Corpus esoterica

Corpus Philosophica: Jungin tiedostamaton & arkkityypit

Arkkityypit ovat yksi Jungin analyyttisen psykologian keskeisistä teemoista. Jung uskoi, että arkkityyppien välityksellä voimme saada syvemmän käsityksen ihmisen psyykestä ja ymmärtää paremmin itseämme ja muita.

Corpus Esoterica: Basileides

Basileides oli tärkeä hahmo varhaiskristillisessä liikkeessä, vaikka hänet myöhemmin julistettiin harhaoppiseksi. Basileideen saivat vaikutteita mm. hellenismistä, zarahustralaisesta dualismista ja gnostilaisuudesta. Basileideen uskotaan kirjoittaneen yli kaksi tusinaa kristillisten evankeliumien selostuskirjaa nimellä Exegetica.

Corpus esoterica: Hermetismi

Muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa syntynyt hermetismi on okkultistinen filosofinen traditio, joka perustuu myyttisen Hermes Trismegistuksen kirjoituksiin. Hermetistiset kirjoitukset vaikuttivat alkemian, astrologian ja magian tutkimuksen lisäksi gnostilaisuuteen, filosofiaan, metafysiikkaan ja okkultismiin. Hermeettisellä filosofialla ja symboliikalla on vahva yhteys vapaamuurariuteen.

Corpus esoterica: Sophia – maailmankaikkeuden äiti

Gnostilaisille Sophia on sekä naisluoja että Jeesuksen Kristuksen feminiininen vastine. Uskomusten mukaan Kristuksella oli kaksi puolta: miespuolinen hahmo, joka tunnistettiin Jumalan pojaksi, ja feminiininen hahmo (Sophia), jota kunnioitettiin maailmankaikkeuden äitinä.

Corpus esoterica: varhaiskristillisyys & naiset, Marcellina & marcellinalaisuus

Karpokrateen perustama karpokratianismi saarnasi ennakkoluuloista ja Mooseksen laeista luopumisen puolesta. Karpokrateen vaimo Marcellina johti marcellinalaisten koulua, jonka opillisina esikuvina vaikuttivat Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneet Maria Magdalena, Martta & Maria Betanialainen.

Corpus esoterica: Gehenna, Gehinnom, Jahannam, tophet ja kareth

Hinnom, Gehinnom tai Gehenna on historiallinen laakso, joka ympäröi muinaista Jerusalemia lännestä ja lounaasta. Laakso on saanut erilaisia teologisia konnotaatioita, muun muassa jumalallisen rangaistuksen paikkana, eli helvettinä juutalaisessa eskatologiassa.

Corpus esoterica: Valon lapset

Gnostilaisuus (antiikin kreikan sanasta: γνωστικός, latinoitu: gnōstikós, koine kreikka: [ɣnostiˈkos], ”jolla on tietoa”) on joukko uskonnollisia oppijärjestelmiä, jotka kehittyivät 1. vuosisadan lopulla juutalaisten ja varhaiskristittyjen lahkojen keskuudessa. Gnostilaiset ryhmät arvostivat henkistä tietoa (gnosis) proto-ortodoksisten opetusten, perinteiden ja uskonnollisten instituutioiden auktoriteettien yläpuolelle. Gnostilainen kosmogonia tekee eron korkeimman Jumalan ja pahantahtoisen vähäisemmän jumaluuden välillä (gnostilaisten demiurgi yhdistetään esimerkiksi setiläisyydessä heprealaisen Raamatun Jumalaan).

Corpus esoterica: arkhonien hypostaasi

Arkhonien hypostaasi (The Hypostasis of the Archons), jota kutsutaan myös Hallitsijoiden todellisuudeksi tai Hallitsijoiden luonteeksi, on koptinkielinen gnostinen kirjoitus noin kolmannelta vuosisadalta ajanlaskun alun jälkeen. Eksegeesinä arkhonien hypostaasi on opitusta rajusti poikkeava tulkinta paratiisin tapahtumista.

Corpus esoterica: inkvisitio

Inkvisitio oli ryhmä katolisen kirkon järjestöjä, joiden tarkoituksena oli taistella harhaoppeja vastaan kuulustelujen ja oikeudenkäyntien avulla. Inkvisitiotuomioistuimet 1100-luvulta 1400-luvun puoliväliin tunnetaan keskiajan inkvisitioina. 1250-luvulta lähtien inkvisiittorit valittiin yleensä Dominikaanisen ritarikunnan jäsenistä.

Corpus esoterica: Huviretki helvettiin

Kotiin tullessani minä näin viiden aistin kuilun yläpuolella, siinä missä sileä jyrkänne rypistää otsaansa nykyiselle maailmalle, valtavan Perkeleen leijailemassa kallionkylkeä myöten: syövyttävillä tulilla hän kirjoitti seuraavan lauseen, jonka ihmisten mielet nyt tajuavat ja jonka he maan päällä lukevat:Entä jos jokainen ilmoihin tietään halkova lintunen on summaton riemun maailma viiden aistisi kätkössä? – William Blake, Taivaan ja helvetin avioliitto