia. Tällaisen ei pitäisi hämmästyttää enää tässä totuudenjälkeisessä maailmassa, mutta on se aika härskiä ja järkyttävää toimintaa. Teollisuuden ahneus on ainoa asia, johon enää voi uskoa.

Huijaukseen osallistuneet Harvardin tutkijat ja sokeriteollisuuden johtajat ovat jo kuolleet. Eräs sokeriteollisuudelta rahaa saanut tutkija oli tohtori Mark Hegsted, joka myöhemmin nousi Yhdysvaltojen maatalousministeriön ravitsemusasioiden johtajaksi ja oli laatimassa ensimmäisiä ravitsemussuosituksia 1977. Toinen sokeriteollisuudelta rahaa saanut tutkija oli tohtori Fredrick J. Stare, Harvardin yliopiston ravitsemustieteellisen tiedekunnan johtaja.

Mitäpä sokeri vastasi?

Sugar Association vastasi JAMA:n julkaisemaan raporttiin toteamalla, että vuoden 1967 raportti julkaistiin aikana, jolloin lääketieteellisissä lehdissä ei edellytetty tutkimusten rahoittajien paljastamista. New England Journal of Medicine aloitti tieteellisten raporttien rahoittajien ilmoittamisen vasta vuonna 1984.

Sugar Association myönsi, että avoimuus ja läpinäkyvyys tutkimustoiminnan rahoittajien osalta olisi ollut aiheellista, mutta puolusti julkaistun tutkimuksen tärkeää ja informatiivista roolia tieteellisessä keskustelussa. Sokeriteollisuus painotti vastauksessaan, että vuosikymmenten tutkimukset eivät ole osoittaneet merkittävää korrelaatiota sokerin ja sydäntautien väliltä, toisin kuin American Heart Association ja World Health Organization uskovat.

Tausta

Sota tyydyttyneiden rasvojen ja sokerin terveyshaitoista on jatkunut vuosikymmeniä. Rasvasodan käynnisti Ancel Keysin myöhemmin kyseenalaistetut tutkimukset kovien rasvojen yhteydestä valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin. John Yudkin varoitteli sokereiden terveyshaitoista jo 1970-luvulla, mutta hänet leimattiin naurettavaksi pelleksi.

Keskustelu sokereiden ja tyydyttyneiden rasvojen haitoista jatkuu edelleen yhtä aiheellisena kuin 1970-luvulla. Vuosikymmenien ajan ravitsemussuosituksissa on kehotettu välttämään rasvaa ja erityisesti kovia rasvoja. 1970-luvulla alkanut vähärasvaisuutta suosiva buumi johti siihen, että rasvoja korvattiin elintarvikkeissa lisätyillä sokereilla. Monien tutkijoiden ja maallikoiden, kuten allekirjoittaneen, mielestä tämä on tärkein syy aikuistyypin diabeteksen ja ylipainon räjähdysmäiseen kasvuun.

Huijaus toimi – yllättääkö se?

Sokeriteollisuuden kannalta suunnitelma toimi erinomaisesti: huomio sokereiden mahdollisista terveyshaitoista unohdettiin käytännössä kokonaan. Arvostetussa julkaisussa raportoitu tutkimusraportti sai merkittävän näkyvyyden tieteellisessä yhteisössä.

Tohtori Hegsted käytti tutkimusraporttia vakuuttaakseen terveysviranomaiset tyydyttyneiden rasvojen haitoista sydän- ja verisuoniterveydelle. Sokereiden haitoista ei juuri puhuttu muuten kuin tyhjinä kaloreina, jotka saattavat pahimmillaan vahingoittaa hampaita.

Hegstedin raportti toimii yhä yleisimpien ravitsemussuositusten perustana, vaikka Amerikan sydänliitto (AHA) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat osoittaneet myös lisätyn sokerin kasvattavan sydän- ja verisuonitautien riskiä. Hölmöksi leimattu Yudkin oli siis oikeassa jo 1970-luvulla.

New Yorkin yliopiston ravitsemuksen, ruokatutkimuksen ja kansanterveyden professori Marion Nestle kirjoitti JAMA:n julkaiseman tutkimusraportin liitteessä, että löydetyt asiakirjat todistavat vakuuttavasti sokeriteollisuuden pyrkimyksestä valkopestä sokereiden rooli sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä.

Tohtori Walter Willett, Harvardin TH Chanin kansanterveydenlaitoksen ravitsemusosaston puheenjohtaja, totesi, että akateemiset eturistiriitasäädökset ovat muuttuneet merkittävästi 1960-luvulta lähtien. Hänen mukaansa löydetyt dokumentit ovat tärkeä osoitus siitä, miksi tieteellistä tutkimusta tulisi tukea julkisella rahoituksella sen sijaan, että rahoitus on teollisuuden varassa.

Tohtori Willett lisäsi, että tutkijoilla oli vain rajoitetusti tietoa sokereiden ja rasvojen suhteellisten riskien arvioimiseksi. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että puhdistetut hiilihydraatit ja erityisesti sokeroidut juomat ovat mm. sydän- ja verisuonitautien, lihavuuden ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijöitä, mutta myös ravinnosta saatujen rasvojen laatu vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.

JAMA perusti artikkelinsa tuhansiin sivuihin kirjeenvaihtoa ja muita asiakirjoja, jotka tutkijatohtori Christin E. Kearns löysin Harvardin ja Illinoisin yliopistojen kirjastojen arkistoista. Löydettyjen asiakirjojen mukaan sokeriteollisuuden ylin johtaja John Hickson keskusteli vuonna 1964 muiden sokeriteollisuuden johtajien kanssa suunnitelmasta, jossa yleiseen mielipiteeseen vaikutettaisiin tutkimuksella, tiedotuksella ja lainsäädännöllisin keinoin. Samoja menetelmiä on onnistuneesti soveltanut tupakka- ja öljyteollisuus.

Imperiumin vastaisku

Tutkimukset olivat jo 60-luvulla havainneet merkittävän korrelaation runsaasti sokeria sisältävän ravinnon ja sydänsairauksien väliltä. Samaan aikaan muut tutkijat, kuten Ancel Keys, tutkivat oletusta, jonka mukaan sydänsairauksien riskiä kasvatti ensisijaisesti tyydyttyneet rasvat ja ravinnon sisältämä kolesteroli.

Hicksonin mukaan sokeriteollisuutta huolestuttaviin tutkimuksiin oli vastattava sokeriteollisuuden omalla tutkimuksella, joka kumoaa sokeriin liitetyt negatiiviset terveysväittämät.  Vuonna 1965 Hickson pyysi Harvardin tutkijoita kirjoittamaan raportin, joka kumoaa sokerin terveyshaittoja käsittelevät tutkimukset. Tutkijoille maksettiin 6500 dollaria, joka nykyrahassa vastaa 49 000 dollaria. Hickson valitsi tutkijoille lähdeaineiston ja teki selväksi, että tutkimuksen tulosten pitää suosia sokeria.

Kirjeenvaihdon perusteella Harvardissa työskennellyt tohtori Hegsted vastasi sokeriteollisuuden johtajille: ”Ymmärrämme ongelman ja teemme parhaamme sen korjaamiseksi”. Tutkijat esittelivät tutkimusluonnoksen Hicksonille, joka kertoi olevansa siihen erittäin tyytyväinen. Harvardin tutkijat sivuuttivat tutkimuksessa sokerin terveyshaittoihin viittaavat tiedot ja painottivat tyydyttyneiden rasvojen ja valtimonkovettumataudin välistä yhteyttä.

Tutkimuksen julkaisemisen jälkeen keskustelu sokerin ja sydäntautien välillä vaiettiin kuoliaaksi. Samalla monet terveysviranomaiset hyväksyivät ”terveelliset” vähärasvaisuutta korostavat ruokavaliot.

Nonni. Tämä nyt on tätä. Jos se ei ole totta, niin ainakin se on hyvä tarina!

https://www.nytimes.com/2016/09/13/well/eat/how-the-sugar-industry-shifted-blame-to-fat.html

https://academic.oup.com/ajcn/advance-article/doi/10.1093/ajcn/nqz276/5680464?guestAccessKey=e676e010-0638-423b-a731-6c760b460bd4

https://www.stmichaelshospital.com/media/detail.php?source=hospital_news/2019/1230

https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/2548255




Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta

Jumalauta! Ilmastohuijaus on totta ja se on jatkunut jo vuosikymmeniä. Moni ei vain tiedä, kuinka syvälle tämän huijauksen juuret yltävät. Vetäkää foliohatut tiukemmalle, varmistakaa turvavyöt ja pukekaa sadevaatteet päälle, koska aion huuhtoa teidät syvälle salaliittojen synkkään ja haisevaan vessanpyttyyn.

Jos luulit, että nykyinen ilmastohysteria on vihervasemmistolainen vedätys, jonka tarkoituksena on kurjistaa tavallisten ihmisen elämää kaiken kulttuurimarxistisen hapatuksen, valkoisen rodun hallitun kansanmurhan ja eurooppalaisten kulttuurien järjestelmällisen tuhoamisen ohessa, luulit väärin! Ilmastohuijaus on totta, mutta niin on ilmastonmuutoskin

 Misinformaatio ja disinformaatio

Misinformaatio on tahattomasti levitettyä virheellistä tietoa. Disinformaatio on tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa tai tiedottamista. Molemmat vääristävät maailmankuvaa ja ohjaavat ihmisten mielipiteitä toivottuun suuntaan.

Nykyään nämä kaksi virheellisen tiedon tasoa kietoutuvat iloiseksi sotkuksi, jossa hevonpaskan epäsymmetriaperiaatteen mukainen väärän tiedon korjaaminen edellyttää enemmän työtä kuin väärän tiedon levittäminen. Kenelläkään ei ole aikaa kumota kaikkea kirjoitettua ja sanottua paskaa, koska hevonpaskan määrä kasvaa lähes eksponentiaalisesti.

Ilmastohuijaus on monitasoinen disinformaatiokampanja, joka on johtanut valtavaan määrään misinformaatiota. Tämä vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla politiikan huipulta Matti Meikäläisen mielipiteisiin. Öljyteollisuus tiesi fossiilisten polttoaineiden vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen viimeistään heinäkuussa 1977, eli 11 vuotta ennen kuin julkinen keskustelu ilmaston lämpenemisestä alkoi.

Teollisuuden rahoittamista dis- ja misinformaatiokampanjoista huolimatta ilmastonmuutos on käytännössä kiistaton tieteellisiin havaintoihin, matemaattisiin laskelmiin ja pitkäaikaisiin tilastoihin perustuva fakta. Valitettavan monet meistä taviksista on omaksunut tarkoituksella tai tahattomasti levitettyä vääristeltyä tietoa ilmaston lämpenemisestä ja uskoo, että kyseessä on uusi ilmiö ja vihervasemmistolaisen median ylläpitämä poliittinen agenda.Lue tästä!

Anthropogenic Global Warming (AGW)

Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen eli AGW on teoria, joka selittää ilmakehän keskilämpötilan nousua pitkällä aikavälillä teollisuuden ja maatalouden vaikutuksesta. Jo yli vuosisadan ajan tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa, niin myös planeetan kyky sitoa lämpöä lisääntyy.

1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien lisääntynyt tieto ja tehostuneet ilmastomallit ovat vakuuttaneet useimmat ilmastotieteilijät siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ilmakehässä vaikuttaa suoraan ilmakehän lämpötilan kasvuun.

Kasvihuonekaasujen päästöjen lähde vaihtelee. Kasvihuonekaasut koostuvat kaasuseoksesta, joka sisältää lähinnä vesihöyryä, metaania, hiilidioksidia ja typpioksideja. Vaikka jotkin kasvihuonekaasujen lähteet – kuten tulivuoret – ovat luonnollisia, niiden kokonaispäästöjen määrä verrattuna teollisuuden, liikenteen, maanviljelyn ja karjatalouden tuottamiin päästöihin on merkitykseltään hyvin vähäinen.

Kasvihuonekaasut koostuvat molekyyleistä, jotka absorboivat sähkömagneettista säteilyä, kuten esimerkiksi planeetan pinnalta heijastavaa valoa, ja emittoivat säteilyn lämpönä. Näitä kaasuja ovat metaani, hiilidioksidi, vesihöyry ja typpioksidi. Vaikka vahvat kasvihuonekaasut muodostavat vain pienen osan ilmakehän kaasuseoksesta, ne ovat erittäin merkittäviä lämmönsitomiskykynsä vuoksi.

Jos meillä ei olisi luontaisesti esiintyviä kasvihuonekaasuja ilmakehässä, maapallon keskilämpötila olisi paljon alhaisempi kuin se on, eli noin -18 celsiusastetta. Maapallon 15 asteen keskilämpötila on mahdollistanut monimutkaisen elämän kehittymisen. Se on kasvihuoneilmiön ansio.

Hiilidioksiditasot ovat nousseet tasaisesti viimeisen kahden vuosisadan aikana, mikä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, metsien hakkuista ja maanviljelystä. Nykyiset pitoisuudet ovat noin 415 miljoonasosaa (ppm), kun hiilidioksiditaso esiteollisena aikana oli noin 280 ppm.

Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhden asteen viimeisen puolen vuosisadan aikana. Ennusteet maapallon keskilämpötilan tulevasta kasvusta vaihtelevat eri ilmastomalleissa ja riippuvat kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehityksestä. Hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) konservatiivisimmat arviot ennustavat 4 celsiusasteen nousun vuosisadan loppuun mennessä nykyisellä päästökehityksellä.

Ilmastohuijaus ja kuinka se toteutetaan

Exxon Mobil on rahoittanut ajatushautomoita, tutkijoita ja PR-yrityksiä kehittämään ja levittämään disinformaatiota ja kyseenalaistamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä havaintoja jo ainakin 1970-luvulta alkaen.

Nykyiset ilmastonmuutoksen epäilijät käyttävät ilmastonmuutosta vastustavia argumentteja, jotka on laadittu vuosikymmeniä sitten suurten korporaatioiden palkkalistoilla työskentelevien tutkijoiden, PR-ammattilaisten, konsulttien ja johtajien kokouksissa. Exxonin tarkoitus oli kumota tieteellinen näyttö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta (AGW). Siinä se on onnistunut pelottavan hyvin.

Monet vuosikymmeniä vanhat valheet elävät ja voivat hyvin. Öljyteollisuus käytti tuotteidensa todellisten haittojen vähättelemiseksi samoja oppeja ja menetelmiä kuin tupakkateollisuus omien tuotteidensa valkopesuun.

Savua ja peilejä

Tupakka- ja öljyteollisuus käyttivät samoja tutkijoita disinformaatiokampanjoissa, joiden tarkoituksena oli valkopestä tutkimusten esiin nostamia tuoteturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyviä epäkohtia.

Washingtonissa toimiva kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskus (CIEL) on analysoinut Kalifornian yliopistoon tallennetuttuja asiakirjoja, jotka osoittavat, että öljy- ja tupakkateollisuus ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Tästä kirjoittaa mm. Scientific American

Molemmat teollisuudenalat palkkasivat vaikutusvaltaisen suhdetoimintayhtiön (Hill & Knowlton Inc.) vastaamaan tiedottamisesta. Tupakkateollisuuteen suotuisasti suhtautunut matematiikan professori Theodor Sterling sai Philip Morrisilta 1990-luvulla yli 200 000 dollaria tupakointiin liittyvästä tutkimuksesta. Sterling työskenteli bensiinin sisältämää lyijyä koskevien tutkimuksien parissa Ethyl Corp. -nimisessä General Motors Corp:n ja Standard Oilin yhteisyrityksessä vuonna 1962.

”Vuodesta 1950 lähtien öljy- ja tupakkayritykset käyttivät paitsi samoja PR-yrityksiä ja samoja tutkimuslaitoksia, myös monia samoja tutkijoita”, CIELin presidentti Carroll Muffett totesi lausunnossaan.

”Löysimme jatkuvasti sekä PR-yrityksiä että tutkijoita, jotka olivat ensin työskennelleet öljyteollisuudelle ja siirtyneet sitten tupakkateollisuuden palvelukseen,” Muffett sanoi.

CIEL ilmoitti ClimateWirelle tupakka-asiakirjojen olemassaolosta ja on vuosien ajan tutkinut, kuinka paljon öljyteollisuus tiesi ilmastonmuutoksesta ja mitä se teki ilmastonmuutokseen liittyen.

Uusi tutkimus on osa keskustelunavausta öljy-yhtiöiden vuosikymmenien aikana laatimista ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista. Se on myös ympäristöjärjestöjen pyrkimys saada fossiilisia polttoaineita tuottavan teollisuuden yrityksiä oikeudelliseen vastuuseen vuosikymmeniä kestäneestä disinformaatio- ja valekampanjasta, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden päästöt eivät vaikuta ilmaston lämpenemiseen.

Vastaavalla tavalla tupakkateollisuus valehteli vuosikymmenten ajan, että tupakka ei aiheuta syöpää, vaikka teollisuuden omat tutkimukset osoittivat syövän ja tupakoinnin välisen yhteyden kiistattomasti.

Vuonna 2016 republikaanien Lamar Smith (edustajanhuoneen tiede-, avaruus- ja teknologia-asioiden johtaja) haastoi todistajiksi New Yorkin ja Massachusettsin syyttäjäviranomaisia sekä ympäristöjärjestöjä, jotka tutkivat, johtiko Exxon Mobil Corp. sijoittajia ja kansalaisia harhaan ​​ilmastomuutoksen uhista. Smith ja hänen kollegansa väittävät, että syyttäjät tekivät yhteistyötä ympäristönsuojelijoiden kanssa, ja että sellainen toiminta rikkoo Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä vastaan.

Toinen yhteys öljy- ja tupakkateollisuuden välillä on CIEL:n mukaan Stanford Research Institute, joka irtaannuttuaan Stanfordin yliopistosta 1970 on tunnettu nimellä SRI International. Vuonna 1946 perustettu SRI tutki teollisuuden ja liikenteen aiheuttamaa savusumua sekä ympäristön saastumista, ja sai tutkimusrahoitusta tupakka- ja öljyteollisuudelta. SRI teki myös ilmastomuutostutkimusta American Petroleum Institute -yritykselle 1960- ja 70-luvuilla.

Vuonna 1968 New York Cityssä API:lle laaditussa raportissa SRI-tutkijat Elmer Robinson ja R.C. Robbins olivat epävarmoja hiilidioksidipäästöjen ja nousevien lämpötilojen välisestä suhteesta, mutta arvelivat, että hiilidioksidi oli todennäköisin ”kasvihuoneilmiön” voimistumisen syy.

”Jos maan lämpötilat nousevat huomattavasti, voidaan odottaa joukko seurauksia, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, valtamerten lämpeneminen ja fotosynteesin lisääntyminen”, he kirjoittivat.

”Jos joko saasteiden ja hiilidioksidin pitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä pitkällä aikavälillä merkittävästi, maapallon ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot voivat olla vakavia”, Robinson sanoi.

”Jopa tällaisen tapahtuman kaukainen mahdollisuus oikeuttaa huolen”, lisäsi Robinson, joka oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka yhdisti fossiilisten polttoaineiden palamisen ilmaston lämpenemiseen.

Ilmastohuijauksen jälkipyykki

Trumpin hallinnossakin pikaisesti piipahtanut Exxon Mobilin entinen toimitusjohtaja Rex Tillerson todisti valaehtoisesti, että yhtiö tiesi vuosia. että ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen (AGW) muodosti vakavan uhan koko maailmalle.

”We knew, we knew it was a real issue,” Tillerson said. ”We knew it was a serious issue and we knew it was one that’s going to be with us now, forevermore, and it’s not something that was just suddenly going to disappear off of our concern list because it is going to be with us for certainly well beyond my lifetime.” ’We knew’: Ex oil boss says climate change ’with us forevermore’

Tutkimus vahvistaa väitteet!

Tärkein syy sille, että emme ole kansakuntina reagoineet ilmastokriisin aiheuttamaan uhkaan riittävällä vakavuudella, vaikka monikansallisella yhteistyöllä estettiin happosateiden aiheuttama tuhot ja otsonikerroksen peruuttamattomat vauriot, on se, että teollisuus rahoittaa edelleen ilmastonmuutoksen vastaista disinformaatiokampanjaa ja estää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn tähtääviä toimia. Harvardin, George Masonin ja Bristolin yliopistojen tutkijoiden julkaisema raportti havaitsi samankaltaisuuksia tupakkayritysten ja öljyteollisuuden käynnistämien disinformaatiokampanjoiden väliltä.

Kampanjoiden tarkoituksena oli johtaa suurta yleisöä harhaan ja esittää tupakka- ja öljyteollisuus positiivisessa valossa. Molempien disinformaatiokampanjoiden tavoite on ollut yhtiöiden tuottoihin vaikuttavan lainsäädännön hidastaminen. Lue tästä. Raportin laatijat korostavat disinformaatiokampanjoiden soveltaneen taktiikkaa, joissa hyödynnetään väärennettyjä asiantuntijalausuntoja, lahjottuja tutkijoita, viitataan salaliittoteorioihin ja painotetaan vain omia etuja tukevia tutkimuksia. Lue tästä.

”Two days before ExxonMobil goes to court Wednesday, facing New York state accusations the oil company misled investors about climate change, a team of researchers released a report Monday outlining the company and the broader fossil fuel industry’s decades-long campaign of deception, and its success at confusing the American public.”

Exxon tiesi ilmastonmuutoksesta lähes 40 vuotta, mutta jatkoi disinformaatiokampanjan rahoittamista

Tutkimus paljastaa, että Exxon ymmärsi ilmastonmuutoksen jo paljon ennen kuin se tuli yleiseen tietoon, mutta rahoitti väärän tiedon levittämistä miljoonilla dollareilla. Lue Scientific American-lehden artikkeli tästä.

InsideClimate News -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan Exxon tiesi ilmastomuutoksesta jo vuonna 1977, 11 vuotta ennen kuin siitä tuli julkinen aihe. Tämä tieto ei estänyt yritystä (nykyään maailman suurin öljy- ja kaasualan yritys ExxonMobil) salaamasta tietojaan vuosikymmeniksi.

Sen sijaan, että Exxon olisi tiedottanut havainnoistaan, yhtiö aloitti disinformaatiokampanjan, jota on aiheellisesti verrattu tupakkateollisuuden vastaaviin toimiin. Molempien teollisuudenalojen johtajat ymmärsivät, että julkinen tieto tuotteiden todellisista riskeistä romahduttaisi yhtiöiden tuottoa niin paljon, että yritykset päättivät taloudellisten menetysten torjumiseksi turvautua samoihin konsultteihin ja näiden laatimiin PR-strategioihin.

Asiantuntijat eivät olleet tästä kovin yllättyneitä: ”Ei ole täysin epäuskottavaa, että he eivät ymmärtäneet tekemiään havaintoja”, sanoi Naomi Oreskes, Harvardin yliopiston professori.

Mutta sen lisäksi, että Exxon ymmärsi yhtiön tutkijoiden havainnot, yhtiö oli aktiivisesti mukana fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutusten tutkimuksessa. 1970- ja 1980-luvulla Exxon palkkasi useita huippututkijoita tutkimaan empiirisesti ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Se myös käynnisti aihetta tutkivan kunnianhimoisen tutkimusohjelman ja käytti yli miljoona dollaria selvittääkseen, kuinka paljon hiilidioksidia valtameriin sitoutuu.

InsideClimate News haastatteli kahdeksan kuukautta kestäneessä tutkimuksessaan Exxonin entisiä työntekijöitä, tutkijoita ja liittovaltion virkamiehiä ja analysoivat satoja sivuja yhtiön asiakirjoja. He havaitsivat, että yhtiön tieto ilmastomuutoksesta juontaa juurensa heinäkuulta 1977, jolloin sen vanhempi tutkija James Black toimitti paljonpuhuvan viestin aiheesta. ”Ensinnäkin on olemassa yleinen tieteellinen konsensus siitä, että ihmiskunnan todennäköisin vaikutus globaaliin ilmastoon on fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuva hiilidioksidi”, Black kertoi Exxonin hallintokomitealle.

Vuotta myöhemmin Black varoitti Exxonia siitä, että hiilidioksidikaasujen kaksinkertaistaminen ilmakehässä nostaisi keskimääräisiä globaaleja lämpötiloja kahdella tai kolmella asteella – luku, joka on nykyisen tieteellisen konsensuksen mukainen. Hän jatkoi varoittaen, että ”nykyisen ajattelun mukaan ihmisen aikaikkuna on viisi – 10 vuotta ennen kuin tarve tehdä kovia päätöksiä energiastrategioiden muutoksista saavuttaa kriittisen pisteen.”


Varmaa on, että kesäkuussa 1988, kun NASA:n tutkija James Hansen kertoi kongressin kuulemisessa planeetan lämpenemisestä, Exxon pysyi julkisesti siinä kannassa, että tiede oli edelleen kiistanalaista.  Asiantuntijat ovat miltei yksimielisiä siitä, että Exxonista tuli johtava disinformaatiokampanjoiden rahoittaja. Vuoteen 1989 mennessä yhtiö osallistui mm. maailmanlaajuisen ilmastokoalition perustamiseen (Global Climate Coalition). GCC:n tehtävä oli kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta ja siten hälventää ilmaston lämpenemiseen liittyviä huolia. GCC hajosi vuonna 2001.

GCC:n lobbaus vaikutti osaltaan siihen, että Yhdysvallat ei allekirjoittanut Kioton ilmastokokouksen pöytäkirjaa vuonna 1998. Siinä laadittiin suunnitelmat kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Kiina ja Intia seurasivat Yhdysvaltojen esimerkkiä ja jättivät Kioton pöytäkirjan allekirjoittamatta.

Asiantuntijat selvittävät edelleen Exxonin disinformaatiovaikuttamisen laajuutta ja vaikutuksia ilmastopolitiikkaan. Huolestuneiden tutkijoiden liitto julkaisi InsideClimate News -sivustolle täydentävän tutkimuksen, joka tunnetaan nimellä Climate Deception Dossiers (pdf).

”Liitteenä oli muistio fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden koalitiosta, jossa ne lupaavat pohjimmiltaan aloittaa suuren viestintäponnistuksen epäilyjen synnyttämiseksi”, sanoi ammattiliiton presidentti Kenneth Kimmel. ”Siinä on jopa lainaus, jossa sanotaan: ” Voitto saavutetaan, kun keskiverto ihminen on epävarma ilmastotieteestä.

Exxonin disinformaatiokampanjoiden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei voida koskaan täysin selvittää. Aiheutettu vahinko on joka tapauksessa todella merkittävä. Koska puolet ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä on syntynyt vuoden 1988 jälkeen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien toimien aloittaminen viimeistään 1980-luvulla olisi merkittävästi rajoittanut kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvua ilmakehässä.

Greenpeace on laskenut, että Exxon on sittemmin käyttänyt yli 30 miljoonaa dollaria ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa epäilevien ajatushautomoiden rahoittamiseen ja disinformaation levittämiseen. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vahingot ovat huomattavia, minkä vuoksi he vertaavat Exxonin petosta tupakkateollisuuden valheisiin. Molemmat kylvivät epäilyksen siemenen omin keinoin, ja molemmat työskentelivät yhdessä samojen konsulttien kanssa disinformaation levittämiseen tähtäävän kommunikaatiostrategian laatimisessa. Tupakkayhtiöiden toiminta uhkasi ihmisten terveyttä, mutta öljy-yhtiöiden ahneus ja piittaamattomuus uhkaa koko planeetan terveyttä.


Videolla Exxonin tutkija myöntää, että he tiesivät fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen jo 1970-luvulla.

Demokraatit esittivät kongressille todisteita siitä, että ExxonMobil ymmärsi ilmastokriisin uhan jo 1970-luvulta alkaen ja esti tietoisesti ilmastokriisin torjumiseen tähtääviä toimia. Yksi todistajista oli Martin Hoffert, joka toimi tutkijana ja konsulttina 1980-luvulla (Exxon Research and Engineering). New Yorkin kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortezille vastatessaan Hoffert todisti, että Exxonin tutkijat ennustivat jo vuonna 1982, kuinka hiilidioksiditasot nousevat ja lämmittävät planeettaa samalla kun fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa. Videon kohdassa 6:45 Exxon myöntää rahoittaneensa disinformaatiota tuottavia ajatushautomoita.

Exxonin oma tutkija vahvistaa, että hiilidioksidipäästöt vaikuttavat globaalisti maapallon keskilämpötilan kasvuun ja varoittaa ilmaston lämpenemisen tulevista vaikutuksista. Lue liitteenä oleva asiakirja.


Tämä on ensimmäinen vertailu Exxon Mobilin sisäiseen sekä vertaisarvioituun ilmastonmuutosta käsittelevään tutkimukseen. On melko selvää, että heidän strategiansa oli sama kuin tupakkateollisuudella. Tiedon pimittäminen ja disinformaatio perustuivat taloudelliseen motiiviin. Tarkoituksena oli hidastaa erilaisia rajoitteita tuovan lainsäädännön syntyminen.

Exxon ennusti jo 1982 hyvin tarkasti mille tasolle hiilidioksidipäästöt nousevat ilmakehässä vuosien mittaan.

Yhtiön graafi osoittaa, että Exxonin tutkijat ymmärsivät ilmakehän fossiilisten polttoaineiden kulutuksen, hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan kasvun korrelaation erittäin hyvin. Exxonin tutkijat laskivat, että hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa 400-420 ppm tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä hiilidioksidin määrä ilmakehässä on 415 ppm, mikä tukee pelottavan tarkasti Exxonin ennakkoarviota.

Exxon ennakoi käsittämättömän tarkasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ja ymmärsi millaisia vaikutuksia sillä voi olla.

”Joidenkin tutkijoiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden kasvu voi aiheuttaa erittäin mittavia ympäristöhaittoja, kuten Etelämantereen jäätiköiden sulamisen aiheuttaman merenpinnan kohoamisen seurauksena rannikkoseutujen lisääntyvät tulvat.”

Kiinnostavaa kyllä, hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön ja maapallon keskilämpötilan kasvun tärkeänä tekijänä on tunnettu öljyteollisuudessa 1950-luvulta alkaen.

Mutta mitä teet, jos kaikki maailman asiantuntijat ovat eri mieltä kanssasi? Tupakkateollisuuden orkestroima vuosikymmeniä vanha tekniikka on saada aikaan jatkuva debatti näennäisten asiantuntijoiden välityksellä.

Ilmastomuutos on monimutkainen, monitieteellinen tutkimuksenala, mutta monet kovaäänisimmistä ilmastonmuutoksen kieltäjistä eivät ole koskaan julkaisseet yhtään ilmastotutkimuksen liittyvää tutkimusta.

Myös Shell tiesi fossiilisten polttoaineiden päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen jo 1980-luvulla Hollantilaisen uutistoimiston paljastamat yhtiön sisäiset asiakirjat osoittavat, että myös öljyjätti Shell ymmärsi viimeistään 1980-luvulla fossiilisten polttoaineiden päästöjen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Asiakirjoista selviää, että Shell pohti vastuutaan toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi. Shellin tutkijat kehottivat yhtiötä huomioimaan varhaiset varoitusmerkit, mutta uskoivat samalla, että fossiilisten polttoaineiden ja ilmaston lämpenemisen välisen korrelaation todistaminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2000.  ”Kun huomioidaan erittäin pitkän aikavälin asteikot, olisi yhteiskunnallisesti houkuttelevaa odottaa todisteiden varmistumista, ennen kuin toimitaan”, yrityksen tutkijat kirjoittivat vuonna 1988 laatimaansa raporttiin, joka perustui vuonna 1986 tehtyihin tutkimuksiin.

”Mahdolliset vaikutukset maailmalle ovat kuitenkin niin huolestuttavia, että poliittisia vaihtoehtoja on harkittava paljon aikaisemmin. Energia-alan on pohdittava, kuinka sen tulisi tehdä oma osuutensa. ” Shell-asiantuntijoiden ryhmä sanoi myös: ”Voi olla liian myöhäistä ryhtyä tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin vaikutusten vähentämiseksi tai tilanteen vakauttamiseksi” 

Shell julkaisi väkevän AGW-elokuvan vuonna 1991

Lopuksi: Tämä tarina ei ollut tässä. Kupletin juoni jatkuu. Hiiliteollisuus on tiennyt fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmastonmuutokseen jo vuodesta 1966 alkaen. Koitan ehtiessäni jatkaa tästä mielenkiintoisesta todellisesta ilmastohuijauksesta.

Vaikka juttu noudattaa salaliittoteorian perinteistä rakennetta, se lienee totta!. Asianosaiset ovat tunnustaneet nämä asiat mm. Yhdysvaltain kongressin kuulemisissa, tarinaa tukevia yhtiön sisäisiä asiakirjoja on löydetty satoja sivuja  ja tästä ovat uutisoineet hyvin luotettavina pidetyt mediat.

Mielestäni Yhdysvaltojen hallituksessakin vierailleen Exxonin entisen toimitusjohtajan, Rex Tillersonin todistus on uskottava. Myös se, että Shell Oil tiesi fossiilisten polttoaineiden yhteydestä ilmaston lämpenemiseen jo 1980-luvulla, on melko raskauttavaa. Shellin tekemä video vuodelta 1991 osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä tiedettiin myös öljyteollisuuden johdossa paljon ennen kuin se nousi yleiseksi huolenaiheeksi.  

https://www.climatechangecommunication.org/wp-content/uploads/2019/10/America_Misled.pdf

Exxon Knew about Climate Change Almost 40 Years Ago

Fossil Fuel Execs Lied to the Public About Climate Science for Years

Exxon: The Road Not Taken

ExxonMobil’s four decades of climate science research | ExxonMobil

https://insideclimatenews.org/si…

Exxon Confirmed Global Warming Consensus in 1982 with In-House Climate Models 

Smoke & Fumes

Shell Knew Fossil Fuels Created Climate Change Risks Back in 1980s, Internal Documents Show

Massachusetts Sues Exxon Over Climate Change, Accusing the Oil Giant of Fraud

Globally, how many warming/cooling cycles have occurred in the last 5,000 years?

 

 

 




Ketoherkut: Kaikkea-mitä-kaapista-löytyy-joulun-jälkeen-salaatti

Juu. Tiedetään. Ketoilu on hidas itsemurha. Ketoilijan päivän salaattina esittelen ihanan ja täydellisen kaikkea-mitä-kaapista-löytyy-joulun-jälkeen-salaatin. Bon Appetit!

Raaka-aineet:

Kylmäsavugraavilohi (n. 100 g jäi joulusta)
Tonnikala öljyssä (purkki)
Aurinkokuivatut tomaatit (kourallinen siivutettuina)
Marinoituja latva-artisokkia (kourallinen siivutettuina)
Kalamata-oliiveja (kourallinen puolikkaina)
Fetaa (n. 100 g kuutioituna)
Cosmopolitan-salaattia (aika paljon ja maun mukaan)
Eri värisiä kirsikkatomaatteja (n. 200 g puolikkaina)
Paprikaa (ohuina suikaleina yksi riittänee)
Kesäkurpitsaa (noin 15 cm pätkä)
Sipuli (pieneksi hienonnettuna)
Puolikkaan sitruunan mehu
Kreikkalainen jogurtti (pari runsasta ruokalusikallista)

Oma currymajoneesi

1 muna
2,5 dl öljyä
1 tl suolaa, mustapippuria ja valkosipulijauhetta
2-4 tl curryjauhetta
Korkillinen roseviinietikkaa tai etikkaa
1-2 rkl kreikkalaista jogurttia

Leikkasin raaka-aineet sopivan kokoisiksi siivuiksi isoon kulhoon. Puristin päälle puolikkaan sitruunan mehun ja lisäsin pari reilua ruokalusikallista kreikkalaista jogurttia. Majoneesin olin tehnyt aiemmin.

Helpoin tapa tehdä mahtavaa majoneesia on lisätä 2,5 dl rypsiöljyä ja 1 muna korkeaan ja kapeaan astiaan. Päälle lisätään korkillinen roseviinietikkaa tai etikkaa sekä muut mausteet. Annetaan seisoa lämpimässä 10-20 minuuttia. Asetetaan sauvasekoitin kapean astian pohjaan, käynnistetään ja nostetaan sauvasekoitinta hitaasti noin 10 sekunnin aikana ylöspäin. Jos käy niin ikävästi, että majoneesi juoksettuu, sen voi korjata lisäämällä yhden munan öljyyn ja sauvasekoittamalla uudestaan. Kun majoneesi valmistuu, siihen voi lisätä 1-2 rkl kreikkalaista jogurttia, joka tekee siitä hieman pehmeämmän.

Kruunasin salaatin currymajoneesilla ja sekoitin. Annoin salaatin makuuntua jääkaapissa tunnin verran. Tämä oli paras salaatti ikinä. Onnellista alkavaa vuotta kaikille!