Merkabah- ja hekhalot-mystiikka muodostavat varhaisen juutalaisen esoteerisen ja teosofisen perinteen, joka on samalla sekä apokalyptinen että teurginen. Ne ovat myöhemmän kabbalistisen ajattelun (erityisesti Lurianisen kabbalan ja sefiroottisen järjestelmän) esivaiheita.